Kirurgian laadun mittarit: Komplikaatiorekisteri 19.1.2018 Raija Menonen Sairaanhoitaja, hoidonvaraaja Satakunnan Keskussairaala
Potilasturvallisuuden professori Risto P. Roine Suomi voisi olla edelläkävijä hoitojen vaikuttavuuden tutkimuksessa luomalla rekisteripohjaisia seurantajärjestelmiä Suomessa ei vertailla kunnolla sairaaloiden haittatapahtumia, ei edes sairaalakuolleisuutta Rekisteripohjaisten seurantajärjestelmien avulla sairaalavertailukin olisi helppoa.
Miten ja miksi laatua pitäisi mitata? Komplikaatiot laadun mittarina Kirurgisella hoidolla yleensä selkeä tavoite Vrt. ”leikkaus meni hyvin, mutta potilas kuoli” Potilasriskiin ja -materiaaliin suhteutettu Avaimia potilasvalintaan ja leikkauspäätöksiin Hoitoprosessien arviointi Taloudellinen näkökulma (sote, säästötavoitteet) Vertaisarviointi (avoimuus, sote)
Suomalaisia rekisterejä (ortopedia) Töölön sairaalan traumarekisteri on työkalu laadunarviointiin ja suunnitteluun (Brinck et al, Suomen Lääkärilehti 4/2014) the Finnish Arthroplasty Register
Millaisesta prosessista on kyse? Tavoitteena on datan kerääminen luotettavasti ja yksinkertaisesti Käytetään omia resursseja Hoidonvaraajat keräävät tarvittavat esitiedot ja merkitsevät ne perioperatiivisen hoidon esitietoihin Lääkäri arvioi potilaan kotiutuessa komplikaatioasteen Clavien dindo-luokituksen mukaan Kotiuttava hoitaja merkitsee pisteytyksen potilaan hoitokertomukseen Saadaan ajan tasalla oleva rekisteri Rekisteri kertoo sairaalan ”tilan”
Komplikaatioriskimittarin käyttöönotto Satakunnan Keskussairaalassa Alkuvuodesta 2016 asteittain Ennen käyttöönottoa muutettiin tulohaastattelukaavake riskikartoitukseen sopivaksi Operatiivisen alueen henkilökunta koulutettiin
Riskipisteytys 1p 2p Sydäninfarkti/sepelvaltimotauti Sydämen vajaatoiminta Valtimoverisuonten ahtauma(ASO)/lajentuma Krooninen keuhkosairaus(=astma,copd) Diabetes (ei elinvaurioita) Aivoverisuonisairaus(=TIA) Muistisairaus Maha/pohjukaissuolihaava Sidekudossairaus (=reuma,LED) Rasvamaksa (asat,alat,afos<2x viitearvo) 2p Aivohalvaus (hemiplegia)/ aivoverenvuoto (jäänyt vaurioita) Keskivaikea/vaikea munuaisten vajaatoiminta (nefrol.polikontrollit) Diebetes (liittyy elinvaurioita) Syöpäkasvain ( todettu <5v sitten, aktiivitauti tai kontrolleissa) Leukemia/lymfooma/myelooma (aktiivihoito tai hem.pkl.kontrollit)
3p Keskivaikea maksan vajaatoiminta = maksakirroosi 6p Etäpesäkkeinen syöpäkasvain AIDS
Clavien dindo-luokitus 0 Normaali toipuminen (myös ennalta suunniteltu/arvioitu kliininen kulku: esim. sovittu tehohoitojakso aortta-aneyrysmaleikkauksen jälkeen tms., jos ei muita komplikaatioita) 1 Mikä tahansa poikkeama normaalista toipumisesta, ei vaadi lääkkeellistä, kirurgista, tähystyksellistä tai radiologista interventiota. Pois lukien antiemeettien, antipyreettien, kipulääkkeiden, diureettien, elektrolyyttien anto tai fysioterapia. Esim. haavan klaffaus bedside, dreenin kanssa kotiin, suunniteltua pidempi sairaalassaolo 2 Kompilikaatio, joka vaatii muuta lääkehoitoa kuin luokka 1. Verensiirto, parenteraalinen ravitsemus, antibioottihoidon aloitus.
3 Komplikaatio, joka vaatii kirurgisen, endoskooppisen tai radiologisen intervention. Toimenpide ei vaadi yleisanestesiaa. 4 Komplikaatio, joka vaatii kirurgisen, endoskooppisen ati radiologisen intervention yleisanestesiassa. 5 Henkeä uhkaava komplikaatio, joka vaatii tehovalvontaa/ tehohoitoa. Aivotapahtuma, (ei TIA)+ elinvaurio (mukaan lukien dialyysi) 6 Henkeä uhkaava komplikaatio, joka vaatii tehovalvontaa/ tehohoitoa. Aivotapahtuma (ei TIA) + monielinvaurio 7 Kuolema
8 Potilas kärsii komplikaatiosta kotiutuessa ( esim 8 Potilas kärsii komplikaatiosta kotiutuessa ( esim. hermovaurio, lopullinen haitta-aste ei määritettävissä) 9 Muu (esim. väärin annetut lääkkeet, leikkauksen siirtyminen, peruuntuminen)