Sosiaalialan työn tulevaisuuden haasteet Eija Vikman

Mitä haasteita? Taloudellinen tilanne Hyvinvointivaltion ja palvelujärjestelmän muuttuminen Kulttuurinen muutos Vaikuttavuuden arviointi Eriarvoistumiskehitys Monimutkaistuvat sosiaaliset ongelmat Lasten ja perheiden pahoinvointi Maahanmuutto Ikääntyminen Digitalisoituminen

Taloudellinen tilanne Monia vuosia jatkunut huono taloudellinen tilanne on luonut sosiaalialaa laajalti työllistävälle julkiselle sektorille uudistumis- ja säästövaatimuksia. Kuormittaa ja työllistää sosiaalialaa Työttömyys lisääntyy Köyhyys lisääntyy Syrjäytyminen lisääntyy Resurssit vähenevät, kulut lisääntyvät

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus Sote Sosiaali- ja terveydenhuollossa meneillään oleva uudistus siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun kunnilta erillisille sote-alueille, itsehallintoalueille, maakunnille, vuoden 2019 alusta lähtien (Sosiaali- ja terveysministeriö).  Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen on eriytetty toisistaan. Järjestämisvastuulla tarkoitetaan käytännössä palveluiden rahoittamista ja niiden hankkimisen koordinointia Palveluiden tuottajia ovat kunnat, kuntayhtymät, yksityiset ja kolmas sektori eli järjestöt Sosiaalialalla meneillään oleva palvelurakenteiden muutos jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Ideologiamuutokset ja palvelurakenteiden muuttuminen Ekonomistinen hyötyajattelu ja individualismi tuovat omat vaikutuksensa yhteiskuntapolitiikkaan. Vallalla kannustavuusideologia ja oman vastuun kantaminen Yksilöiden omat valmiudet tehdä valintoja ja kyky kantaa niihin liittyvät riskit korostuvat. Tavoitteena on toimivan yhteistyön takaaminen sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä. Tärkeää on esimerkiksi lähipalvelujen turvaaminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö). Miten eri ammattiryhmät pystyvät yhdessä tekemään työtä asiakkaan hyväksi? Miten hyvin eri ammattiryhmien edustajat saadaan tuntemaan toinen toistensa työn sisällöt ja hyödyntämään tätä tietoa käytännössä? Yhteistyön toimiminen joustavasti lisäisi tehokkuutta.

Palvelurakenteiden ja toimintakulttuurin muuttuminen: yhteistyö Sosiaalipalvelut ovat tulevaisuudessa ehkä käyttäjäläheisempiä Tällöin palvelut olisivat yksilöllisesti toteutettavia ja matalan kynnyksen palveluita. Palvelujen toteuttamiseen osallistuisi myös muita toimijoita kuin sosiaalialan työntekijöitä Haasteena sosiaalialalla vallalla olevien ajatusmallien ja toimintatapojen muutos.

Palvelurakenteet ja taloudellinen tilanne Sosiaaliturvan menot ovat kasvaneet viime vuosina, mihin ovat erityisesti vaikuttaneet työttömyyden kasvu sekä vanhuuteen liittyvät lisääntyneet sosiaaliturvamenot. Samalla työttömyys vähentää verotuloja Talouden kehitys kunnissa vaikuttaa niiden kykyyn hankkia ostopalveluja sekä kykyyn järjestää itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa sosiaalipalveluita Kunnat eivät pysty tuottamaan kaikkia tarvittavia palveluita, joten ne hankitaan ostopalveluina yksityisiltä eli palveluita joudutaan ulkoistamaan. Yksityisyrittäjyys lisääntyy Heikossa taloudellisessa tilanteessa kunnat pyrkivät säästöihin, jolloin resursseja pienennetään

Palvelurakenteet ja asiakkaan näkökulma Valinnan vapaus lisääntyy, jolloin palvelutarjonta lisääntyy Tiedottamisen palveluista pitäisi lisääntyä Kenellä on koordinointi tehtävä? Palveluohjaus? Yleinen kouluttautuneisuuden lisääntyminen vaikuttaa myös kansalaisten kasvaviin vaatimuksiin palvelutason laatuun nähden. Palvelujen odotetaan olevan monipuolisia ja joustavan tarpeen tullen Lisähaasteena palvelujen yksilöllistäminen

Vaikuttavuuden arviointi Näyttöön perustuvan käytännön toteuttaminen sosiaalityössä on haastavaa: Miten voi käyttää tutkimustietoa osana asiakasprosessia? Voiko yleistä tutkimustietoa soveltaa yksittäisessä tapauksessa? Mitä ainakin tarvitaan: toimiva asiakassuhde, tilannearvio, ymmärrys ongelman dynamiikasta, tieto toimivista interventioista Lisäksi muutostyössä täytyy havaita pienikin muutos

Huono-osaisuus ja eriarvoisuuden lisääntyminen Alueellinen liikkuvuus lisääntyy: Muuttoliike asutuskeskuksiin ja muut alueet autioituvat Syrjäytymisen ja huono-osaisuuden ongelmat monimutkaistuvat Huono-osaisten asema heikkenee yhteiskunnassa, jolloin kuilu hyvin toimeentulevien ja huono-osaisten välillä suurenee ja eriarvoistuminen lisääntyy Ylisukupolvisuus: huono-osaisuuden periytyminen sukupolvelta toiselle Uusien toiminta-areenoiden luominen: olohuoneet, ei asiakkuuksia, matalan kynnyksen paikat tai peräti kynnyksettömät

Tulevaisuuden moniongelmaisuutta Työttömyys Köyhyys Päihteiden käytön lisääntyminen Mielenterveysongelmat Lastensuojelun tarve Lisäksi: väestöryhmien väliset suuret terveyserot, nuorten miesten väkivaltaiset kuolemat, krooniset kansantaudit

Moniongelmaisuus Moniongelmaisten asiakkaiden palvelujen koordinointi on välttämätöntä kumppanuus- ja verkostomaiseksi muuttuvassa palvelurakenteessa Yksityisen ja kolmannen sektorin osallistuminen myös ennaltaehkäisevään työhön Haasteena on keskeisten hyvinvointipalveluiden ylläpitäminen laadukkaina ja kattavina kasvavissa kustannus- ja yksityistämispaineissa. Kunnat ovat tottuneet tekemään töitä organisoituneiden 3. sektorin toimijoiden kanssa (MLL, Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun keskusliitto, Mielenterveyden keskusliito jne) – Nyt kansalaisjärjestötoiminta on muuttumassa spontaaniksi ja verkostomaiseksi

Lasten ja perheiden pahoinvointi Työttömyydellä on suuri vaikutus perheiden hyvinvointiin Molemmat vanhemmat pitkäaikaistyöttömiä Työn merkitys ja työmoraali saattaa muuttua Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Lapsiperheiden köyhyys Rikollisuus Lastensuojelutarpeen lisääntyminen 90-luvulta lähtien Lasten ja nuorten muuttuneet riskit Ennaltaehkäisyn vaikeus ja resurssoimattomuus

Perherakenteiden muuttuminen Perherakenteiden muuttuminen on haaste. Perhemuoto on muuttanut muotoaan ja ydinperheiden lisäksi mm. uusperheet ja sateenkaariperheet ovat yleistyneet Tilanteet monimutkaistuvat ja ne koskettavat yhä useampaa ihmistä/perheenjäsentä

Ennaltaehkäisyn vaikeus Ennaltaehkäisevän työn pitäisi lisääntyä, vaikka ongelmia ei voidakaan poistaa kokonaan Ammattilaisina täytyy huomata ongelmat ja niiden yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnan rakenteisiin liittyvät syntymekanismit etukäteen ja puuttua niihin jo ennen kuin ne tapahtuvat

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä noin 330 000 henkeen ja vuoteen 2030 mennessä noin 500 000 henkeen Haasteena kulttuurierot ja kieli: Kulttuurinen sensitiivisyys: asiakkaan yksilöllisyys, kulttuurisen erilaisuuden ja samanlaisuuden tiedostaminen, arvot ja asenteet Tulkkien käyttö, asioimistulkkaus Asiaa ei helpota sosiaalijärjestelmän raskas byrokraattisuus Maahanmuuttajat nähdään potentiaalisena tulevaisuuden työvoimana, jolle on muokattava koulutusta, sekä suunniteltava sopivia urapolkuja Maahanmuuttajien koulutuksen toteutuksen haasteena ovat kuitenkin sopeutumattomuus ja kielimuuri ja hankala byrokratia

Monikulttuurisuus ja sosiaalialan työ Työntekijällä on suuri merkitys kotoutumisen ja yhteiskuntaan sopeutumisen onnistumisessa Osattava huomioida erilaiset kulttuuriset taustat ja näkemykset, jotka voivat vaikuttaa paljonkin asiakkaiden suhtautumiseen palveluiden käytössä Työntekijän on haastettava omat maailmankatsomukselliset näkemyksensä ja pyrittävä löytämään toimintamalleja suomalaisen sosiaalijärjestelmän ja monikulttuuristen asiakkaiden arjen välillä mahdollisesti ilmeneviin ristiriitoihin Maahanmuuttajien määrän kasvun myötä on sosiaalialan työssä löydettävä uusia työkaluja uuden asiakasryhmän palvelemiseen Tulkkien käyttäminen on välttämätöntä, mutta ei vielä vakiintunutta

Ikääntyminen Tulevaisuudessa sosiaalialan haasteena on suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Väestön ikääntyminen näkyy kasvavana palvelutarpeena ja työntekijöiden eläköitymisenä. Vanhusten hoidossa, kuten muuallakin, yksityissektori ja järjestöjen sekä säätiöiden muodostama kolmas sektori tulevat julkisen sektorin rinnalle Asiakkaiden aktiivisuuden ja valinnan vapauden oletetaan lisääntyvän

Ikääntyminen ja sosiaalialan työ Vanhusväestön nopea kasvu vuoden 2010 alusta lähtien on lisännyt voimakkaasti työvoiman tarvetta Sosiaalialan työn muutoksia ovat , että laitoshoidosta siirrytään yhä enemmän kodinomaiseen hoitoon tai kotiin tuotettuun palveluun Pyritään siihen, että ikäihmiset voisivat selviytyä itsenäisesti mahdollisimman pitkään kotonaan Palvelujen laatuvaatimukset nousevat Tämä lisää työvoiman tarvetta tulevaisuudessa vanhuspalveluissa

Digitalisointi Digitalisointi luo omat haasteensa sosiaalialalle: Usein asiat hoidetaan vain verkossa ja se voi aiheuttaa sen, ettei ihmistä enää tavata henkilökohtaisesti Tällöin on mahdotonta nähdä heidän vointiaan konkreettisesti, joka voi aiheuttaa väärinkäsityksiä tai väärinkäytöksiä Ihmisten välinen kohtaaminen vähenee, byrokratia lisääntyy. Työntekijöiden jatkuva kouluttaminen vaatii lisää työtunteja Toisaalta digitalisoituminen tuo työhön uusia apuvälineitä, jotka helpottavat ja nopeuttavat asiointia eri asiakasryhmien kanssa.

Dokumentoinnin haasteet Kumuloituva toiminta- ja asiakastieto vaatii myös analysointia Kirjaaminen on merkityksellistä sosiaalityön asiakkaalle: parhaimmillaan auttaa tilanteen ymmärtämisessä, herättää toivoa Kirjataan usein myös yhteistyöverkoston näkemyksiä tai asiakkaiden näkemyksiä Onko ymmärretty oikein? Eivät sisällä useinkaan yhteismitallista tietoa, tiedot ovat hajanaisia ja paikkakuntakohtaisia

Digitalisoinnin seurauksena dokumentoinnin muuttuminen Hyvää on, että: Dokumentointi, asiakastietojen kirjaaminen tietojärjestelmiin ja myöskin asiakkaan tietojen tarkastaminen ovat tärkeä osa ammatillisuutta Asiakastietojärjestelmiin kirjaaminen palvelee, sekä asiakkaan, että työntekijän etua, koska dokumentointi on tarkoin säänneltyä ja aina virallinen asiakirja Erilaisten sosiaalialan tietojärjestelmien hyödyntäminen vaativat tulevaisuudessa yhä enemmän osaamista ja panostusta työntekijältä, mutta toimivat myös hyvänä apuna työssä Kansallinen asiakastiedon arkisto käyttöön v 2020 Kanta-palvelu: esim. mitä palveluja ja etuuksia asiakas on saanut muissa kunnissa

Työntekijät sosiaalialalla Työntekijöiden työkykyisyyden ja työskentelyhalun ylläpitäminen on haasteellista Samoin tulevaisuudessa työllisyysasteen kohottaminen on haaste Työtekijöiden jaksamisesta ja osaamisesta huolehtiminen tärkeää Työntekijän hyvinvoinnista huolehtiminen lisää tehokkuutta työn ja perhe-elämän yhdistäminen, joustavuus työnohjaus

Lähteet Kananoja, Aulikki 2017. Sosiaalityön lähivuosien kasvavat haasteet. Teoksessa Kananoja, Lähteinen & Marjamäki (toim. ) Sosiaalityön käsikirja. Tallinna 2017. Lammi-Taskula, J. 2011. Sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet. 7. uudistettu painos. Helsinki: WSOYpro Oy. Lehmuskoski, Antero 2017. Tiedonhallinta sosiaalityössä. Teoks. Kananoja, Lähteinen & Marjamäki (toim. ) Sosiaalityön käsikirja. Tallinna 2017. Metsämuuronen J. 2015. Opetushallituksen, sosiaali ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskuksen tutkimus: Maailma muuttuu - miten muuttuu sosiaali ja terveysala?, sosiaali ja terveysalan muuttuva toimintaympäristö ja tulevaisuuden osaamistarpeet Saatavissa: http://www.mol.fi/esf/ennakointi/SOTEKERL.htm Mäkinen, P., Raatikainen, E., Rahikka, A., Saarnio, T. 2011. Ammattina sosionomi. 2. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy. Paasio, Petteri 2017 Sosiaalityö ja vaikuttavuus . Teoks. Kananoja, Lähteinen & Marjamäki (toim. ) Sosiaalityön käsikirja. Tallinna 2017. Rinne, P. 2010. Sosionomi (AMK) -osaamisen haasteet muuttuvissa palvelurakenteissa. Julkaisussa Sosionomin ammatti ja työ 2010-20125, toim. Viinamäki, L. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 3/2010. Strömberg-Jakka, M. & Karttunen, T. (toim) 2012. Sosiaalityön haasteet. Juva: Bookwell Oy. Toikko, T. 2012. Sosiaalipalveluiden kehityssuunnat. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy. Vesterinen, M-L. 2011. Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/133556_SOTE- ENNAKOINTI_loppuraportti.pdf