Koordinaattijärjestelmät

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Koordinaattien poiminta saalisilmoituksiin
Advertisements

MML / ILMAKUVAKESKUS ORTOKUVATUOTANTO ESITTELY
Maastossa liikkuminen ja erätaidot
MAAPALLO HALTUUN.
Maa Geomatiikka -luennot
AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät
MAB8: Matemaattisia malleja III
Johdatus paikkatietoon
MML SIIRTYY EUREFiin Miksi – Milloin – Miten ?
Kuopion sijainti Geodeettien kerho ry:n Euref päivä Kuopion kokemukset/P.Huttunen.
EUREF päivä1 Reino Ruotsalainen JAKOn tietokantakoordinatisto EUREFiin kun tietokanta uusitaan.
Koordinaatistot (1) Maantieteelliset pallokoordinaatit:
Koordinaattijärjestelmät Lähde:
Maantieteellinen koordinaatisto maantieteelliset koordinaatit ilmaisevat asteina pituuden Greenwichin nollameridiaanista ja leveyden päiväntasaajasta (Kotkan.
Painetut kartat ja GPS Päivän ohjelma Miten kartta tehdään Retkeily- ja ulkoilukäyttöön tarkoitetut suomalaiset painetut kartat Sijainnin määrittäminen.
Paikkatieto. Paikkatietoa esitetään kartalla Paikkatieto on johonkin tarkkaan sijaintiin sidottua tietoa. Sijainti esitetään kartalla koordinaattien.
Missä kaupunki X? Esimerkki PaikkaOpin käytöstä opetuksessa tehtävän idea: luokanopettaja Minna Glogan toteutus: koordinaattori Virpi Hirvensalo.
Kartta ei vastaa todellisuutta Pienennetty kuva maapallon jostakin osasta Luonnossa kohteet 3-ulotteisia Maapallon pyöreää muotoa ei saa kuvattua tasolle.
Eliömaailman luokittelu jäsentää elämän monimuotoisuutta
PowerPoint Esitysgrafiikkaohjelma. Esitysgrafiikka ohjelmaa voi käyttää moniin eri tarkoituksiin  Tärkein on ehkä suullisen esityksen täydentäminen.
Paikkatietojärjestelmät Kaikesta tiedosta jopa 80 % on sidottavissa johonkin paikkaan (maantieteellinen koordinaatisto, hallinnollinen raja tai osoite)
karttatyypit karttaprojektiot koordinaattijärjestelmät mittakaava
3D-MALLINNUS Jouni Karsikas D-MALLINNUS Jouni Karsikas 2016.
Yleistajuisemman artikkelin kirjoittaminen
Syventävä matematiikka 2. kurssi
Kuusela: Tietoaika Lähde: Kuusela 2000: 57.
Missä kaupunki X? Esimerkki PaikkaOpin käytöstä opetuksessa
13. Pakkaukset.
8. Näppäimistöltä lukeminen
Tutkimustietovaranto – Virran tuomaa Työpaja
Kartan laadinta maastotyönä
PaikkaOppi Mobiilin käyttöohje
Paikkatieto ja paikkatietojärjestelmät
Finna.fi:n somemarkkinointi
- Ilmakuvaus Satelliittikuvaus Laserkeilaus
Aloitteleva opettaja – suhde opittavaan sisältöön
8. Näppäimistöltä lukeminen
Laadullisten tutkimusmenetelmien seminaari
Sähkötysavain ”morsetin”
Kokeeseen vastaaminen
Kartta ei vastaa todellisuutta
Internetin käyttö opetuksessa
Rajoitteet Iäkkään henkilön hoidossa käytetylle fyysiselle rajoittamiselle ei ole olemassa yhtä yleispätevää määritelmää. Yhteistä rajoitteille on kuitenkin.
TILASTOKUVIO kuvio on voimakkain tapa esittää tietoa
7. Hyvä ohjelmointitapa..
SISÄINEN Hanke- optimointi
Mekaniikkainformaation hyödyntäminen virtuaalisessa konelaboratoriossa Tuija Palonen Smart Simulators
Standardisoitua paikkatietoa?
Paikkatiedon jäljillä
3D-kiinteistönmuodostaminen perusteet
PDPP-työpaja Mitä tehdään?.
3D-kiinteistönmuodostaminen tietopalvelut
ePofo – elektroninen portfolio
KVANTISOINTIKOHINA JA AWGN-KOHINAN vaikutus PULSSIKOODIMODULAATIOSSA
Innopaja
Tilaustoimitusprosessin kuvaus
Työpöytäharjoitus 1.1. Kartanluku
Aineiston kuvaaminen graafisin menetelmin
Karttamerkit 1
Metallurgian seminaari
TIETO JA TIETOKONEOHJELMA
Innopaja
Tärkeämpää kuin arvaatkaan
Markkinointi - tuote/tuotevalikoima
PTM 2020 markkinavuoropuhelu
Materiaalinhallinta Varastonhallinta Keräilynohjaus Kokoonpanonohjaus
Video 5: Yleisesti kysyttyjä kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia
Video 4: Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma
Näyttöpinta-alan laajennus virtuaalitodellisuuden keinoin
Alaotsikko Ryhmäyttäminen.
Esityksen transkriptio:

Koordinaattijärjestelmät Lähde: http://www.maanmittauslaitos.fi/kartat/koordinaatit/koordinaatti-korkeusjarjestelmat

Koordinaattijärjestelmät Paikkatieto on sijaintiin liittyvää tietoa, missä sijainti esitetään koordinaattien avulla Koordinaatteja monenlaisia → perustuvat aina johonkin koordinaattijärjestelmään Erilaisia koordinaattijärjestelmiä valtava joukko → jokaisella valtiolla ja jopa paikkakunnalla perinteisesti omansa Koordinaattijärjestelmät voidaan jakaa karkeasti: maantieteellisiin koordinaattijärjestelmiin (pituus- ja leveysasteet) projisoituihin koordinaattijärjestelmiin (yleensä northing- ja easting-arvot [x,y] suorakulmaisessa tasokoordinaatistossa)

Koordinaattijärjestelmät Kolmiulotteinen koordinaattijärjestelmä - origo eli nollapiste + koordinaattiakselit - ellipsoidi mukaillen maapallon muotoa (olemassa erilaisia) - maantieteelliset koordinaatit eli leveys- ja pituusasteet (+ korkeus)

Koordinaattijärjestelmät Koordinaattijärjestelmän realisointi eli toteutus maastossa - todelliset maaston kiintopisteet - koordinaattijärjestelmän realisaatio = koordinaatisto Koordinaatit - lukuarvot, jotka määrittelevät pisteen sijainnin koordinaatistossa - voivat olla esimerkiksi maantieteellisiä leveys- ja  pituuskoordinaatteja (φ,λ) geodeettisia leveys- ja pituuskoordinaatteja (φ,λ,h) avaruuskoordinaatteja (X,Y,Z) tasokoordinaatteja (x,y tai N,E)

Koordinaattijärjestelmien perustyypit Maantieteellinen koordinaattijärjestelmä Projisoitu tasokoordinaattijärjestelmä Realistinen, mutta ei voida sellaisenaan esittää 2-ulotteisella pinnalla. Myös mm. etäisyyksien mittaaminen hankalaa. Pala maapallon pintaa projisoidaan tasopinnalle, missä sijainti esitetään y/x tai N/E-koordinaatteina

Koordinaattijärjestelmien perustyypit Maantieteellinen koordinaattijärjestelmä Projisoitu tasokoordinaattijärjestelmä Koordinaatit metreinä Esim. Oulu ETRS-TM35FIN Y-koordinaatti eli N: 7213132 X-koordinaatti eli E: 428143 Esim. Oulu YKJ Y-koordinaatti eli N: 7216151 X-koordinaatti eli E: 3428286 Koordinaatit yleensä kulmamittoina eli asteina, minuutteina ja sekunteina Esim. Oulu 65⁰ 0' 45'’ N, 25⁰ 28' 19'' E

Projektiot Projisoitujen koordinaattijärjestelmien taustalla on maantieteellinen koordinaattijärjestelmä Karttaprojektio = menetelmä, joka kuvaa kolmiulotteista maanpintaa tai sen osaa kaksiulotteisena tasokuvana eli projektiona Projektio on yksi koordinaattijärjestelmän monista parametreista Sopiva projektio valitaan kartan käyttötarkoituksen mukaan

Projektiot Pyritään tekemään siten, että kohteet säilyvät mahdollisimman oikeamittaisina ja -muotoisina Voidaan asettaa muotoon, etäisyyteen, suuntaan ja alaan liittyviä vaatimuksia Toisista ominaisuuksista tingitään, kun toisia tarkennetaan

Projektiot Laadintaperiaatteen mukaan Tasoprojektio Lieriöprojektio Kartioprojektio Kuvaamistason sijainnin mukaan Normaaliasentoinen Poikittaisasentoinen Vinoasentoinen

Projektiot Laadintaperiaatteen mukaan Tasoprojektio Lieriöprojektio Kartioprojektio Kuvaamistason sijainnin mukaan Normaaliasentoinen Poikittaisasentoinen Vinoasentoinen

Projektiot Projisoidun kartan perusominaisuudet ja virheiden hallinta: Pintatarkka eli oikeapintainen projektio → pinta-alat säilyvät Kulmatarkka eli oikeakulmainen projektio → oikeanmuotoiset pienet kuviot ja niiden oikeansuuruiset kulmat Viivatarkka projektio → jossakin suunnassa viivojen pituudet oikeita Samanaikaisesti vain yksi ominaisuus, mutta tiettyjen rajojen puitteissa voi olla useampia, jos jostakin ominaisuudesta tingitään

Projektiot Varsinkin lieriöprojektio käytössä monissa koordinaatistoissa Mercator (merikartoissa) Gauss-Krüger UTM (Universal Transverse Mercator)

Projektiot: Transverse Mercator Ehkä yleisimmin käytetty projektio Menetelmässä ”lieriötä” käännetään niin, että jokin pituuspiiri sivuaa lieriötä projektiovirhe saadaan minimoitua Universal Transverse Mercator (UTM) Maailmanlaajuisesti käytetty poikittainen lieriöprojektio Maapallo jaettu 6 asteen levyisiksi projektiokaistoiksi Suomi kaistalla UTM35N Suomessakin ollaan siirrytty UTM-yhteensopiviin karttoihin

Suomen koordinaattijärjestelmät Kartastokoordinaattijärjestelmä (KKJ) Peruskoordinaatiosto (kaistat 0-5) Yhtenäiskoordinaatisto (YKJ eli vain kaista 3) Virallisesti käytössä 1970 – 2005

Kartastokoordinaattijärjestelmä KKJ Kuusi kaistaa (0-5), käytännössä käytössä ainoastaan kaistat 1-4 Jokainen kaista 3 astetta leveä Mittayksikkönä metri Koordinaattien esittämistapa: P (northing, N): etäisyys ekvaattorista I (easting, E): etäisyys kaistan keskimeridiaanista + ”valeitä” kaistan keskimeridiaani P etäisyys päiväntasaajasta (m) I etäisyys kaistan keskimeridiaanista (m) + valeidän (false easting) arvo

Kartastokoordinaattijärjestelmä KKJ kaistan keskimeridiaani P etäisyys päiväntasaajasta (m) I etäisyys kaistan keskimeridiaanista (m) + valeidän (false easting) arvo Lyhenne kaistatunnus keskimeridiaani itäkoordinaatin arvo keskimeridiaanilla KKJ0  18° 500 000 m KKJ1 1 21° 1500 000 m KKJ2 2 24° 2500 000 m KKJ3 3 27° 3500 000 m KKJ4 4 30° 4500 000 m KKJ5 5 33° 5500 000 m

Yhtenäiskoordinaatisto (YKJ) Kaikki kaistat projisoitu 3. kaistan keskimeridiaanin mukaan (27⁰) → kaikki itäkoordinaatit alkavat arvolla 3 Välttämätön, jos halutaan esittää koko Suomi samassa koordinaatistossa Aiheuttaa kartan reunoilla projektio- virheen, joka Länsi-Suomessa on jo luokkaa 2m / km. 27º

Suomen koordinaattijärjestelmät EUREF-FIN Uusi suomalainen koordinaattijärjestelmä, korvannut KKJ:n Lähes yhteensopiva GPS-järjestelmässä käytetyn WGS84 -koordinaattijärjestelmän kanssa Yhteiseurooppalaisen ETRS89:n realisaatio EUREF-FIN –järjestelmässä olevan aineiston projisoinnissa käytetään UTM-projektiota

Universal Transverse Mercator (UTM) Maapallo jaettu 6 asteen levyisiksi projektiokaistoiksi Suomi kaistalla UTM35N Suomessa käytössä oleva tasokoordinaatisto ETRS-TM35FIN

EUREF-FIN ETRS-TM35FIN –koordinaatistossa sama perusidea kuin YKJ:ssakin UTM-järjestelmän projektiokaistaa 35 levennetty siten, että koko Suomi mahtuu sen sisälle

ETRS-TM35FIN

Koordinaattijärjestelmien vertailua Tarkkuus Kattavuus

Koordinaattimuunnokset Koordinaattikonversio Muunnos tapahtuu saman koordinaattijärjestelmän sisällä Suoritetaan matemaattisten kaavojen avulla, ei aiheuta muunnosvirhettä Koordinaatistomuunnos Muunnos tapahtuu koordinaattijärjestelmästä toiseen Tarvitaan lukuisia muunnosparametreja, aiheuttaa muunnosvirhettä Maantieteelliset EUREF-FIN -koordinaatit KKJ EUREF-FIN Suorakulmaiset ETRS-TM35FIN -koordinaatit

KKJ <-> EUREF-FIN

Georeferointi

Georeferointi = rasterikuvan (esim. skannattu karttalehti tai ilmakuva) kiinnittäminen johonkin koordinaattijärjestelmään -> Voidaan käyttää yhdessä muiden paikkatietoaineistojen kanssa Menetelmiä useita Kaikissa tapauksissa rasterikuvan sijainti todellisessa maailmassa on oltava jollain tavalla ennalta tiedossa y ? x

1. keino: siirtäminen (Shift) Rasteri siirretään koordinaatistossa oikeaan paikkaan. Sopii yleensä vain tilanteisiin, joissa rasterin sijaintia on tarpeen ainoastaan ”hienosäätää” (siirrossa kysymys vain muutamista pikseleistä) Esimerkki ”hienosäädöstä”: y x

2. keino: linkitys toiseen tasoon Otetaan georeferoitavan rasterin rinnalle toinen, samaa aluetta kuvaava rasteri- tai vektoritaso, joka on jo valmiiksi georeferoitu Etsitään muutama kiintopiste, jotka erottuvat selkeästi molemmista tasoista. Linkitetään rasterit toisiinsa kyseisistä kiinnityspisteistä, jolloin georeferoitava rasteri voidaan kiinnittää samaan koordinaatiostoon kuin ”apuna” toiminut tasokin. Menetelmä vaatii samalta alueelta valmiiksi georeferoidun tason, rasterissa resoluutio on lisäksi vähintään yhtä hyvä kuin georeferoitavassa rasterissa.

3. keino: koordinaattien määrittely manuaalisesti Etsitään rasterilta selkeästi erottuvia kiintopisteitä, joiden koordinaatit voidaan selvittää esim. paperimuotoiselta peruskartalta tai GPS-paikantimen avulla maastossa. Määritellään nämä kiinnityspisteet rasteriin ”käsin”, jolloin rasteri voidaan kiinnittää koordinaattipisteiden mukaiseen koordinaatistoon. X: 3428107 Y: 7214809 X: 3427583 Y: 7214739 X: 3427889 Y: 7214513

Digitointi - Datamallit

Vektorimuotoisen paikkatiedon rakenne