Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Koordinaatistot (1) Maantieteelliset pallokoordinaatit:

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Koordinaatistot (1) Maantieteelliset pallokoordinaatit:"— Esityksen transkriptio:

1 Koordinaatistot (1) Maantieteelliset pallokoordinaatit:
leveysaste (N) pisteen P ja maapallon päiväntasaajan välinen kulma pituusaste (8) Lontoon Greenwichin tähtiornin meridiaanin eli pituuspiirin ja pisteen P kautta kulkevan meridiaanin välinen kulma ilmoitetaan asteina, minuutteina ja sekunteina, esim. 65º 20' 35" itäistä pituutta käytetään esim. C14-tulosten koordinaatteina Kenttätyökurssi 2002/EMV

2 Koordinaatistot (2) Gaussin-Krügerin kartio-projektio:
pohja suorakulmaiselle koordinaatistolle poikittainen kulmatarkka lieriöprojektio päiväntasaaja kuvastuu lieriön sivuviivana (koordinaatiston y-akseli) lieriö sivuaa maapalloa keskimeridiaania pitkin (x-akseli) mittakaavavirhe kasvaa siirryttäessä kauemmaksi keskimeridiaanista alueiden jako pienempiin projektiokaistoihin Kenttätyökurssi 2002/EMV

3 Suomen kaistajako neljä projektiokaistaa = kartastokoordinaattijärjestelmän (KKJ) = peruskoordinaatiston pohja: keskimeridiaanit 21º, 24º, 27º ja 30º itäistä pituutta yhtenäiskoordinaatistossa pohjana yksi kaista, jonka keskimeridiaani 27º itäistä pituutta kansallinen koordinaattijärjestelmä kaistojen kapeuden ansiosta virheet pieniä myös niin reuna-alueilla Kenttätyökurssi 2002/EMV

4 Peruskoordinaatisto x-koordinaatti = etäisyys päiväntasaajasta
y-koordinaatti = etäisyys projektiokaistan keskime-ridiaanista lisättynä eri kaistoissa keskimeridiaanin y-koordinaatilla eli 21º = 1500 (km), 24º = 2500 (km), 27º = 3500 (km), 30º = 4500 (km) x-koordinaatti 6 ja y-koordinaatti 5 merkitsevän numeron tarkkuudella Yhtenee yhtenäiskoordinaa-tistoon kolmannella kaistalla (27º) SYDÄNMAA , painettu 1978 Kenttätyökurssi 2002/EMV

5 Muita koordinaatistojärjestelmiä
UTM = Universal Transverse Mercator = WGS84 Gaussin-Krügerin projektioon perustuva suorakulmainen koordinaatisto maapallon pinta on jaettu 60 x 6 asteen levyisiin vyöhykkeisiin (zone), Suomen UTM-kaistat 34, 35 ja 36 ilmaistaan E (easting), N (northing), Zone 35R Euref89 käytännössä sama käytössä GPS-systeemeissä, joissa kuitenkin automaattinen muuntomahdollisuus Suomen omaan järjestelmään Kenttätyökurssi 2002/EMV

6 Karttalehtijako 2854 kpl peruskarttaa ja 858 kpl topografista karttaa
1: : tunnus 10-13, 18, 20-28, 30-39, 41-49 1: tunnus nelinumeroinen, esim 1:20 000: esim 1:10 000: A-D, kaistan reunoissa leveämpi ja jakautuu kuuteen lehteen A-F PUDASJÄRVI, painettu 1966 Kenttätyökurssi 2002/EMV

7 Korkeuskiintopisteet (1)
ilmaisevat maastoon merkityn pisteen absoluuttisen korkeuden merenpinnasta m mpy NN-korkeusjärjestelmä 1930-luvun lopulle: mittauksen perusteessa eli Helsingin Katajanokan vedenkorkeusasteikon nollapisteessä virhe, maankohoamista ei otettu huomioon N43 väliaikainen järjestelmä, lähtökorkeus sama kuin NN-järjestelmässä, vaihtelee paikkakunnittain maankohoamisen vuoksi N60 vuodelta 1963, lähtötaso 30,5138 m Tähtitorninmäen peruskiintopisteen alapuolella eli noin keskimerenpinta Helsingissä 1960-luvun alussa, maankohoaminen otettu huomioon Lapissa väliaikainen LN-järjestelmä noin napapiirin pohjoispuolella, jonka N60 korvasi 1970-luvulla järjestelmä ilmoitettu kartassa ja erot mahdollista laskea Korkeus-järjestelmäkartan ilmoittamien lukujen perusteella (esim. Suomen Kartasto Vihko , kartta 11a) Kenttätyökurssi 2002/EMV

8 Korkeuskiintopisteet (2)
ª Geodeettisen laitoksen tarkka-vaakituspiste, tarkkuus "1 mm Maanmittaushallituksen perus-vaaituspiste, tarkkuus " 0,02 m (= 1-2 cm) " Hydrologisen toimiston ja voima-yhtiöiden vaaituspisteet, tarkkuus 0,1-0,5 m • maanpinnan korkeusluku valtakunnallisia n. 4500, paikallisia kunnilla ja kaupungeilla ja niiden sijainti ja korkeus selviävät kysymällä mittaustoimistosta, ero N60-järjestelmään selvitettävä Perusvaaituspiste junaradan sillan kupeessa korkeustietoineen Kenttätyökurssi 2002/EMV

9 Pohjoinen napapohjoinen: pohjoisnavan maantieteellisten koordinaattien mukainen suunta karttapohjoinen: karttalehden koordinaatiston pohjoinen eli x-akseli, eroaa napapohjoisesta karttaprojektion virheen takia, yhtenee napapohjoiseen kaistan keskimeridiaanilla neulapohjoinen: kompassin neula asettuu kohti ns. magneettista pohjois-napaa, jonka paikka muuttuu vuosittain neulapohjoisen ja napapohjoisen välinen kulma = eranto = neulaluvunkorjaus (Nek), piiruina karttapohjoisen ja napapohjoisen välinen kulma = napaluvunkorjaus (Nak), piiruina kokonaiskorjaus (Kok) = Nek + Nak (etumerkkeineen!), otetaan huomioon päinvastaisena Kenttätyökurssi 2002/EMV

10 Mittausvälineistö kompassi
bussoli eli käsisuuntakehä tai suuntimakompassi prisma vaaituskoje teodoliitti takymetri (total station) latta (mittaseiväs) tai prisma astejärjestelmät mielellään samat eri välineissä! asteesta gooniin: x° ÷ 9,1 = x gon goonista asteeseen: x gon ÷ 10,9 1° = 1, gon 1 gon = 0,900° Kenttätyökurssi 2002/EMV

11 Koordinaatiston luonti (1)
mitattava mahdollisimman tarkasti, virheet kertautuvat muussa mittauksessa paikallistettavissa monenkin vuoden jälkeen eli sidottava pysyviin pisteisiin! yleensä maantieteellinen koordinaatisto eli X kasvaa pohjoiseen ja Y itään usein ilmansuuntien mukaan (X = N-S ja Y = W-E) sidotaan peruskoordinaa-tistoon korkeuskäyriä vastaan muitakin mahdollisuuksia on! datum line = peruslinja (x) datum point = peruspiste base line = y-akseli grid = koordinaatisto Kenttätyökurssi 2002/EMV

12 Koordinaatiston luonti (2)
peruslinjan suunta bussolilla, linjakepillä ja mittanauhalla poikittaisakseli prismalla tai mittanauhoin käyttäen hyväksi kolmioita vaaituskoje tai teodoliitti apuna usein hyödyllinen takymetrillä suoraan haluttu paikka puupaalu tai rautaputki perusmerkkinä paalujen suunnat ja suoruus aina tarkistettava! Kenttätyökurssi 2002/EMV

13 Kaivausalueen paalutus
annetaan koordinaatistolle “nimet” eli joko numeroita tai kirjaimia tai niiden yhdistelmä peruslinjoille tasaluku, esim. x = 5000 ja y = 1000, joka olisi peruspisteen koordinaatti negatiivisten koordinaattien välttäminen eli lukujen oltava tarpeeksi isot mittaus paikalleen käyttäen hyväksi koordinaatistoa, mittanauhoin, vaaitukojeella tms. nurkat paaluilla tai jollain muulla jykevämmällä merkillä reunoille narut, alueelle metallitikkuja tai isoja nauloja mittauksessa käytetään yleensä paalujen lounaiskulmaa pyöreiden paalujen kanssa mittaukset keskiosasta Kenttätyökurssi 2002/EMV


Lataa ppt "Koordinaatistot (1) Maantieteelliset pallokoordinaatit:"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google