Ketterä ohjelmistokehitys

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Johdatus Scrumiin Esittää <nimi> <pvm> Kääntänyt
Advertisements

Ohjelmistotekniikka - Software Control Management Kevät 2003 Hanna-Kaisa Lammi LTY/Tite Osa materiaalista on peräisin kurssikirjasta Haikala,
1 Opiston Moodleopas KALVOSTO 1 – JOHDANTO KTOL:n Moodle-työryhmä Olli Ruohomäki.
Projektin hallinta Ohjausprosessina Scrum
Rastor Oy, Itä- ja Pohjois-Suomen yksikkö
Ohjelmistokehittäminen. Luku 1 – Mitä on ohjelmistokehittäminen?
Vapaa Ohjelmisto.  Vapaa ohjelmisto on ohjelmisto jota voi käyttää, tutkia, muuttaa ja jakaa eteenpäin vapaasti.  FLOSS (Free / Libre Open Source Software)
Visual Studio 2008 ja sovellusten elinkaaren hallinta Matti Antila Jukka Wallasvaara Iikka Paavolainen Microsoft Oy.
TFS vaiheittainen käyttöönotto
Performance testing of TETRA 1. SISÄLTÖ  TETRA standardointi  ICT- yrityksen toteutus  Testaus- prosessi  Motivaatio testaukseen  Vaiheet/ osa-prosessit.
Ketterä testaus ja testauslähtöinen kehitys
Suse / OpenSuse Antti Hartikainen. Terminologiaa SUSE = Saksalainen monikansallinen yritys, asiakkaina yritykset. SUSE Linux Enterprise = SUSEn kehittämä.
Fisma ry:n kehittämän projektin estimointi- ja mittauskonseptin instituionalisointi käytännön ohjelmistoprojektien johtamiseen Minigradu esitys
Kuukasjärvi Leena Nieminen Hanna-Mari Vänttilä Marika.
Olli Suoranta Tomi Ruusala Mika Oikari Joni Rytkönen Jessa Hallinen
Ketterä kehitys käytännössä – TFS & Meteor
Riskien hallinta ketterissä prosesseissa ja Jämien laatuyhteenveto Team Jämät.
Systemaattisen käyttöliittymäsuunnittelun tuottamien vaatimusten erot alkuperäisiin vaatimusmäärittelyn vaatimuksiin verrattuna Ville Nordberg,
T Personal SE assignment Project progress tracking and control.
Ohjelmistotekniikka - Tenttiin valmistautumisesta Kevät 2003 Hanna-Kaisa Lammi LTY/Tite.
Finnan kehittämisideoiden hallinta LUONNOS Heli Kautonen ja Aki Lassila Konsortioryhmän kokous
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Yleistä Finna-työskentelystä Erkki Tolonen
Tietohallinnon ja tietojärjestelmien kehittämisen perusteet
Ohjelmistotuotanto kevä 2010 Juho Hirvonen Mikko Nieminen Tuomas Saarela.
Projektin hallinta Ohjausprosessina Scrum
Työllisyysportti ”Ei vain tietoa, vaan ihmistä varten”
(mukaellen Haikala & Mikkonen 2011, 29)
Projektikatselmus Publicum Teknillinen korkeakoulu Publicum-ryhmä.
ECM by SYSOPENDIGIA - APPETITE ©2007 E.S.A. Tietokanta Timo Holm Mika Kilpeläinen.
BGR-calc -Ohjelman suunnittelu dokumentti -Views... -Työkalut...
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Yleistä Finna-työskentelystä Erkki Tolonen
Package diagram Tiia Jefremoff
Tietokantaohjelmointi Kevät Tietokantaohjelmointi 3 op  Tavoite  Opiskelija osaa ohjelmoida tietokantoja käyttäviä käyttöliittymäsovelluksia.
Komponenttikaavio Lehtonen Iiro, Janne Liikka
Verkko-opetuksen laatu - käytännön kokemuksia laatutyöstä PedaForum -työpaja Sari Koski-Kotiranta, Annika Evälä,
T Ryhmä ”Tete” Henkilökohtainen SE-harjoitus Marko Nikula (Assesment of Architecture) Arkkitehtuurin arviointi.
Palvelun käyttöliittymätasonpalvelun toteutus osaksi TIPTOP portaalia prosessin kulku EduGUI komponenttikirjasto on käytettävissä open sourcena, Eduix.
Ohjelmistotuotanto - kurssin yleiset asiat Kevät 2004 Hanna-Kaisa Lammi LTY/Tite.
Ohjelmistotekniikka - kurssin yleiset asiat Kevät 2003 Hanna-Kaisa Lammi LTKK/Tite.
Projektityöskentely Luento 1: kurssin käytännön asiat Hanna-Kaisa Lammi
2/2001 Tietojärjestelmät ja Systeemisuunnittelu Luennoitsija: Tapio Lammi
Projektinhallinta it. lut
Projektinhallinta it. lut
TX00AA09 Mediatekniikan projekti 6 op. Tavoitteet Tavoitteena on tehdä vaativa mediatekniikan alaan liittyvä projekti, jossa käytetään mahdollisimman.
S11-08 Workflow-tuote tuotantojärjestelmien integraatiossa Projektisuunnitelma.
Orientoiva projekti 4 op. Mediatekniikka2 Orientoiva projekti ensimmäinen projektikurssi tehdään määritelty hanke alusta loppuun käytetään jo opittuja.
Avoimen tuotteen hallintamalli Tuotteenhallinnan työpaja
”Vapaaseen lähdekoodiin perustuva kehitys” Projektinhallinnan näkökulma avoimeen koodin perustuvassa ohjelmistokehityksessä.
Yhteishaku
Finnan ohjelmisto ja sen kehittäminen
Liiketoimintaprosessit ja MS Visio 2013
Specification by Example – Vaatimukset ja testaus ketterissä projekteissa Marko Taipale.
Finnan ohjelmisto ja sen kehittäminen
18. Testaus.
Multimediatekniikka OPS
Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät
Finnan kehittäminen Erkki Tolonen
WWW-Sisällönhallintaohjelmat
Finnan kehittäminen Erkki Tolonen
- TIETEELLISESTI!! Psyykkinen Biologinen Sosiaalinen ja
Ketterä ohjelmistokehitys
Ketterä ohjelmistokehitys
Ketterä ohjelmistokehitys
Tietopaketti tuoteomistajalle
Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto 2017
Arvioinnista arkipäivää
Harjoitustyö -työkirja MS-Project
Avoimen tuotteenhallinta
Ohjelmistoarkkitehtuuri ja kehittäminen
FIT – Finanssitietojen päivitys
Esityksen transkriptio:

Ketterä ohjelmistokehitys Ketterä kehitys (agile methods) on ohjelmistokehitysmalli, jossa projektin vaatimuksia voidaan muuttaa kehitysjaksojen (sprintti) välillä halutulla tavalla. Ohjelmistoa kehitetään esim. 1– 4 viikon ajan keskittyen sprinttiin valittuihin toiminallisuuksiin. Sprinttien välissä ohjelmistoa testataan, katselmoidaan ja päätetään jatkotoimintojen priorisoinnista yhdessä asiakkaan kanssa. Myös jo käytössä olevan ohjelmiston kehittämisessä käytetään ketterän kehityksen menetelmiä. Testaajan rooli korostuu kettärässä kehityksessä. Rutiininomaisesti suoritettavat testitapaukset voi automatisoida.

Ketterä ohjelmistokehitys Ketterän kehityksen menetelmiä on useita, yksi yleisimmistä. Agile (Agile modeling). Scrum on ketterässä kehityksessä käytettävä projektihallinnan menetelmä. Scrum on kehitetty ohjelmistoprojektien hallintaan, mutta sitä voidaan soveltaa myös muihin projekteihin. Scrumin kehitysprosessista kuvasivat 1986 Hirotaka Takeuchi ja Ikujiro Nonaka. Yksi monitaitoinen (engl. cross-functional) ryhmä suorittaa kehitysprosessin alusta loppuun vaiheistuksella, joka on vahvasti lomittunut. Engl. sana 'scrum' viittaa rugbyyn. Molemmat scrumit ovat erilaisiin tilanteisiin sopeutuvaisia, nopeita ja itseohjautuvia.

Ketterä ohjelmistokehitys Certified ScrumMaster (CSM) - ”SCRUM-projektipäällikkö” Certified ScrumMaster (CSM) kurssi on kahden päivän oppimistapahtuma, jonka aikana oppilas syventyy Agilen periaatteisiin sekä Scrum-menetelmän konsepteihin ja käytäntöihin. Koulutuksessa painotetaan vuorovaikutteisuutta ja yhteistyökykyä, ja siinä käytetään vuorotellen erilaisia koulutuselementtejä kuten luentoja, keskusteluja, harjoituksia, pelejä, simulaatioita ja videoita. Kurssin jälkeen oppilaat voivat suorittaa Certified ScrumMaster -tentin verkossa ja saavat Certified ScrumMaster -todistuksen. Oppilaat saavat kurssista myös 14 Project Management Institute (PMI) Professional Development Units (PDU) -pistettä jotka voidaan käyttää Project Management Professional (PMP) ja PMI-Agile Certified Practitioner (PMI-ACP) sertifikaatteihin. Certified ScrumMaster -kurssi antaa yksityiskohtaisia tietoja Scrumista ja Scrumin rakenteesta. Kurssin aikana oppilaat ymmärtävät miksi ja miten näin yksinkertaisella prosessilla voi olla niin syvä vaikutus organisaatioon. Oppilaat saavat käytännön kokemusta Scrumin eri työkaluista ja käytännöistä kuten tuotteen backlog, sprint backlog, päivittäiset Scrum-kokoukset, sprintin suunnittelukokous sekä burndown-kaavio.

Team Foundation Server (TFS) TFS (Microsoft Visual Team System) tukee ketterää kehitystä. TFS tukee ohjelmiston lähdekoodin hallintaa (Source safe) ja ohjelmiston version hallintaa. (Build-toiminnolla uusi ohjelmistoversio).