Ketterä ohjelmistokehitys

Esitys aiheesta: "Ketterä ohjelmistokehitys"— Esityksen transkriptio:

1 Ketterä ohjelmistokehitys
Ketterä kehitys (agile methods) on ohjelmistokehitysmalli, jossa projektin vaatimuksia voidaan muuttaa kehitysjaksojen (sprintti) välillä halutulla tavalla. Ohjelmistoa kehitetään esim. 1– 4 viikon ajan keskittyen sprinttiin valittuihin toiminallisuuksiin. Sprinttien välissä ohjelmistoa testataan, katselmoidaan ja päätetään jatkotoimintojen priorisoinnista yhdessä asiakkaan kanssa. Myös jo käytössä olevan ohjelmiston kehittämisessä käytetään ketterän kehityksn menetelmiä. Testaajan rooli korostuu kettärässä kehityksessä. Rutiininomaisesti suoritettavat testitapaukset voi automatisoida.

2 Ketterä ohjelmistokehitys
Ketterän kehityksen menetelmiä on useita, yksi yleisimmistä on Agile (Agile modeling). Scrum on ketterässä kehityksessä käytettävä projektihallinnan menetelmä. Scrum on kehitetty ohjelmistoprojektien hallintaan, mutta sitä voidaan soveltaa myös muihin projekteihin. Scrumin kehitysprosessista kuvasivat 1986 Hirotaka Takeuchi ja Ikujiro Nonaka. Yksi monitaitoinen (engl. cross-functional) ryhmä suorittaa kehitysprosessin alusta loppuun vaiheistuksella, joka on vahvasti lomittunut. Engl. sana 'scrum' viittaa rugbyyn. Molemmat scrumit ovat erilaisiin tilanteisiin sopeutuvaisia, nopeita ja itseohjautuvia.

3 Ketterä ohjelmistokehitys
Certified ScrumMaster (CSM) - ”SCRUM-projektipäällikkö” Certified ScrumMaster (CSM) kurssi on kahden päivän oppimistapahtuma, jonka aikana oppilas syventyy Agilen periaatteisiin sekä Scrum-menetelmän konsepteihin ja käytäntöihin. Koulutuksessa painotetaan vuorovaikutteisuutta ja yhteistyökykyä, ja siinä käytetään vuorotellen erilaisia koulutuselementtejä kuten luentoja, keskusteluja, harjoituksia, pelejä, simulaatioita ja videoita. Kurssin jälkeen oppilaat voivat suorittaa Certified ScrumMaster -tentin verkossa ja saavat Certified ScrumMaster -todistuksen. Oppilaat saavat kurssista myös 14 Project Management Institute (PMI) Professional Development Units (PDU) -pistettä jotka voidaan käyttää Project Management Professional (PMP) ja PMI-Agile Certified Practitioner (PMI-ACP) sertifikaatteihin. Certified ScrumMaster -kurssi antaa yksityiskohtaisia tietoja Scrumista ja Scrumin rakenteesta. Kurssin aikana oppilaat ymmärtävät miksi ja miten näin yksinkertaisella prosessilla voi olla niin syvä vaikutus organisaatioon. Oppilaat saavat käytännön kokemusta Scrumin eri työkaluista ja käytännöistä kuten tuotteen backlog, sprint backlog, päivittäiset Scrum-kokoukset, sprintin suunnittelukokous sekä burndown-kaavio.

4 Team Foundation Server (TFS)
TFS (Microsoft Visual Team System) tukee ketterää kehitystä. TFS tukee ohjelmiston lähdekoodin hallintaa (Source safe) ja ohjelmiston version hallintaa. (Build-toiminnolla uusi ohjelmistoversio).

5 Testauksen tapoja Black box -testaus
Ohjelmisto kuvitellaan "mustana laatikkona" — implementoinnista ei ole tarkkaa tietoa. Black box -testaamistapoihin kuuluu: samanarvoisiin jaottelu, raja-arvoanalyysi, parien testaus, satunnaisella datalla testaaminen, mallipohjainen testaaminen, jäljitettävyys matriisi, tutkiva testaaminen ja määrittelyyn perustuva testaus. Hyödyt ja haitat: Black box -testaaminen ei ole sidottu koodiin, jolloin testaajan näkökulma on hyvin yksinkertainen: Koodin "täytyy" sisältää virheitä. Periaatteen "Kysy ja saat vastauksen" käyttäminen löytää virheitä sieltä, missä ohjelmoija ei niitä löydä. Toisaalta black box -testaaminen on kuin "kävelisi pimeässä ilman taskulamppua", koska testaaja ei tiedä, kuinka ohjelmisto on rakennettu. Tämän seurauksena tulee tilanteita, joissa (1) käyttäjä kirjoittaa monta testitapausta tarkistaakseen jotain, jonka voisi testata yhdellä tapauksella ja/tai (2) osa back-endistä jää testaamatta kokonaan. Black box -testaamisen etu on sen "sitoutumaton mielipide" ja toisaalta sen haittana on "sokea etsiminen"

6 White box- ja Grey Box-testaus
White box -testaus White box -testaamista sanotaan testaamiseksi, jossa testaajalla on pääsy tietorakenteisiin ja algoritmeihin sekä koko koodiin. White box -testaamisesta käytetään suomenkielisessä kirjallisuudessa termiä lasilaatikkotestaus. Grey Box -testaus Grey box -testaamisessa testaajalla on pääsy tietorakenteisiin ja algoritmeihin testitapauksien suunnittelun tasolla. Testaaminen tapahtuu kuitenkin black box -tasolla.

7 Testauksen tapoja Integraatiotestaus
Integraatiotestaus on kaikentyyppistä testaamista, jossa pyritään todentamaan rajapintoja komponenttien ja ohjelmistosuunnittelun välillä. Ohjelmistokomponentit voivat olla integroitu iteratiivisesti tai kaikki yhdellä kertaa. Regressiotestaus Regressiotestaus on kaikentyyppistä testaamista, jossa pyritään paljastamaan ohjelmistoregressioita. Regressio ilmenee, kun ohjelman toimiva osa lakkautetaan toimimasta tarkoituksellisesti. Tyypillisesti regressio tapahtuu tahattomasti ohjelmistoa muutettaessa, kun uudet osat törmäävät yhteen vanhojen kanssa. Tyypillisiä regressiotestauksen tapoja ovat ajaa vanhoja testejä läpi ja katsoa, ilmenevätkö jo korjatut virheet uudelleen.'