Elinympäristömme alkuaineita

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Metallit Kuva :
Advertisements

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Alkuaine, yhdiste vai seos?
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
KEMIA lisämateriaalit
Kemiallinen reaktio Kohti uusia aineita.
Kemiallista kielioppia!
OLOMUODON MUUTOKSET KUMPI SULAA HELPOMMIN, JÄÄ VAI TINA?
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
Fotosynteesi.
Typpi.
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
1. Arkipäivän fysiikkaa ja kemiaa
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
2.2 IONISIDOS IONISIDOKSEN MUODOSTUMINEN Metalleilla on pieni elektronegatiivisuus, joten ne luovuttavat ulkoelektroninsa epämetalleille, joiden elektronegatiivisuus.
BI1 - Eliömaailma.
KE1 Aineiden tutkiminen ja mallintaminen. Johdanto : Mitä kemia on? Kemia on luonnontiede, joka tutkii aineita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita Kemia.
Ilma.
Tekijä: lehtori Zofia Bazia - Hietikko
Kemia 1ov sosiaali- – ja terveysala
Luku2, Alkuaineita ja yhdisteitä
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Tiivistelmä 3. Puhdas aine ja seos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
Sp2-HYBRIDISAATIO.
Olomuodosta toiseen.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
Kemikaaleja kaikkialla
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Kemialliset yhdisteet
Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä
4. Molekyylien avaruusrakenne ja stereoisomeria
FY2 kertaus
1. Hiili – yksi elämän alkuaineista
Hiili ja sen yhdisteet Hiiltä on kaikessa elollisessa (kasvit,
I AINEET YMPÄRILLÄMME Kemia on … Aineen eri muodot Maailmankaikkeus
ILMA Emma ja Vilma 5B.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Kiteiset ja amorfiset aineet
Reaktio 3 Reaktiot ja energia
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
Aine rakentuu atomeista
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Yhteyttäminen.
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Tehtävä 74 Miten eroavat toisistaan ionihilan ja poolisen molekyylihilan a. rakenneyksiköt b. hilaa koossa pitävät voimat c. sulamispisteet
Jaksollinen järjestelmä
Kemialliset sidokset Metallisidos
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Millainen on kemian mikromaailma
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Muutokset atomin elektronirakenteessa
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
KEMIA 1osp Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko.
II Ekologia.
2 Palaminen ja päästöt Biomassan poltto
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

Elinympäristömme alkuaineita Luonnossa esiintyy vain muutamia puhtaita alkuaineita. Maa ja kallioperästä voidaan löytää jalometalleja (kupari Cu , kulta Au, platina Pt) ja lisäksi radioaktiivisia alkuaineita (Radon Rn). Tuliperäisiltä alueelta voidaan löytää rikkiä S. Mikä on ilmakehän koostumus ? Typpeä N2 n. 79 % Happea O2 N. 21 % Vettä H2O Hiilidioksidia CO2 Jalokaasuja Vetyä H2 hyvin pieniä määriä Maapallon ilmakehään on ihminen toiminnallaan aiheuttanut muutoksia,otsonikerroksen oheneminen ja kasvihuoneilmiön voimistuminen 9.9.2018 Tunti 3

Vesi esiintyy kolmessa eri olomuodossa: kiinteänä(s), nesteenä(l) ja kaasuna(g). Maapallon pinta-alasta 75 % on vettä.Kasvien ja eläinten massasta 50 -90 % on vettä, ihmisen ruumiinpainosta 60 % vettä Kiinteä olomuoto:Kiinteällä aineella on aina tietty muoto, jossa aineen rakenneyksiköt ovat pakkautuneet tiiviisti lähelle toisiaan. Rakenneyksiköt ovat kiinni toisissaan vahvoilla kemiallisilla sidoksilla. Nesteessä aineen rakenneyksiköt pystyvät liikkumaan vapaammin.Rakenneyksiköiden väliset kemialliset sidokset ovat heikompia kuin kiinteissä aineissa 9.9.2018 Tunti 3

Olomuodoista Huoneenlämmössä kaasuina esiintyvien aineiden rakenneyksiköiden väliset sidokset ovat erittäin heikkoja.Kaasut leviävät eli diffuntoituvat kaikkialle ympäristöön. Olomuodon muutoksiin liittyvät energian muutokset Lämpöä sitova eli endoterminen reaktio: Kiinteän aineen sulaminen ja nesteen muuttuminen kaasuksi Lämpöä vapauttava eli eksoterminen reaktio: Kaasun tiivistyminen nesteeksi ja nesteen jähmettyminen kiinteäksi 9.9.2018 Tunti 3

Olomuodon muutoksista Sublimoituminen: Kiinteä → Kaasu Härmistyminen : Kaasu→ Kiinteä Sulaminen : Kiinteä→ Neste Jähmettyminen : Neste → Kiinteä Höyrystyminen : Neste → Kaasu Tiivistyminen : Kaasu→ Neste Kaasumaisessa vedessä vesimolekyylit ovat toisistaan erillään. Nestemäisessä ja c. kiinteässä olomuodossa molekyylien välillä on sidoksia, jotka ovat heikompia kuin atomien väliset sidokset 9.9.2018 Tunti 3

Puhtaat aineet Kaikki alkuaineet ja niistä kemiallisten reaktioiden kautta syntyneet yhdisteet ovat puhtaita aineita. Puhtaissa aineissa rakenneyksiköt ovat pakkautuneet hyvin lähelle toisiaan. Tästä järjestelmästä käytetään nimitystä hila Tällaiset aineet ovat kiteisiä aineita. Puhtailla aineilla on tarkka sulamis- ja kiehumispiste. Amorfisilla aineilla ei ole tarkkaa sulamis- ja kiehumispistettä. 9.9.2018 Tunti 3

Natriumkloridin NaCl eli ruokasuolan ionihila Ionihilassa vuorottelevat natrium- ionit ja kloridi-ionit. Ne muodostavat kiinteän rakennelman. Miten rakennelma saadaan murtumaan? Vastaus: Lämmittämällä kidettä eli ionihilaa. 9.9.2018 Tunti 3

Alkuaineiden jako.Viereisessä kuvassa metallit sinisellä, epämetallit keltaisella ja puolimetallit vihreällä METALLIT Merkitään kemiallisin merkein. Suurin osa alkuaineista on metalleja EPÄMETALLIT Kaikki epämetallit esiintyvät yksittäisinä atomeina ja molekyyleinä Jalokaasut esiintyvät yksittäisinä atomeina PUOLIMETALLIT 9.9.2018 Tunti 3

Kaksiatomiset alkuainemolekyylit Nimi Atomin kemiallinen merkki Molekyylin kemiallinen kaava Vety H H2 Typpi N N2 Happi O O2 Fluori F F2 Kloori Cl Cl2 Bromi Br Br2 Jodi J J2 Astatiini At At2 9.9.2018 Tunti 3

Allotropia Oikealla hiilen allotrooppiset muodot timantti, grafiitti ja fullereeni Vedyllä on kolme allotrooppista muotoa: protium, deuterium ja tritium 9.9.2018 Tunti 3