YFIA200 Kvantitatiiviset menetelmät, luento YTT Pertti Jokivuori Syksy 2015 1. luento (Ti 27.10.2015)

YFIA200 Kvantitatiiviset menetelmät, luento Luento (5 x 3h, 2,5 op) Ajankohta: 27.10. ─ 24.11.2015; ti 9 -12 Ag Auditorio 2 Tentti: ti 1.12. klo 10.15-12 Ag Auditorio 2 Uusintatentti: ti 15.12. klo 10.15-12 Ag Auditorio 2 Kurssin sisältö: Kurssilla perehdytään empiirisen, kvantitatiivisen sosiaalitutkimuksen perusteisiin. Jakso antaa perustiedot tärkeimmistä sosiaalitieteiden kvantitatiivisen aineiston hankintamenetelmistä, tutkimusprosessista ja analyysitavoista.

YFIA200 Kvantitatiiviset menetelmät, luento Luennon sisältö: 1. Kvantitatiivisen tutkimuksen teoreettisia lähtökohtia 2. Millaista on kvantitatiivinen, empiirinen tutkimus? 3. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa käytettävät aineistot 4. Tutkimusprosessin vaiheet 5. Aineiston hankinta, otantamenetelmiä 6. Tilastollinen ja teoreettinen edustavuus, operationalisointi 7. Aineiston analysointi, analyysimenetelmät ja tilastolliset testit 8. Tutkimuksen raportointi

Kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia: Tutkiminen on sitä, että tutkitaan asioita Analyysin kolme tasoa: kuvaileva (deskriptiivinen), yhteyksiä havainnoiva ja selittävä taso Tilastotieteellisesti orientoituneiden opetuksen mieliaiheena on runsaan huomion kiinnittäminen tilastolliseen testaukseen ja erilaisiin estimointiongelmiin, joista kumpikaan ei ole erityisen keskeisessä asemassa survey-analyysissä Sopivan menetelmän valinta on seurausta jostakin tietystä, jäsennetystä tutkimustehtävästä, aineistolle esitettävästä kysymyksestä

Kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia: Tulokset eivät koskaan kimmahda esiin välittömästi, vaan ne ovat aina tulkittuja tuloksia Empiirisessä tutkimuksessa menetelmät eivät ole pääasia, eikä aineisto ole yhtä kuin sosiaalinen todellisuus, eivätkä numerot ole sama asia kuin tutkimustulokset Olennaisempaa kuin se, mitä erilaisilla menetelmillä saa tehdä, on se, mitä niillä voi ja kannattaa tehdä Empiirinen tutkimus voidaan ymmärtää kolmiona, jonka välttämättöminä sivuina ovat tutkimusongelmat, aineistot ja menetelmät

Kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia: Kvantitatiivisen tutkimuksen tulisi olla teoria- ja käsitevetoista empiiristä tutkimusta, jossa käytetyt käsitteet ovat teoreettisesti perusteltuja. Teoreettisen viitekehyksen avulla tarkastellaan ja jäsennellään tutkittavaa ilmiötä Aineiston teoreettinen edustavuus = aineiston käyttökelpoisuus teoreettisesta viitekehyksestä nostettujen kysymysten tarkasteluun Kvantitatiivisessa tutkimuksessa teoreettinen edustavuus on tärkeämpää kuin tilastollinen edustavuus Abstraktit käsitteet ja niitä vastaavat empiiriset indikaattorit = OPERATIONALISOINTI Menetelmät eivät milloinkaan voi toimia teoreettisen ajattelun korvikkeina, vaan ainoastaan empiirisen tutkimuksen välineinä

Kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia: Teorian kolme kategoriaa: aikalaisdiagnoosi, yleinen teoria ja tutkimusteoria. Näistä kolmesta vain tutkimusteoria on tulos teoretisoinnista, joka välittömästi koskee tutkimuksen tuottamaa aineistoa Tutkimusteoriasta voidaan johtaa aineistolle esitettäviä kysymyksiä (tutkimustehtäviä) ja tutkimusteoriaa on mahdollista kehittää aineistoanalyysin tuottamien tulosten pohjalta. Saatuja tuloksia tulkitaan tutkimusteorialla ”Kaikki ruusut ovat pohjimmiltaan valkoisia. On toki olemassa muunkin värisiä ruusuja, mutta muut värit kuin valkoinen ovat vain valkoisten ruusujen peitevärejä” (Medard Boss) Kvantitatiivisen tutkimuksen rakennuspalikat: havaintoyksikkö, muuttuja ja (muuttujan) arvo

Empiirinen tutkimus – tilastollista vai kvantitatiivista: Empiirinen tutkimus on aikaisempaan tutkimustietoon ja tutkijan omaan aivotoimintaan nojaavaa teoretisointia sekä mittaustulosten empiiristä analyysiä Empiiristen tutkimusten kuningaspaikalla on aina tutkimusongelma tai tutkimustehtävä, ja valitun menetelmän tulee olla mielekäs tutkimusongelman ratkaisemiseen Tutkimuksessa aineistoanalyysin tehtävä on vastata tutkimusongelmaan Tieteellisen tutkimuksen ei milloinkaan pitäisi tarkoittaa sitä, että tartutaan ensimmäiseen tarjolla olevaan selitykseen

Kvantitatiivinen on kvalitatiivista: Yhteiskunta- tai ihmistieteellistä tutkimusta tekevä ei sinänsä ole kiinnostunut analyysin tuottamista tunnusluvuista kuten korrelaatiokertoimista, alfoista, eta-arvoista, standardisoiduista beta-kertoimista Erilaisten jakaumamuotojen ja tunnuslukujen sijasta ihmistieteellistä tutkimusta tekevä on kiinnostunut niistä ilmiöiden välisistä (kvalitatiivisista) yhteyksistä, joita hän voi todentaa käyttämällä kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä Vasta tulosten tulkinta tekee muuttujien välisiä yhteyksiä ja kausaalisuhteita koskevat tulokset tieteellisesti kiinnostaviksi Kyse on muuttujien välisen yhteyden selittämisestä ja tulkitsemisesta, ”retorisen ja heuristisen viitekehyksen luomisesta lukijoille”

Kvantitatiivinen on kvalitatiivista: Töttö: Puhe ja työnjako laadullisesta ja määrällisestä tutkimuksesta on erehdys, sillä määrällinen tutkimuskaan ei koskaan ole alusta loppuun pelkkiä numeroita, koska sellainen ei ole tutkimusta lainkaan Läpikotaisin laadullista (kvalitatiivista) sen enempää kuin täysin määrällistäkään (kvantitatiivista) tutkimusta ei ole olemassa On kylläkin tutkimuksia, joissa käytetään erilaisia aineistoja ja kysytään aineistoilta erilaisia kysymyksiä Kvantitatiiviseen tutkimukseen liittyy aina laadullinen komponentti, kuten laadulliseenkin tutkimukseen liittyy aina määrällinen komponentti, esimerkiksi luokittelun muodossa Vasta tulosten tulkinta tekee kausaalisuhteita koskevat tulokset tieteellisesti kiinnostaviksi Kenneth Howe’n (1988) termein menetelmät ovat toisiinsa ”erottamattomasti yhteenkietoutuneita” (inextricably interweaved)

Kvantitatiivinen tutkimus: Empiirinen tutkimus on olennaisesti ongelmanratkaisua: Konkreettinen ongelma ─ esim. teorian esittämien oletusten testaaminen, tutkimuskysymys on aineistolle esitetty kysymys Tutkimusongelman ja tulosten antaman vastausten välinen suhde = empiirisen tutkimuksen jännite

Kvantitatiivinen tutkimus: Tutkimus antaa aina rajatun (vajavaisen) kuvan tutkimuskohteestaan Tietojen kerääminen keskittyy aina joihinkin ilmiön kannalta tärkeiksi miellettyihin asioihin Kvantitatiivisen tutkimuksen mielekkyyden peruskysymys on se, missä määrin tutkittavan ilmiön peruspiirteet ovat systemaattisesti mitattavissa tai missä määrin tutkittavasta ilmiöstä voidaan eristää mitattavia osia

Kvantitatiivinen tutkimus: Yhteiskunnassa on ilmiöitä, joiden yleisyyttä tai jakaumaa on vaikea hahmottaa ilman edustavia näytteitä käyttävää kvantitatiivista tutkimusta Sattuman ja systemaattisen vaihtelun erottaminen Perusedellytyksenä on lisäksi ilmiön riittävän hyvä ”etukäteistunteminen” Kvantitatiivinen tutkimus tuottaa tarkkaa tietoa, voidaan kuvata asioiden suuruusluokkia ja eri asioiden välisiä riippuvuukisia Parhaimmillaan kvantitatiivisen aineiston analyysi muistuttaa klassista tieteellistä koeasetelmaa, johonka usein sisältyy ajatus asioiden välisestä syy-seuraussuhteesta, kausaalisuudesta  Elaboraatio Kvantitatiivisen tutkimuksen vahvana puolena voidan pitää myös sitä, että erilaiset menettelytavat joudutaan suhteellisen selvästi eksplikoimaan

Kvantitatiivinen tutkimus: Kvantitatiivisen aineiston peruselementit ovat havaintoyksikkö, muuttuja ja arvo Havaintomatriisi yhdistää nämä elementit, havaintomatriisi on kvantitatiivisen aineiston perusesitystapa Aineiston käsittelyyn tarvitaan työkalu, esim. SPSS for Windows (Statistical Package for the Social Sciences)  valikkopohjainen, käyttäjäystävällinen Empiirisessä tutkimuksessa tulosten lisäksi yhtä kiinostavaa on menetelmien ja aineiston välinen ”keskustelu”, joka on tuottanut saadut tulokset

Kvantitatiivinen tutkimus:

Wikipediaa – ei se laatu vaan se määrä: Kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus tarkoittaa tutkimusta, jossa käytetään täsmällisiä ja laskennallisia, ihmistieteissä usein tilastollisia menetelmiä. Termiä käytetään yleensä ihmistieteiden kuten yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteen yhteydessä, mutta laajasti ottaen se voi tarkoittaa myös luonnontieteellistä tutkimusta. Esimerkiksi sosiologian tutkimuskohteena ovat ihmisten muodostamat yhteisöt sekä ihmisyhteisöjen toiminnasta seuraavat ilmiöt. Määrällisessä tutkimuksessa tutkija pyrkii keräämään itselleen empiiristä havaintoaineistoa. Havaintoaineistoa tarkastelemalla tutkija pyrkii ymmärtämään jotakin yhteiskunnallista ilmiötä. Havaintoaineistoa tarkastelemalla tutkija pyrkii tekemään yleistyksiä keräämästään havaintoaineistosta. Määrällisen tutkimuksen havaintoaineiston keruumenetelmiä voivat olla esimerkiksi haastattelu tai kirjekysely. Määrällinen tutkimusmenetelmä sopii suuria ihmisryhmiä kartoittaviin tutkimuksiin. Sen avulla ei saada yksittäistapauksista kattavaa tietoa. Määrällisessä tutkimuksessa käytetään usein tilastollisia malleja. Laadullinen tutkimus kehittää muutaman yksittäistapauksen perusteella hypoteeseja (valistuneita arvauksia) muista tapauksista ("yleisestä"). Näiden hypoteesien todistaminen oikeaksi tai vääräksi vaatii määrällisiä menetelmiä. Sosiaalitieteiden professori Pertti Tötön mukaan laadullinen tutkimus ei pysty vastaamaan kysymykseen miksi: syy-seuraus-suhteen todentamiseen tarvitaan aina tietoa ilmiöiden korrelaatiosta, ja sitä taas ei voi todeta ilman määrällistä tutkimusta. Niinpä jos määrälliset metodit unohdetaan, Tötön mukaan samalla hylätään kaikki varsinaisia syitä koskevat kysymykset.