YFIS200 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi

Esitys aiheesta: "YFIS200 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi"— Esityksen transkriptio:

1 YFIS200 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
YTT Pertti Jokivuori Kevät 2017 1. luento (Ti )

2 YFIS200 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
Kurssin aikataulu: Luentosarja (5 x 3 h) ja siihen liittyvät harjoitukset (5 x 2 h) Luennot Pertti Jokivuori ti Agora Auditorio 2 ti Agora Auditorio 2 ti Agora Auditorio 2 ti Agora Auditorio 2 ti Agora Auditorio 2 Harjoitukset ; 4 ryhmää, ilmoittaudu yhteen ryhmään: Harjoitusryhmä 1 24/25 ti : :00 L128 Kannasoja Harjoitusryhmä 2 23/25 ke : :00 L128 Jokivuori Harjoitusryhmä 3 7/25 to : :00 L128 Virmasalo Harjoitusryhmä 4 24/25 pe : :00 L128 Jokivuori Tentti: : :00 L302 Uusintatentti: : :00 Agora Auditorio 2 Kurssin sisältö: Tavoitteena on perehdyttää kvantitatiivisiin, selittävän analyysitason tutkimusmenetelmiin. Kurssikirjallisuus: JOKIVUORI P. & HIETALA R.: Määrällisiä tarinoita. Monimuuttujamenetelmien käyttö ja tulkinta. Kurssin suoritustavat: Luentosarja ja siihen liittyvät harjoitukset. Luentojen yhteydessä suoritetaan teos

3 YFIS200 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
Luennon sisältö: 1. Kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia, selittävä analyysi, monimuuttujamenetelmät 2. Kausaalisuuden korrelatiivinen rakenne, ilmiön selittäminen, lineaariset mallit, regressioanalyysi, kaksisuuntainen varianssianalyysi, MCA 3. Sosiaalisten ryhmien tutkiminen: erotteluanalyysi, logistinen regressioanalyysi, kontekstuaalianalyysi 4. Muuttujajoukon tiivistäminen: pääkomponentti- ja faktorianalyysi 5. Kvalitatiivinen tutkimusorientaatio survey-aineistossa. Kuinka painava on painava?

4 Kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia:
Analyysin kolme tasoa: kuvaileva (deskriptiivinen), yhteyksiä havainnoiva ja selittävä taso Sopivan menetelmän valinta on seurausta jostakin tietystä, jäsennetystä tutkimustehtävästä, aineistolle esitettävästä kysymyksestä

5 Kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia:
Empiirisessä tutkimuksessa menetelmät eivät ole pääasia, eikä aineisto ole yhtä kuin sosiaalinen todellisuus, eivätkä numerot ole sama asia kuin tutkimustulokset Olennaisempaa kuin se, mitä erilaisilla menetelmillä saa tehdä, on se, mitä niillä voi ja kannattaa tehdä Empiirinen tutkimus voidaan ymmärtää kolmiona, jonka välttämättöminä sivuina ovat tutkimusongelmat, aineistot ja menetelmät

6 Kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia:
Kvantitatiivisen tutkimuksen tulisi olla teoria- ja käsitevetoista empiiristä tutkimusta, jossa käytetyt käsitteet ovat teoreettisesti perusteltuja. Teoreettisen viitekehyksen avulla tarkastellaan ja jäsennellään tutkittavaa ilmiötä Aineiston teoreettinen edustavuus = aineiston käyttökelpoisuus teoreettisesta viitekehyksestä nostettujen kysymysten tarkasteluun Kvantitatiivisessa tutkimuksessa teoreettinen edustavuus on tärkeämpää kuin tilastollinen edustavuus Abstraktit käsitteet ja niitä vastaavat empiiriset indikaattorit Menetelmät eivät milloinkaan voi toimia teoreettisen ajattelun korvikkeina, vaan ainoastaan empiirisen tutkimuksen välineinä

7 Kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia:
Teorian kolme kategoriaa: aikalaisdiagnoosi, yleinen teoria ja tutkimusteoria. Näistä kolmesta vain tutkimusteoria on tulos teoretisoinnista, joka välittömästi koskee tutkimuksen tuottamaa aineistoa Tutkimusteoriasta voidaan johtaa aineistolle esitettäviä kysymyksiä (tutkimustehtäviä) ja tutkimusteoriaa on mahdollista kehittää aineistoanalyysin tuottamien tulosten pohjalta. Saatuja tuloksia tulkitaan tutkimusteorialla Kvantitatiivisen tutkimuksen rakennuspalikat: havaintoyksikkö, muuttuja ja (muuttujan) arvo

8 Empiirinen tutkimus – tilastollista vai kvantitatiivista:
Empiirinen tutkimus on aikaisempaan tutkimustietoon ja tutkijan omaan aivotoimintaan nojaavaa teoretisointia sekä mittaustulosten empiiristä analyysiä Empiiristen tutkimusten kuningaspaikalla on aina tutkimusongelma tai tutkimustehtävä, ja valitun menetelmän tulee olla mielekäs tutkimusongelman ratkaisemiseen Tutkimuksessa aineistoanalyysin tehtävä on vastata tutkimusongelmaan Tieteellisen tutkimuksen ei milloinkaan pitäisi tarkoittaa sitä, että tartutaan ensimmäiseen tarjolla olevaan selitykseen

9 Empiirinen tutkimus – selittävä analyysitaso:
Selittävän analyysitason olennainen osa on todellisten ja näennäisten yhteyksien erottaminen Pelkkä kahden ilmiön välinen tilastollinen yhteys ei vielä riitä osoittamaan, että niillä olisi todellista yhteyttä keskenään Todellisen yhteyden toteamiseen on empiirisesti kyettävä osoittamaan, ettei jokin kolmas, kahteen alkuperäiseen muuttujaan yhteydessä oleva tekijä, synnytä tätä yhteyttä Ilman havaittujen yhteyksien tarkempaa analyysia (elaboraatiota) empiirinen tutkimus voi pahimmillaan olla vain kokoelma ”tieteellisiä” ennakkoluuloja

10 Empiirinen tutkimus – selittävä analyysitaso:
Selittävässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita jonkin ilmiön tai ryhmään kuulumisen syistä Jos kahden ilmiön välillä on todellista yhteyttä, niiden välillä on välttämättä myös yhteisvaihtelua, mutta toisin päin yhtälö ei päde Selittävän analyysitason peruslähtökohta on, että osoitettaessa jollakin ilmiöllä (muuttujalla) olevan yhteyttä tai vaikutusta toiseen ilmiöön (muuttujaan), on näiden kahden ilmiön (muuttujan) yhteisvaihtelu välttämätön, mutta ei vielä riittävä ehto

11 Selittävä analyysi: Kuvaileva analyysi (”mitä”, ”kuinka paljon”)
Selittävä analyysi (”miksi”, ”mikä selittää/ennustaa”) Selittävä analyysi perustuu aina teoriaan Teorian testaamiseen tarvitaan empiriaa Metodit muodostavat linkin teorian ja empirian välille

12 Selittävä analyysi:

13 Selittävä analyysi:

14 Elaboraatio: Englanninkielessä sana elaboraatio (elaboration) tarkoittaa täsmentämistä, spesifikaatiota ja yksityiskohtaista suunnittelua. Kvantitatiivisen aineiston analyysissä täsmentämisessä häivytetään kolmannen tekijän vaikutus kahden alkuperäisen muuttujan havaitusta yhteydestä Muuttujan/muuttujien vakiointi Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa käytettävän elaboraatiotekniikan synty sijoittuu 1930-luvun Yhdysvaltoihin, Columbian yliopistoon, Paul Lazarsfeld Varsinainen läpimurto haastattelu- ja kyselyaineistossa tehtävälle survey-aineiston elaboraatiotekniikalle tapahtui kuitenkin vasta toisen maailmansodan aikana

15 Elaboraatio, selittävä analyysitaso ja monimuuttujamenetelmät:
Parhaimmillaan kvantitatiivisen aineiston analyysi muistuttaa klassista tieteellistä koeasetelmaa, johon usein sisältyy ajatus asioiden välisestä syy-seuraussuhteesta, kausaalisuudesta Koeasetelman mukaista tilannetta mukaillaan usein myös kyselyaineistoilla tehtävissä tutkimuksissa (survey design) Toisin kuin koeasetelmaa käyttävä tutkija, joka pystyy etukäteen säätelemään ja valikoimaan tutkittavaan ilmiöön vaikuttavia tekijöitä ja mittauksen kohteena olevia, joutuu kyselyaineistoa työstävä tutkija konstruoimaan vastaavaa tilannetta muistuttavan asetelman jälkikäteen elaboraatiostrategian avulla Muuttujien välisen todellisen yhteyden perustana on säännönmukainen vaihtelu, jonka havaitseminen edellyttää määrällisin menetelmin ja kriteerein tehtyjä mittauksia

16 Elaboraatio, selittävä analyysitaso ja monimuuttujamenetelmät:
Lazarsfeld käytti muuttujaorientoituneen elaboraatiostrategiaa hyödyntävän koeasetelman ongelmanratkaisutilanteesta nimitystä muuttujakieli (variable language) Lazarsfeldin mukaan kaikki sosiaalitieteellisen tutkimuksen pyrkimykset voidaan kiteyttää kolmeen kysymykseen: 1) Kuinka monta operationalisoitua (teoriasta johdettua kysymystä) muuttujaa sisältyy johonkin tutkittavaan ilmiöön? 2) Millaisia nämä muuttujat ovat? 3) Millä tavoin muuttujien oletetaan olevan yhteydessä toisiinsa?

17 Elaboraatio, selittävä analyysitaso ja monimuuttujamenetelmät:
Monimuuttujamenetelmät ovat kvantitatiivisia analysimenetelmiä, joissa tarkastellaan samanaikaisesti useiden muuttujien välisiä vaikutusyhteyksiä Monimuuttujamenetelmien käytöllä survey-aineistossa pyritään selittävään aineistoanalyysiin, jossa vastataan miten- ja miksi-kysymyksiin Kausaalisen mallintamisen idea on usein sisäänrakennettu monimuuttujamenetelmiin Tutkija yrittää aikaisempien tutkimustulosten, teoreettisen tietonsa ja mittaustulostensa avulla saada selville millainen kausaalinen rakenne parhaiten selittäisi ilmiöiden väliset yhteydet

18 Elaboraatio, selittävä analyysitaso ja monimuuttujamenetelmät:
Yksi selitettävä (riippuva) muuttuja ja useita selittäviä (riippumattomia) muuttujia Muodostetaan selitysmalli, jossa on yksi selitettävä muuttuja (Y) ja monta selittävää muuttujaa (X) Mallin rakentaminen on usein monivaiheinen prosessi Tavoitteena on muodostaa mahdollisimman yksinkertainen mutta samalla kattava malli Mahdollistaa muuttujien itsenäisen vaikutuksen tarkastelun kun muiden muuttujien vaikutus on vakioitu sekä muuttujien mahdollisen yhdysvaikutusten (interaktioiden) tarkastelun Useimmiten saadaan myös selitysaste: kuinka paljon selitettävän muuttujan vaihtelusta selittyy mallissa mukana olevilla muuttujilla

19 Kvantitatiivinen on kvalitatiivista:
Yhteiskunta- tai ihmistieteellistä tutkimusta tekevä ei sinänsä ole kiinnostunut analyysin tuottamista tunnusluvuista kuten korrelaatiokertoimista, alfoista, eta-arvoista, standardisoiduista beta-kertoimista Erilaisten jakaumamuotojen ja tunnuslukujen sijasta ihmistieteellistä tutkimusta tekevä on kiinnostunut niistä ilmiöiden välisistä (kvalitatiivisista) yhteyksistä, joita hän voi todentaa käyttämällä kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä Esimerkiksi pelkästään tilastollisin kriteerein ei näennäiskorrelaation ongelmaa voida koskaan täysin ratkaista Kun tutkija kykenee empiirisen evidenssin lisäksi esittämään kausaalimekanismin, joka kertoo sen, miksi kaksi ilmiötä (muuttujaa) tosi elämässä korreloivat, alkavat epäilykset näennäisyhteydestä vasta todenteolla hälvetä Vasta tulosten tulkinta tekee kausaalisuhteita koskevat tulokset tieteellisesti kiinnostaviksi Kyse on muuttujien välisen yhteyden selittämisestä ja tulkitsemisesta, ”retorisen ja heuristisen viitekehyksen luomisesta lukijoille”

20 Kvantitatiivinen on kvalitatiivista:
Määrällinen tutkimus ei koskaan ole alusta loppuun pelkkiä numeroita, koska sellainen ei ole tutkimusta lainkaan Läpikotaisin laadullista (kvalitatiivista) sen enempää kuin täysin määrällistäkään (kvantitatiivista) tutkimusta ei ole olemassa On kylläkin tutkimuksia, joissa käytetään erilaisia aineistoja ja kysytään aineistoilta erilaisia kysymyksiä Kvantitatiiviseen tutkimukseen liittyy aina laadullinen komponentti, kuten laadulliseenkin tutkimukseen liittyy aina määrällinen komponentti, esimerkiksi luokittelun muodossa Vasta tulosten tulkinta tekee kausaalisuhteita koskevat tulokset tieteellisesti kiinnostaviksi Kenneth Howe’n (1988) termein menetelmät ovat toisiinsa ”erottamattomasti yhteenkietoutuneita” (inextricably interweaved)

21 Monimuuttujamenetelmät ja selittävä analyysi:
Ennen siirtymistä monimuuttujamenetelmien käyttöön, tutkijan kannattaa (pitää!) tutustua aineistoon jakaumien, tunnuslukujen ja ”perinteisten” menetelmien avulla Tietyn ilmiökentän ominaisuudet ja toiminta tunnetaan, tavoite: löytää syy-seuraussuhteita tiettyjen asioiden välillä Monimuuttujamenetelmät ovat oikeastaan menetelmäpaketteja, joihin liittyy useita eri toimintoja Monimuuttujamenetelmille on yhteistä se, että niillä käsitellään useita muuttujia samanaikaisesti ja tarkoituksena on havaintoaineiston informaation tiivistäminen jonkin mallin avulla