Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Luku 1. Siirtotekniikan käsitteitä – Taajuus
Advertisements

Tietoliikennetekniikan perusteet – Luku 1
DEE Sähkökäyttöjen ohjaustekniikka
Robust LQR Control for PWM Converters: An LMI Approach
LPC LPCC PLP MFCC LSP/LSF Δ ΔΔ Matemaattinen kikka Levinson-Durbin
Estimointi Laajennettu Kalman-suodin
Mediatekniikan seminaari Paula Sanaksenaho Voice over Internet Protocol Paula Sanaksenaho
Tiedonsiirronperusteet

Tavoite Oppia seuraavat asiat •Yksikkö Beli, desibeli •Analoginen signaali •Digitaalinen signaali •Diskreettiaikainen signaali.
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
Sähköposti: S Teletekniikan perusteet Luento Signaalinkäsittelyllä kapasiteettia johtoon ja ilmaan Signaalinkäsittelyn.
Sulautettu laite T720906, 6 op TTE9snL
Testikurssi TESTILUENTO. TKK:n testikurssiLuento 1Kalvo 2 Sisältö • Kurssin sisältö • Kiintolevy • Tietosisältöjen vertailu • Kuluttajabarometri.
Langattomien laitteiden matematiikka 1
Laskuharjoitus 5 kuvankäsittely 1/3 AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät.
RADIOKANAVAT.
Puhesignaalin analysointi = akustinen fonetiikka
AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät
Signaalit ja muutosilmiöt 2 504T13D, 3 op. RAMK Tekniikka ja liikenne Tauno Tepsa, 2008 kevät.
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
KANNANVAIHTO?.
FSK-Frequency Shift Keying
TAULUKKO YKSIULOTTEINEN TAULUKKO. TAULUKKO  Taulukon tarkoitus Ohjelmassa tarvitaan paljon samantyyppisiä samaan kohdealueeseen kuuluvia muuttujia Näitä.
Johdatus digitaalitekniikkaan
OhLa: Ensimmäinen sykli Matti Seise, Kari Palomäki, Jarno Kyykkä, Esko Piirainen.
Mittaustekniikka 26 AD-muuntimia Liukuhihna – Pipeline Muunnos tehdään useassa peräkkäisessä pipeline- asteessa, joissa kussakin ratkaistaan joukko bittejä.
Langattomien laitteiden matematiikka 1
Digitaalinen signaalin käsittely, 2 ov
Johdatus signaaleihin – fysiikan perusteet, 1,5 ov
Vaihemodulaatio Vaihemodulaatio ja taajuusmodulaatio muistuttavat suuresti toisiaan. Jos moduloidaan kantoaallon vaihekulmaa, niin samalla tullaan moduloiduksi.
Elliptiset jakaumat Esitys 6 kpl Tuomas Nikoskinen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta.
Diskreetti matematiikka
Ohjelmistotuotanto.
Johdanto Teppo Räisänen, Principal Lecturer Oulu University of Applied Sciences, School of Business and Information Management
T Elektroniikan mittaukset: LAB 3 johdanto
5. Lineaarinen optimointi
PSK - Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 PSK-Phase Shift Keying PSK:ssa informaatio koodataan moduloidun signaalin hetkelliseen vaihekulmaan. Tavallisesti.
Samankantaisten potenssien kerto- ja jakolasku
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
5. Fourier’n sarjat T
Software product lines. Suomeksi ohjelmistotuotelinja Kuvaa metodeja ja työkaluja tuottaa yhteiskäytettävää koodia samankaltaisissa sovelluksissa Tarkoituksena.
Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003
Kiikuista jatkoa.
Äänen käsittely.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 15.AALTOYHTÄLÖT.
Edellisen kerran yhteenveto 1.Langaton lennätin lukujen vaihteessa. Langallinen lennätin 50 vuotta aiemmin. Langaton aluksi laivaliikenteeseen/Marconi.
Langattoman systeemin arkkitehtuuri. Connectivity SW OSI-mallin esitystaso Miten voit kannettavalla laitteella ajaa ohjelman jossain kaukana lankaverkossa.
Kuva- ja audiotekniikat / Kari Jyrkkä1 1.Informaatio ja muita määritelmiä 2.MPEG standardi 3.Kuvankäsittelysysteemin analysointi 4.JPEG standardi.
Audiosignaalinen käsittely / Kari Jyrkkä1 Sisältö: –Lineaariprediktioon perustuvan puheenkooderin ja dekooderin toteutus projektityönä Puhesignaalin.
Edellisen kerran yhteenveto 1.Langaton lennätin lukujen vaihteessa. Langallinen lennätin 50 vuotta aiemmin. Langaton aluksi laivaliikenteeseen/Marconi.
ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM Millä eri tavoilla signaalinäyteet voidaan esittää & koodata? A Tietoliikennetekniikka I Osa 20 Kari.
Amplitudimodulaatio Amplitudimodulaatiossa moduloiva signaali muuttaa kantoaallon voimakkuutta eli amplitudia. Kantoaallon taajuus pysyy koko ajan samana.
Tiedonsiirtotekniikka 2
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Edellisen kerran yhteenveto
T Signaalinkäsittelymenetelmät, 5 op
T Kuva- ja videosignaalien käsittely, 3 op
5. Äänen tallennus Analoginen Ääni.
Signaalinkäsittelyn sovellukset
14. Hyvä ohjelmointitapa.
Spektri- ja signaalianalysaattorit
Signaalien datamuunnokset
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa
KVANTISOINTIKOHINA JA AWGN-KOHINAN vaikutus PULSSIKOODIMODULAATIOSSA
Signaalien datamuunnokset
LUKU 1 TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIEN ANALYYSI
Ylinäytteistetyt A/D-muuntimet
Signaalinkäsittelyn sovellukset
Matematiikan oppimisvaikeudet
Esityksen transkriptio:

Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä Sisältö: 1. Johdanto 2. Signaalit 2. Sini ja kosini signaalit ja niiden vektori esitys 3. Konvoluutio ja sen merkitys 4. Fourier muunnos ja sen merkitys 5. Z-muunnos ja sen merkitys Sisältö: 0. Johdanto ? 7.1.2009 Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä

Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä Johdanto Digitaalinen signaalinkäsittely: Yleistyy ja monimutkaistuu mitä erilaisimmissa laitteissa. Tämän päivän tietoliikennesysteemien fyysisen kerroksen ratkaisut vaativat signaalinkäsittelyä. (Tietoliikenteen huiman edistyksen takana signaalinkäsittely) Signaalinkäsittely on laaja-alaista Algoritmitietämys (kaavat, matematiikka) Systeemitietämys (miten lasketa on järkevää toteuttaa SW/HW partitio) Toteutusosaaminen (raudan (HW) ja ohjelmiston (SW) kehitystyö) => Vaatii signaalinkäsittelyn perusteiden ymmärtämistä 7.1.2009 Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä

Johdanto: tietoliikenteen signaalinkäsittely A/D Lähteen koodaus ”FEC” Virheitä korjaava koodi Lohkokoodi Virheitä tunnistava koodi Modulointi Vahvistin/ lähetin A/D D/A Radiotie Ajoituksen säätö Sign. tason säätö D/A Lähteen dekoodaus Lohko dekoodaus ”FEC” dekoodaus kanavan korjaus/ bittipäätös De- modulointi vahvistin/ vastaanotin D/A A/D 7.1.2009 Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä

Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä Signaalit Signaali on fysikaalinen suure, joka vaihtelee ajan, paikan tai jonkun muun riippumattoman muuttujan (tai muuttujien) mukaan. Matemaattisesti 7.1.2009 Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä

Signaalien luokittelua Multichannel ja multidimensional signaalit Jatkuva-aikaiset vs. diskreettiaikaiset Jatkuva-arvoiset vs. diskreettiarvoiset Digitaalinen signaali = diskreettiaikainen ja diskreettiarvoinen 7.1.2009 Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä

Analogia / digitaali muunnos 7.1.2009 Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä

Digitaalisen signaaliprosessoinnin edut ja haitat Edut: Joustavuus (ohjelmistopäivitys). Tarkkuus (ei analogia komponenttien toleransseja). Digitaalisia signaaleja on helppo tallettaa. Kompleksiset signaaliprosessointialgoritmit mahdollisia (vaikeaa tehdä tarkkoja matemaattisia operaatioita analogisesti) Joskus (ei aina) on halvempaa hoitaa signaaliprosessointi digitaalisesti (kun kerran CPU jo tarvitaan systeemissä) Haitat: Digitaaliprosessoinnin rajoitukset Nopea taajuiset ja laajakaistaiset signaalit vaativat nopeita A/D muunnoksia 7.1.2009 Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä

Analoginen ja digitaalinen kosinisignaali 7.1.2009 Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä

Analoginen ja digitaalinen kosinisignaali Mikä oli analogisen signaalin taajuus, kun siitä näytteistetyn digitaalisen signaalin suhteellinen taajuus on ½ ¼ 1/8 Ja näytteistystaajuus on 100 Hz Sama digitaalinen signaali voi näyttää hyvinkin erilaiselta, jos näytetaajuutta on muutettu. 7.1.2009 Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä

Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä Konvoluutio…. Konvoluutio materiaalista.... 7.1.2009 Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä

Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä Fourier muunnos…. Fourier muunnos materiaalista.... 7.1.2009 Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä

Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä Z-muunnos Miksi muunnoksia tarvittiinkaan (Fourier, Laplace, Wavelet, DCT, Z-muunnos)??? Mikä Z-muunnos on ja mihin sitä tarvitaan? Tarkemmin Z-muunnoksesta materiaalista.... Muunnoksia tarvitaan koska halutaan esittää signaali jossakin toisessa muodossa. Esimerkiksi, millaisista osasignaaleista aluperäinen signaali on peräisin. Toisaalta joskus laskut muunnetussa tasossa voivat olla helpompia (esim konvoluutiota vastaa taajuustasossa kertolasku). Signaalin esittäminen toisella tavalla on suotuisaa monien koodausmenetelmien (kompressiomenetelmien) kannalta. Alkuperäisen signaalin sisältämä tieto saadaan tiivistettyä (esimerkiksi vain muutama signaalin osakomponentti sisältää lähes koko signaalin informaation) ja monet osasignaalit voidaan jättää huomiotta (=lähettämättä). Z-muunnoksen avulla voidaan analysoida lineaarisia järjestelmiä (esim digitaalisia suodattimia). Onko suodatin stabiili vai ei. Z-muunnos on itseasiassa yleisempi muoto Fourier muunnokselle. Eli Fourier muunnos saadaan, kun muuttujan z tilalle sijoitetaan kompleksiluku joka on yksikköympyrällä ”pyörivä” kompleksinen eksponentti. Ja kun tuo sijoitus z = ejw tehdään, niin silloin systeemin z-muunnoksen avulla voidaan laskea systeemin taajuusvaste ja vaihevaste. 7.1.2009 Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä

Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä Z-muunnos Z-muunnoksen suppenemisalue määritellään sellaisena kompleksitason alueena, jossa Z-muunnoksen summalauseke (alla) suppenee itseisesti Impulssivasteen Z-muunnosta kutsutaan siirtofunktioksi 7.1.2009 Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä

FIR suodattimen vaatimukset 7.1.2009 Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä