Nuuska
Nuuska on tupakkatuote, jota käytetään useimmiten ylähuulessa sen sisältämä nikotiini imeytyy verenkiertoon suun limakalvojen kautta. Nuuskan käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1992. Ruotsissa nuuskan valmistus ja myynti on sallittu poikkeusluvalla. Nuuskaa kulkeutuu Suomeen erityisesti Ruotsista ja Venäjältä.
Historia Ensimmäinen Eurooppaan levinnyt tupakkamuoto oli nuuskaaminen. 1500-luvun loppupuolella nenänuuskan käytöstä tuli Ranskan hovin arvostama tapa. Nuuskaaminen levisi Ranskan hovista muualle Eurooppaan 1700-luvulla. Nykyinen kostea nuuska on peräisin Ruotsista, jossa se kehitettiin 1800-luvun aikana.
Nuuska koostuu pääasiassa tupakasta. Yleinen myytti, että nuuskaan olisi joskus lisätty lasinsirpaleita, ei pidä paikkaansa. Nuuska sisältää jopa 20 kertaa enemmän nikotiinia kuin polttotupakka. Valmistuksessa on 3 päävaihetta: jauhatus, sekoitus ja pakkaus.
Nuuska on tupakkajauheesta tehty kostea tai kuiva tupakkatuote, jota pidetään yleisesti ylähuulessa Nuuskaajat pitävät nuuskaa muutamista minuuteista aina tunteihin saakka. Ruotsissa nuuskaaminen on niin voimakas kansanperinne, että Ruotsissa, toisin kuin muissa EU-maissa, sitä saa edelleen myydä. Norjassa ja Ruotsissa tehtyjen tieteellisten tutkimusten mukaan nuuskankäyttö on tehokas tapa lopettaa tupakointi.
Nuuskaa myydään annospusseihin pakattuina (portionssnus) tai irtonuuskana (lössnus). Annospussien selluloosakuidusta valmistettu harsokangas estää tupakan suoran kosketuksen limakalvoon, ja se voidaan asettaa suoraan rasiasta suuhun. Kostea irtonuuska laitetaan huulen alle yleisimmin nuuskatykillä, tai vaihtoehtoisesti se pyöritellään sormin ensin kiinteämmäksi, yleisesti pallomaiseksi, ettei se hajoa huulen alla ja leviä suuhun. Nuuskan myynti ja luovutus on kiellettyä Suomessa.
Nuuskan käyttö aiheuttaa nikotiiniriippuvuuden samaan tapaan kuin tupakoiminen. Nuuskan aiheuttamia terveyshaittoja ovat muun muassa nähtävät suun limakalvon vauriot, muutokset ikenissä ja hampaiden värjäytyminen.