Vesikehä

Maapallon veden jakautuminen Meret 97 % Muut vedet: jäätiköt ja pysyvä lumi 2,2 % pohjavedet 0,6 % loput 0,2 % makea vesi joet, järvet maaperän vesi ilmakehän vesi Suolajärvet

Selvitä seuraavat käsitteet hydrologiseen kiertoon liittyen Määrittele: Sadanta Haihdunta Lumen kertyminen ja sulanta Maavesi Valunta Pohja- ja pintavesi

Evaporaatio: haihdunta maan, veden tai lumen pinnalta Transpiraatio: kasvien elintoimintaan liittyvä haihdunta. Haihtuva vesi kulkee juuri-varsi-lehtisysteemin lävitse. Evapotranspiraatio: maa-alueelta tapahtuva kokonaishaihdunta Potentiaalinen evapotranspiraatio: evapotranspiraatio silloin, kun veden puute ei rajoita haihduntaa. Interseptiohaihdunta: kasvien pinnoille pidättyneen veden haihduntaa

Lumen kertyminen ja sulanta Lumen kertyminen vaihtelee alueellisesti: sadanta, pinnan energiavirrat, kasvillisuuden alueellisista erot, lumen kulkeutuminen tuulen mukana vaikuttaa Vesipatsaaksi muutettua lumen sisältämää vesimäärää kutsutaan vesiarvoksi eteläisessä Suomessa noin 80 - 140 mm ja Pohjois-Suomessa noin 140 – 200 mm.

Infiltraatio ja maavesi Infiltraatiolla tarkoitetaan sade-, sulanta- tai kasteluveden imeytymistä maaperään. Imetymisnopeus riippuu maalajin kyvystä kuljettaa vettä, maan vesipitoisuudesta ja maan vedenpidätysominaisuuksista Maavedeksi kutsutaan maaperässä pohjaveden pinnan yläpuolella olevaa vettä Hydraulinen johtavuus kuvaa maan kykyä kuljettaa vettä ja se riippuu maan fysikaalisista ominaisuuksista (kuten raekokojakauma) sekä maaperän kyllästysasteesta. Kyllästysaste määritellään maan vesipitoisuuden ja huokoisuuden suhteena. Mitä kosteampi maaperä on, eli mitä suurempi on kyllästysaste, sitä suurempi on hydraulinen johtavuus. Karkean maan (esim. hiekka) hydraulinen johtavuus on suurempi kuin yhtä kostean hienojakoisen maan (esim. savi). Vedenpidätysominaisuudet puolestaan kuvaavat maan kykyä varastoida ja vapauttaa vettä.

Valunta on maa-alueilta vesistöihin kulkeutuvaa vettä. voi kuljettaa vettä vesistöön maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Saa aikaan painovoima Valunnan määrä riippuu sääolosuhteista (sade, haihdunta) sekä maanpinnan ja maaperän ominaisuuksista

Pohjavesi Pohjavettä muodostuu lumen sulamisvesien tai sadeveden imeytyessä maaperään. Pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee luontaisesti vuodenaikojen mukaan Pohjaveden muodostuminen vaihtelee maalajin mukaan. Hiekka- ja soramuodostumien alueella keskimäärin 30-60 % sadannasta suotautuu pohjavedeksi, moreenimailla noin 10 %

Pohjavesi

Sateen synty seuraavien ehtojen tulee täyttyä: 1) ilmassa on oltava vesihöyryä, 2) ilmassa on oltava hiukkasia, joiden pinnalle vesihöyry tiivistyy, 3) ilman on jäähdyttävä ns. kastepistelämpötilaan, missä vesihöyry tiivistyy nestemäiseen olomuotoon. Sade alkaa, kun hiukkasten pinnalle tiivistyneiden pisaroiden massa kasvaa riittävän suureksi. Ilma jäähtyy kohotessaan, koska lämpötila keskimäärin laskee 0,7 °C / 100m ylöspäin siirryttäessä. Ilman kohoamismekanismin perusteella sateet jaetaan eri tyyppeihin. Ilma jäähtyy kohotessaan, koska lämpötila keskimäärin laskee 0,7 °C / 100m ylöspäin siirryttäessä. Ilman kohoamismekanismin perusteella sateet jaetaan eri tyyppeihin.

1) selvitä, miten tai miksi sade syntyy kussakin sadetyypissä Sadetyypit 1) selvitä, miten tai miksi sade syntyy kussakin sadetyypissä 2) Nimeä esimerkkia- lueita kuhunkin sadetyyppiin

Sadetyypit Konvektiosade on paikallinen kuurosade, joka syntyy kun voimakas maanpinnan lämpeneminen saa yläpuolisen ilmamassan kohoamaan. Orografinen sade syntyy, kun kostea ilmamassa kohtaa esteen (esim. vuoriston), joka pakottaa ilman kohoamaan ylöspäin. Rintamasateita esiintyy kylmän ja lämpimän ilmamassan kohdatessa. Rintamalla tarkoitetaan rajapintaa näiden lämpötilaltaan ja tiheydeltään toisistaan poikkeavien ilmamassojen välillä. Kohtauspinnassa kostea lämmin ilma nousee tiheämmän ja raskaamman kylmän ilmamassan päälle, mikä saa aikaan sateen.

Merivirrat ja sademäärä