Melinda-päivän musiikkitunti 5.4.2017 Musiikin MARC 21/RDA-kuvailuohje / Tapani Moisio, Kansalliskirjasto Musiikkiaineiston pääesittäjyys RDA-kuvailussa / Ulla Ikäheimo, Kansalliskirjasto Musiikkiosakohteiden käsittely Melindassa / Ulla Ikäheimo Keskustelua
Musiikkiaineiston pääesittäjyys RDA-kuvailussa Ulla Ikäheimo Melinda-päivä Helsinki 5.4.2017
Taustaa RDA-ohjeiden mukaan pääesittäjä ei voi olla 1xx-kentän päätekijä, mikä vaikeuttaa erityisesti populaarimusiikin hakua, hyllyjärjestystä ja tarratulostusta Tehty ehdotus järjestelmäntoimittajille: pääesittäjä merkitään RDA-sääntöjen mukaan kenttään 700 tai 710 (nuottijulkaisuissa myös 600/610), johon on lisätty osakenttä $9 ja siihen erityinen poimintakoodi, esim. 710 2 $a Eppu Normaali, $e esittäjä. $9 <1xx> tätä kenttää käsitellään niin, että se ohittaa näytöissä ja tarratulostuksessa tietueessa mahdollisesti olevan 1-alkuisen kentän tai 245-kentän jollain aikavälillä tietokannat konvertoidaan niin, että esittäjätiedot 1-alkuisista kentistä siirretään 6/7-alkuisiin kenttiin, joissa on poimintakoodi osakentässä $9
KATVE-ryhmän kokous 21.3.2017 §4 RDA ja musiikin pääesittäjyys Jatkettiin keskustelua edellisessä kokouksessa esitellystä kysymyksestä musiikin päätekijyyden merkitsemisestä RDA:n mukaisesti. Alkuperäisen aikataulun mukaan ehdotettuun käytäntöön oli tarkoitus siirtyä huhtikuussa 2017. Keskustelussa todettiin, että uuteen käytäntöön siirtyminen viivästyy. Tekninen toteutus ei useimmissa järjestelmissä ole suuri ongelma, mutta vaatii työtä ja testaamista. Käyttöönotto on näillä näkymin mahdollista aikaisintaan syksyllä. HelMet-kirjastoissa musiikkiaineistoa ei kuvailla RDA:n mukaisesti, eikä siihen olla toistaiseksi menemässä. Lopputuloksena todettiin, että uuteen kuvailukäytäntöön ei voida siirtyä, ennen kuin järjestelmät ovat tähän valmiita. Päätös uuteen kuvailukäytäntöön siirtymisestä voidaan tehdä vasta, kun tekniset edellytykset ovat olemassa.
Musiikkiosakohteiden käsittely Melindassa Ulla Ikäheimo Melinda-päivä Helsinki 5.4.2017
Osakohteet Melindassa musiikkiäänitteitä, nuotteja, musiikki-DVD-levyjä, erilaisia yhdistelmäpaketteja satuja, novelleja, runoja, romaaneja, näytelmiä aikakauslehti- ja kirja-artikkeleita, pääosa näistä kuitenkin Arto-tietokannassa
Osakohteiden haasteita Peruskysymys: saman julkaisun sisältö on voitu kuvailla erillisillä osakohdetietueilla, analyyttisillä tekijä-nimeke-kirjauksilla, nimekelisäkirjauksilla, 505-sisältöhuomautuskentällä tai näiden erilaisilla yhdistelmillä -> Melindan tietue saattaa olla täyteläinen Osakohteita voi olla eri määrä, esim.: Laulusarjat yms. kokonaisuuksina >< yksittäisinä lauluina Nuotti- ja äänitepakettien sisällöt käsitelty eri tavoin Karaokeraidat joskus kuvailtu, joskus vain huomautettu
Musiikin erilaiset kuvailukäytännöt ja sääntötulkinnat: yleisissä kirjastoissa ei ole merkitty kaikkia tekijöitä etenkään populaarimusiikissa, yhtenäistetyt nimekkeet poikkeavat (mikä oikein?) Melindan osakohteiden tuplakontrolli ja yhdistäminen toimii nyt, mutta alkuvaiheessa suuria aineistomääriä jouduttiin ajamaan tietokantaan tuplina
Merge – tuplien yhdistäminen Myös osakohdeperheiden yhdistämiseen https://merge.melinda.kansalliskirjasto.fi käyttöohje Melinda-wikissä Tietueiden yhdistäminen uudella Merge-käyttöliittymällä Esitys Talonmiehen tuokiossa 30.3.2017
Kansalliskirjaston tietokantahuollossa yhdistetään tuplia – kuinka paljon muut kirjastot voivat tehdä tätä ja voiko sitä edellyttää? Musiikin osakohteiden yhdistelijän on tunnettava musiikin kuvailusääntöjä – kuinka paljon tehdään tarkistuksia? Automaattisia korjauksia Melindaan niin paljon kuin mahdollista
Kirjastojen toiveita osakohteista Mahdollisuus merkitä, mitä osakohteita haluaa replikoida omaan tietokantaan, mitä ei Osakohteiden poistaminen massana