Teoriat ja havainnot HYPOTEETTIS-DEDUKTIIVINEN MENETELMÄ laaditaan HYPOTEESI eli OLETETTU SELITYS jollekin ilmiölle hypoteesista JOHDETAAN DEDUKTIIVISESTI jotakin HAVAINNOITAVISSA olevaa asiantilaa koskevia väittämiä HYPOTEESIA TESTATAAN vertailemalla väittämiä tehtyihin havaintoihin

empiristinen näkemys luonnontieteellisen teorian ja havaintojen suhteesta HYPOTEESI SELITYKSEN LAATIMINEN ENNUSTAMINEN TEORIAN KOETTELU HAVAINNOT AIKA Huom! olettaa että havaintojen tekeminen tapahtuu teoriasta riippumatta

Karl Popperin FALSIFIKATIONISMI lähtökohdat tarjottava tieteelle DEMARKAATIOKRITEERI (joka erottaa sen huuhaasta) kierrettävä INDUKTION ONGELMA eli se, kuinka äärellisen joukon (tehdyt havainnot) perusteella on oikeutettua tehdä ääretöntä joukkoa (kaikki mahdolliset havainnot) koskevia johtopäätöksiä

A UNIVERSAALILAUSEET eli yleistykset erotellaan kaksi väitteiden lajia A UNIVERSAALILAUSEET eli yleistykset ”Kaikki korpit ovat mustia.” B EKSISTENSSILAUSEET eli olemassaoloväitteet ”On olemassa (ainakin yksi) kukkaruukku.” tiede pyrkii yleispätevyyteen, joten TIETEESSÄ on oltava mahdollisuus muotoilla UNIVERSAALI- LAUSEITA

Popper TORJUU eräiden edeltäjiensä VERIFIKATIO- NISMIN, jonka mukaan tieteellisyyden kriteerinä on väitteiden empiirinen verifioitavuus (ne on voitava osoittaa tosiksi) induktion ongelma RAJAISI UNIVERSAALILAU- SEET POIS TIETEESTÄ, sillä niitähän ei koskaan voi lopullisesti todistaa todeksi en koskaan saa käsiini kaikkia mahdollisia korppeja varmistaakseni että ne ovat mustia toisaalta EI RAJAISI POIS EKSISTENSSILAUSEITA, jolloin huuhaalle jää mahdollisuus pesiytyä tieteeseen aina voisi väittää, ettei vain ole tutkittu tarpeeksi huolellisesti, että kyllä saunatonttuja voi hyvinkin vielä jonakin päivänä löytyä

toisaalta epäilyttävät EKSISTENSSILAUSEET SAADAAN RAJATTUA POIS niinpä tieteellisyyden kriteeriksi onkin otettava väitteiden empiirinen FALSIFIOITAVUUS (ne on voitava periaatteessa osoittaa epätosiksi) tarkoittaa käytännössä mahdollisuutta löytää väitteille VASTAESIMERKKEJÄ tällä tavoin induktion ongelma ei vaivaa, sillä UNIVERSAALILAUSEET ovat kyllä FALSIFIOITUVIA, ja ne voidaan sisällyttää tieteeseen esim. jos löytäisin yhdenkin vaaleanpunaisen korpin toisaalta epäilyttävät EKSISTENSSILAUSEET SAADAAN RAJATTUA POIS

johtopäätöksiä tieteelliset teoriat ovat korostetun hypoteettisia eli ”VOIMASSA AINOASTAAN TOISTAISEKSI” hypoteettis-deduktiivisen testin tulos ei koskaan voi olla verifikaatio (ehdoton hyväksyminen), vaan joko falsifikaatio (hylkääminen) tai KONFIRMAATIO (vahvistus toistaiseksi) ajatus tieteellisen TIEDON KASAUTUMISESTA KYSEENALAISTUU, sillä kumottujen hypoteesien tilalle keksitään uusia, mutta niillä ei välttämättä ole mitään sidosta edeltäjiinsä (ei voi väittää, että ne esim. olisivat aiempaa todempia)

Thomas Kuhnin näkemys TIETEELLISISTÄ VALLANKUMOUKSISTA eroja Popperiin kun Popperin teoria on NORMATIIVINEN (mitä tieteen pitäisi olla), niin Kuhnin teoria on KUVAILEVA (mitä tieteessä tosiasiassa tapahtuu) kun Popperin mukaan teoria pitäisi hylätä heti jos jokin havainto falsifioi sen, niin Kuhnin mukaan ongelmalliset havainnot pikemminkin LAKAIS- TAAN MATON ALLE, ja vasta niiden huomattavan suuri määrä on haaste vallitseville teorioille

hyväksyy sen Popperin johtopäätöksen, että TIETO EI KASAUDU loputtomasti tieteen tieto kasvaa vain tietyn PARADIGMAN puitteissa saman paradigman jakavat tutkijat hahmottavat maailman hyvin samalla tavalla mutta ajoittain tapahtuu tieteellinen VALLAN- KUMOUS, jossa paradigma vaihtuu täysin toiseksi

KATKOS KATKOS NORMAALI-TIEDE 1 NORMAALI-TIEDE 2 NORMAALI-TIEDE 3 JATKUVUUS JATKUVUUS JATKUVUUS NORMAALI-TIEDE 1 NORMAALI-TIEDE 2 NORMAALI-TIEDE 3 YKSI PARADIG-MA HALLITSEE YKSI PARADIG-MA HALLITSEE YKSI PARADIG-MA HALLITSEE VALLAN-KUMOUS VALLAN-KUMOUS esim. mielisairaudet demonien riivausta esim. mielisairaudet veren ja sapen epätasapainoa esim. mielisairaudet tukahdutettujen viettien pur-kauksia SYNTYY ANOMALIOITA (ongelmallisia havaintoja) SYNTYY ANOMALIOITA (ongelmallisia havaintoja)

ongelma: olettaa, että kullakin tieteenalalla on vallalla AINOASTAAN YKSI PARADIGMA KERRALLAAN ei pidä paikkaansa ainakaan ihmis- ja yhteiskuntatieteissä