Tiivistelmä 8. Neutraloituminen ja suolat

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Veden kovuuden määritys kompleksometrisellä titrauksella
Advertisements

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Kemiaa pyykinpesussa.
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit Hapot, emäkset ja pH
Pesuaineet Pesuaineissa on tensidejä, eli aineita, joissa on pitkä, vettä hylkivä hiiliketju, ja veteen liukeneva hiili, ja –happiatomeista koostuva negatiivinen.
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Alkuaine, yhdiste vai seos?
pH:n matemaattis-kemiallinen tulkinta
SUOJAINMATERIAALIEN KEMIKAALIKESTÄVYYS JA SUOJAIMIEN VALINTA
Sähkökemian perusteita, osa 2
Kemia on sähköä Kemiallisia reaktioita, joissa elektroneja siirtyy kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioiksi (tai redox-reaktioiksi) Kun alkuaine luovuttaa.
Veden ionitulo Vesi voi toimia sekä happona että emäksenä, joten kahden vesimolekyylin välinen protoninsiirtoreaktio on mahdollinen H2O(l) + H2O(l) ⇌ H3O+
Liukoisuus-ja ionitulo
Heterogeeninen tasapaino
Yhdisteiden nimeäminen
Kemiallisia reaktioita ympärillämme
Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Kuonien rakenne ja tehtävät
Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa
Hapot ja emäkset Happo luovuttaa protonin emäs vastaanottaa
Puskuriliuos Puskuriliuos on liuos, joka pystyy vastustamaan pH:n muutosta, kun siihen lisätään happoa tai emästä Puskuriliuos koostuu heikosta haposta.
6. kurssikerta Työt 18 ja 19.
Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa
OH – ja H+ -ionit löytävät toisensa
PITOISUUS Pitoisuus kertoo kuinka paljon jotain ainetta on seoksessa. Pitoisuus voidaan esittää monella eri tavalla. MASSAPROSENTTI kertoo kuinka monta.
6. Luonnon happamoituminen
4. Hapan ja emäksinen Luetellaan
Rikki
Happi Esiintyy ilmakehässä toiseksi yleisin ilmakehän kaasu (21%)
FOSFORI.
Kemikaalit ja työturvallisuus
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
FYSIIKAN JA KEMIAN OPS 2016 Vuosiluokat 7-9. Mikä muuttuu? (FYKE 7-9) Pääpaino kvalitatiivisella/makroskooppisella tasolla Sisältöjen jäsentäminen ja.
13. Karboksyylihapot, esterit ja rasvat. Karboksyylihapot  Ovat heikkoja happoja  Heikko happo ja vahva happo, mitä tarkoitetaan?  Vahva happo luovuttaa.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
2.2 IONISIDOS IONISIDOKSEN MUODOSTUMINEN Metalleilla on pieni elektronegatiivisuus, joten ne luovuttavat ulkoelektroninsa epämetalleille, joiden elektronegatiivisuus.
Indikaattorityö Työn suoritus (OHJE): Laita 3-4 tippaa hapanta (HCl-liuos), neutraalia (vesi) ja emäksistä (NaOH-liuos) ainetta kuuteen mikrokemian alustan.
Avain Kemia 2 | Luku 7 Useimpien epämetallioksidien vesiliuokset ovat happamia ja metallioksidien vesiliuokset ovat emäksisiä. Vetyionit aiheuttavat liuoksen.
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl rikkihappo H 2 SO 4 typpihappo HNO 3 Happo hajoaa vedessä ioneiksi: HClH + + Cl -
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
Tiivistelmä 3. Puhdas aine ja seos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset yhdisteet
Orgaanisia reaktioita
1.Kemiaa kaikkialla Kemia on kokeellinen luonnontiede, jossa tutkitaan aineiden ominaisuuksia, rakennetta ja aineiden välisiä reaktioita Tutkimuksia tehdään.
Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot
Kiteiset ja amorfiset aineet
Aine rakentuu atomeista
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Kuolleenmeren suola- ja mineraalipitoisuus voi olla korkeimmillaan 33 massaprosenttia. Kuinka monta grammaa liuenneita suoloja on 0,500 kg:ssa Kuolleenmeren.
Orgaanisissa yhdisteissä reaktiot tapahtuvat pääsääntöisesti funktionaalisissa ryhmissä.
Sähkökemiaa Ioniyhdiste (suola) koostuu ioneista.
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Johtaako liuos sähköä? 4,5V
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Kemialliset sidokset Metallisidos
Elinympäristömme alkuaineita
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
Neutraloituminen ja suolat
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
KEMIA 1osp Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

Tiivistelmä 8. Neutraloituminen ja suolat Hapon ja emäksen välistä reaktiota sanotaan neutraloitumiseksi. Neutraloitumisreaktiossa syntyy suolaa ja vettä. Suolat ovat ioniyhdisteitä. Moniarvoinen happo pystyy luovuttamaan useamman vetyionin. Moniarvoisen emäksen kaavassa on kaksi tai useampia hydroksidi-ioneja. Osa suoloista on vesiliukoisia ja osa on veteen niukkaliukoisia.

Neutraloituminen Neutraloituminen on hapon ja emäksen välinen kemiallinen reaktio. Jos liuoksessa on yhtä paljon H+ -ioneja ja OH– -ioneja, tuloksena on neutraali liuos. Neutraloitumisessa happamuus ja emäksisyys kumoavat toisensa. Neutraloitumisessa happamuuden aiheuttavat vetyionit H+ ja emäksisyyden aiheuttavat hydroksidi-ionit OH– liittyvät yhteen muodostaen vettä: H+ + OH–  H2O Neutraloitumisreaktiossa syntyy suolaa ja vettä.

Neutraloitumisreaktio Natriumhydroksidin ja suolahapon välinen reaktio on esimerkki neutraloitumisreaktiosta. Natriumhydroksidin ja suolahapon välisen reaktion tuloksena syntyy natriumkloridia ja vettä. Natriumhydroksidin ja suolahapon välinen reaktio esitetään usein seuraavassa muodossa: NaOH + HCl  NaCl + H2O

Suolat Ioniyhdisteitä sanotaan suoloiksi. Suoloja syntyy neutraloitumisreaktiossa ja metallien liuetessa happoon. Suoloja ovat esimerkiksi ruokasuola NaCl, salmiakki NH4Cl, kuparisulfaatti CuSO4 ja kalsiumkarbonaatti CaCO3. Suoloilla on monenlaista käyttöä, esimerkiksi ruuat, leivonnaiset, makeiset ja lannoitteet. Osa suoloista liukenee veteen hyvin, osa huonosti.