MUISTI 1. Mitä teit viime perjantaina? 2. Entä viime kesänä? 3. Entä kolme vuotta sitten? 4. Tai 10 vuotta sitten? 5. Mitä muistat luokkakavereistasi yläasteelta? 6. Muistatko kaikki ala-asteen luokkakaverisi?
MUISTIN RAKENNE Tarkkaavaisuus Visuaalis-avaruudellinen lehtiö (näkö) Toiminta-tapa-muisti (taidot, motoriikka, miten) Kaikumuisti (kuulo) Fonologinen silmukka (kieli) Komento- yksikkö Ikonimuisti (näkö) Episodinen puskuri Sensorinen muisti Työmuisti Tässä ja nyt n.20-30s Säilömuisti puskuri Solutasolla, max 2-3s Kapasiteetti 3-7 mieltämisyksikköä Sisältömuisti (mitä, missä, milloin) Tieto- Muisti (nk. Maailman-tieto Episodi-nen muisti (elämän-kerta) Havaitseminen MUISTIN RAKENNE
MUISTIN RAKENNE - Järjestelmien erot: 1. Kesto (sekunneista elinikään) 2. Kapasiteetti (Paljonko tietoa, nk. Muistiyksiköiden määrä) 3. Koodaustavat eli onko kuvina, ääninä tms. 4. Unohtaminen 5. Hermostollinen tausta kts. moniste HUOM! Implisiittinen (=tiedostamaton esim. kirjoittaminen) ja eksplisiittinen (=tietoinen) muistaminen
MUISTIN TOIMINTA - Mieleen painaminen ja mieleen palauttaminen ovat aktiivisia toimintoja; samoin unohtaminen osin - Mieleen painamista ja palauttamista voi tehostaa erilaisten muistitekniikoiden avulla - Uuden muiston syntyminen vaatii muutoksia hermosolutasolla! (synapsit) - Toiminta nk. Rekonstruktiivista eli muistoja rakennetaan koko ajan uudelleen - Muistot muuntuvat, kun ne tuodaan uudestaan säilömuistista työmuistin käsiteltäväksi - Esim. nk. valemuistot - Nykytiedon valossa tulevaisuuden suunnittelu vaatii muistin toimintaa (kts. S.111)
- Muistelutilanne vääristää esim. johdattelu Miksi unohdamme? - Häipymisteoria: muistijäljet katoavat ajan myötä, kun yhteyksiä ei tueta - Häirintäteoria: aiemmin opittu häiritsee uuden oppimista tai toisinpäin, koska liian lähellä esim. sukulaiskielten opiskelu - Hakuvihjeen puuttuminen: hermoverkko ei aktivoidu, koska ei sopivaa hakuvihjettä - Muistiin painaminen epäonnistuu esim. puutteellisen havaitsemisen takia - Muistihaun lukkiutuminen: jostain syystä verkon aktivoituminen ’jumiutuu’ (kielen päällä –ilmiö) - Muistelutilanne vääristää esim. johdattelu - Ahdistava muisto on torjuttu - Hermosolujen tuhoutuminen esim. aivovaurio, sairaudet
MUISTIN TOIMINTA Toimintaan vaikuttavat 1) Ulkoiset syyt 2) Sisäiset syyt - Ärsykkeen heikkous - vireystila - Psyykkiset häiriöt esim. masennus - Ärsykkeen epäselvyys - stressitaso - Useita ärsykkeitä samanaikaisesti - tunteet - motivaatio -opiskelutekniikat/ muististrategiat - Neurologiset sairaudet ja aivovauriot - amnesiat!
MUISTIN HERMOSTOLLINEN PERUSTA - Muistilla ei erityistä keskusta! - Taustalla aina hermosolujen välisten synaptisten yhteyksien muutokset! Kts. moniste - Toiminnalle tärkeitä ovat hajautetut ja muokkautuvat hermoverkot. - Laajat assosiatiiviset alueet myös tärkeitä etenkin monimutkaisten muistitoimintojen toiminnan kannalta Hermoverkot ovat siis tärkeitä muistin toiminnalle! Hermoverkkoihin voi itse vaikuttaa, hyvässä ja pahassa. Toistaminen, aktiivinen mieleen painaminen yms. edistävät toimintaa, puolestaan esim. passiivisuus ja alkoholin runsas käyttö heikentävät. Hermoverkot selittävät mm. puutteellisten hakuvihjeiden riittävyyden, säilömuistin kapasiteetin, tunnistamisen ja virhetunnistamisen, muistitoimintojen säilymisen pienestä paikallisesta vauriosta huolimatta vrt. Lashleyn rotat (moniste)
Jotkin aivoalueet tärkeitä kuitenkin tietyille muistitoiminnoille: Työmuisti: - vasen otsalohko osallisena siirtämisessä säilömuistiin - oikea otsalohko osallisena muistiin palauttamisessa - fonologinen silmukka: vasen päälakilohko - visuaalis-avaruudellinen lehtiö: oikea päälakilohko Säilömuistiin siirtäminen: - Hippokampuksen vaurio estää (potilas HM, kts. Moniste) Episodinen muisti: - Vasen otsalohko ja hippokampus - Toiminta häiriintyy, mikäli vaurio ohimolohkojen sisäosissa Liikunnalliset taidot: - Tyvitumakkeet, pikkuaivot, motorinen aivokuori