Ilmaston vaikutus maatalouteen
Kosteus Eri viljelykasvilajeilla on eri vedentarve esim. heinä kestää paremmin kuivuutta, kuin useimmat viljakasvit. Mikäli sataa ja tuulee liikaa tai liian kovaa, vilja menee lakoon, kasvit eivät kasva kunnolla ja ne ”tukehtuvat”, puintiin tai heinän tekoon tarvittavia laitteita, kuten puimureita ja traktoreita on vaikea käyttää pellolla, sillä ne jäävät kiinni märkään maahan Jos taas on liian kuivaa viljelykasveista saatava sato on erittäin pieni verrattuna normaaliin.
Lakoontunutta viljaa
Aurinko Aurinko on erittäin tärkeä kasveille, sillä aurinko antaa niille energiaa ja lämpöä. Suomessa on kesällä valonsaannin kannalta ihanteelliset olosuhteet maanviljelyyn, sillä täällä aurinko paistaa kesäisin huomattavasti pitempään, kuin esim. Keski-Euroopassa. Jos aurinkoa ei olisi, ei maapallolla olisi mitään elämää.
Aurinko on kasvien energianlähde.
Ilmankoostumuksen vaikutus Ilmankoostumus vaikuttaa kasvien kasvunopeuteen, kasvutapaan ja sadon kokoon. Ilmankoostumus ei vaihtele paikoittain niin paljon, kuin esim. sade, maaperä ja valon määrä. Runsas hiilidioksidin määrä edesauttaa kasvien kasvua, sillä kasvit käyttävät sitä yhteyttämisessä.
Typpi ilmassa Typpi on kasveille erittäin tärkeä ravinne. Kasvit ottavat typpeä maasta, joten peltoihin kylvetään kasveja, joiden juurinystyröissä elää bakteereja, jotka siirtävät typpeä ilmasta maahan. Näitä kasveja kutsutaan maanparannuskasveiksi esim. apila, virnat ja palkokasvit, kuten härkäpapu. Mikäli kasvilla on typenpuutos, sen lehdet muuttuvat vaaleanvihreiksi tai pahimmassa tapauksessa kellertäviksi.
Ilmassa on eniten typpeä (N2)
Lämpö Lämpö vaikuttaa olennaisena osana kasvien kasvua. Mitä lämpimämpi on, sitä nopeammin ja suuremmiksi sadot kasvavat Suomen talvi on pitkä ja kylmä, joten täällä kasvatetaan kasveja, jotka selviävät täällä parhaiten. Kylmän talven hyvä puoli on, että se tappaa kasvien taudit ja tuhohyönteiset. Tehoisa lämpösumma eteläsuomessa on noin 1300 astetta.
Lähteet: Wikipedia farmit.net