Suomen luonnon erityispiirteet

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
ENERGiA JA iLMASTONMUUTOS
Advertisements

Sanginjoki – Pohjois-Suomen Nuuksio Sanginjoen ulkometsän suojeluhanke Me, aloitteen tehneet järjestöt, esitämme, että Oulun kaupungin tulee kehittää omistamaansa.
Juolukka Tuntomerkit: Juolukka on varpu, joka voi kasvaa jopa metrin korkeaksi, mutta tavallisemmin 30–50 cm korkeaksi. Yleensä kasvusto on helposti huomattavissa.
ITÄMERI ON AINUTLAATUINEN JA UHANALAINEN
Suomi riistamaana © Suomen riistakeskus.
Tupakka ja ympäristö.
Tämän esityksen ovat tehneet Jonna ja Tilda-Laura 6 A lk Viro
SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA (Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)
Kappale 20 Maataloustuotanto on Suomessa kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa, koska mm. : 1. Suomen kasvukausi on lyhyt = vain yksi sato vuodessa. 2. Talvi.
Kappale 20 Maataloustuotanto on Suomessa kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa, koska: 1. Suomen kasvukausi on lyhyt = vain yksi sato vuodessa. 2. Talvi voi.
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
Metsätyypit ja metsätehtäviä
Kappale 1.
Ekologinen teatteri s
Maatalous.
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
Asuntomessualueen virkistysalueiden yleissuunnitelma
Paavo Laurila, Tiina Pikki, Tiia Ervasti, Olavi Laakso Kokki 1
Taiga.
Tupakka Suomessa ja maailmalla
Ilmastonmuutos.
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
Kappale 2.
Havumetsä.
Havaiji.
Yellowstonen kansallispuisto Wyoming, Yhdysvallat
FILIPPIINIT.
kasvillisuus vyöhykkeisin vaikuttavat tekijät: Espanjan tapauksessa
Kasvillisuusalueet.
Globaali monimuotoisuuskeskus
Tehtävät 1. Biodiversiteetti
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Tekijät: Niklas, Elmeri, Mikko, Jarno, Camilla.
Rehevöityminen ja sen esiintyminen Nerkoossa ja Kirkkojärvessä.
19. Maannokset ja kasvillisuusvyöhykkeet. Maaperä ja maannos Maaperä = kallioperän päällä oleva irtain maa- aines syntyy peruskalliosta rapautumalla tai.
LUONNONHASARDIT Luonnonhasardit syntyvät äkillisesti luonnosta itsestään. Useimpia hasardeja ihmisen on mahdotonta estää, mutta niihin voidaan varautua.
Suomen ekosysteemit ovat herkästi haavoittuvia
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
MONIMUOTOISUUS.
Trooppiset sademetsät
Ilmastonmuutos.
Nahkealehtinen kasvillisuus
Vesikehä.
Hevosen metabolinen oireyhtymä Yleistyvä elintasosairaus
eli luonnon monimuotoisuus
Elämää lapissa Emmi ja Santeri.
Maaperä Tekijä:Minä.
My Home . By:Ines.N.
Maiseman muutos Eksogeeniset ilmiöt muokkaavat maankamaraa ja muuttavat maisemaa (rapautuminen, eroosio, massaliikunnot) maanviljely, ylilaidunnus, metsien.
-Petolintu -Selkärankainen -Maailman suurin lintu
Tammi.
Haarapääsky Haarapääsky elää melkein koko elämänsä ilmassa.
Tavi.
Tundra.
Tundra Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopan pohjoisosissa esiintyy tundraa.
LAULUJOUTSEN.
Sinisorsa.
Ekologinen teatteri s
SAARISTIO-SUOMI VEERA RASMUS..
Luonnonvarat Luonnonvaroja on uusiutuvia ja uusiutumattomia
Lajintuntemus Kurssin sisältö ja tavoiteet
Monsuunimettä.
YMPÄRISTÖ JA LUONTO Lisätään luonnon tuntemusta ja arvostusta
Maapallon aridit alueet
Ilmastonmuutos ja tulvariskit Kokemäenjoella v. 2050
Suomen luonnon haavoittuvuus
Ekologiset ympäristöongelmat
II Ekologia.
Perguntas Unidade 6.
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
Esityksen transkriptio:

Suomen luonnon erityispiirteet

Ekosysteemit nuoria (<10000v) Lajistoa levinnyt idästä ja etelästä Suomenlahti ja Pohjanmeri esteenä Iästä ja ei-isoloituneesta maantieteestä johtuen vähän endeemisiä lajeja Pitkä maa pohjois-etelä suunnassa Pohjoinen sijainti Lyhyt kasvukausi suuret erot kasvukauden pituudessa (180-100 vrk) Melko kova talvi Muuttolinnut (150/220), erilaisia talvehtimissopeutumia kasveilla ja eläimillä. Monille lajeille kasvukausi ja talvi luovat leviämisesteen

Paljon soita (kosteikkoja) <= ilmasto suosii soistumista Kallioperässä yleisesti graniittia Se ja rapautumistuotteet (hiekka, moreeni) happamia maalajeja Havumetsän maannos hapan podsoli Soistuminen lisää happamuutta => Happamuus heikentää kasvien ravinteidensaantia => Niukkaravinteisuus vaikuttaa kasvuun, lajimäärään ja esiintyviin lajeihin

Ravinteikkaita suo- tai metsätyyppejä vähän Lettosuot, luhtaiset suot ja Lehdot sekä lehtomaiset metsät paikottaisesti ja harvinaisia

Suomen luonnon haavoittuvuus/uhkia Pohjoiseen sopeutunut ja osin arktinen lajisto Ravintoverkko yksinkertainen = altis häiriöille Metsätalousvaltio => luonnontilaisia metsiä vähän Ravinteikkaat elinymp. Otettu mm. pelloiksi Ilmastonmuutos uhka etenkin tundran arktisille lajeille Järvet matalia ja jääpeite kauan Turvetuotanto kotimaisena energiana tuhoaa soita (Raivaajakulttuurin kansaa…halutaan, että ihminen hallitsee luontoa), metsää hoidetaan, nurmikot ovat kuin golfkenttiä tai suo nähdään vain turvevarastona jne… Ihmisten vieraantuminen luonnosta = karhupelko, paljous pelottaa.