Suomen luonnon haavoittuvuus

Esitys aiheesta: "Suomen luonnon haavoittuvuus"— Esityksen transkriptio:

1 Suomen luonnon haavoittuvuus
III Suomen luonnon haavoittuvuus

2 11. Suot 1. Avainsanat 2. Miksi soita on Suomessa paljon?
3. Soiden synty 4. Suotyypit kasvillisuuden mukaan luokiteltuna 5. Suotyypit pinnanmuotojen mukaan luokiteltuna 6. Soiden lajisto 7. Soiden monikäyttö 8. Tehtävät 9. Kuvat

3 Avainsanat: Suo ja soistuminen Turve ja rahkasammal Suokasvit
Primaarisukkessio Korpi Räme Neva Letto Keidassuo Kohosuo Palsasuo Soiden monikäyttö

4 Miksi soita on Suomessa paljon?
Viileä ja kostea ilmasto → sataa enemmän kuin haihtuu Otolliset pinnanmuodot → tasaisuus (jääkauden vaikutus) Vettä läpäisemätön maa- ja kallioperä → vesi jää seisomaan Kuva kirjan sivulta 72

5 Soiden synty Merestä kohoavan maan soistuminen
suurin osa heti jääkauden jälkeen nykyään Pohjanmaalla Vesistön umpeenkasvu pinnan- ja pohjanmyötäistä Metsämaan soistuminen merkittävimmät ajanjaksot 80007000 vs tai 45003000 vs edesauttavat tekijät: kosteat ilmastojaksot, metsäpalot, laajamittaiset avohakkuut Kuva kirjan sivulta 72

6 Suotyypit kasvillisuuden mukaan luokiteltuna
Korpi soistunut tuore kangasmetsä ohutturpeinen luonnehtii kuusi Räme (Suomen yleisin suotyyppi) syntyneet karulle ja kuivalle maalle paksuturpeinen luonnehtii mänty Neva puuton, märkä avosuo avovesialueita eli rimpiä Letto puuton, runsasravinteinen suo Pohjois-Suomessa Kuva kirjan sivulta 72

7 Suotyypit pinnanmuotojen mukaan luokiteltuna
Sisältävät useita kasvillisuuden mukaan nimettyjä suotyyppejä Keidas- eli kohosuot (Etelä-Suomessa) karu keskusta, ravinteikkaat laidat Aapasuot (Keski- ja Pohjois-Suomessa) vetinen keskusta, kuivemmat laidat jänteet ja rimmet Palsasuot (Tunturi-lapissa) ikiroutaiset turvekummut eli palsat synty vaatii ohuen lumipeitteen ja alueen, jonka vuotuinen keskilämpötila on alle -1oC Kuva kirjan sivulta 72

8 Soiden lajisto Sopeutuminen karuun ympäristöön
vähän happea ja ravinteita hapan suoturve lämpötilojen ja vedenpinnan suuret vaihtelut Ravintoketjut lyhyitä Vähän tuottajia Hyönteiset ravintoketjun tärkeä osa Nisäkkäitä vähän Linnusto rikas ja monipuolinen Kuva kirjan sivulta 72

9 Soiden monikäyttö Marjastus Sienestys Riistanhoito Virkistys
Turpeen ja puun tuotanto Hiilinielut Vesivarastot Kuva kirjan sivulta 72

10 Tehtävät Ympäristötekijät Turvekerroksen paksuuntuminen
Soistumistyypit Suotyypit Suoyhdistymätyyppi Suoluonnon erityispiirteet Polttoturve

11 1. Ympäristötekijät Mitkä ympäristötekijät rajoittavat kasvien kasvua soilla? Miksi monet kihokin tapaiset lihansyöjäkasvit elävät soilla? Mainitse yksi puu-, varpu-, ruoho- ja sammallaji, joka on sopeutunut vain soiden kasviksi. Luettele pääasiassa vain soilla pesiviä eläimiä.

12 2. Turvekerroksen paksuuntuminen
Selvitä, millä tavalla suon turvekerros hiljalleen paksuuntuu jopa 10 metrin turvekerrokseksi.

13 3. Soistumistyypit Selvitä lyhyesti kolme erilaista soistumistyyppiä.
Kerro, mistä tilanteesta näiden soistumistyyppien sukkessio alkaa ja mihin suon päätyyppiryhmiin se päättyy.

14 4. Suotyypit Suomessa erotellaan kasvillisuuden perusteella neljä erilaista soiden päätyyppiryhmää. Luonnehdi kutakin tällaista suotyyppiä vähintään kolmella keskeisellä ominaisuudella.

15 5. Suoyhdistymätyyppi Minkä suoyhdistymätyypin soilla monimuotoisuus on suurinta?

16 6. Suoluonnon erityispiirteet
Selvitä kirjallisuus- ja internet-lähteiden avulla suoluontoa sisältävän suomalaisen kansallispuiston, kuten Kurjenrahkan, Patvinsuon, Puurijärvi- Isosuon tai Torronsuon luontoa (eläin- ja kasvilajistoa) sekä niiden maiseman erityispiirteitä.

17 7. Polttoturve Soita kuivataan polttoturpeen nostamista varten. Arvioi polttoturpeen nostoa ja käyttöä suon eliöyhteisön ilmastonmuutoksen paikallistalouden kannalta.

18 VASTAUS 1: Ympäristötekijät
ravinteiden niukkuus, maaperän happamuus, äärevät vuorokausilämpötilat (kylmät yöt, kuumat päivät), vedenpinnan vaihtelut, hapen puute hyönteisiä pyydystämällä saavat typpeä, josta suolla puutetta vaivaiskoivu, suopursu ja suokukka, sarat, tupasvillat, rahkasammalet, muurain ja karpalo esimerkiksi linnuista monia kahlaajia kuten kurki, suokukko, liro, keltavästäräkki, suopöllö, metsähanhi

19 VASTAUS 2: Turvekerroksen paksuuntuminen
Rahkasammalet kasvavat jatkuvasti yläosasta ja maatuvat alaosasta turpeeksi (osittain hajonneeksi sammalmassaksi).

20 VASTAUS 3: Soistumistyypit
1. merestä kohoavan maan soistuminen: maan kohotessa vesijättömaa alkaa hiljalleen soistua 2. järven umpeenkasvu: rehevöityneessä järvessä kasvillisuus alkaa lisääntyä ja järvi kasvaa umpeen usein pinnan- ja pohjanmyötäisesti 3. metsämaan soistuminen: Veden kerääntyminen metsässä olevaan painanteeseen → rahkasammalen lisääntyminen → soistuminen b) metsämaan soistuminen → räme, korpi lammen/järven umpeenkasvusta johtuva soistuminen → neva tai letto merestä kohoavan maan soistuminen ; rantaniitty → suoniitty → räme jokien tulvarannat → luhta jään alta paljastunut maa → palsasuo, rinnesuo

21 VASTAUS 4: Suotyypit korpi; kuusi; hämäryys, ohut turvekerros, juuret kivennäismaahan, 25 % soista räme; mänty; valoisuus, kanerva – variksenmarja, paksu turvekerros, 50 % soista neva; puuton; niukkaravinteinen, saroja, varpuja , ravinteita vähän, 25 % soista letto; puuton; runsasravinteinen, uhanalaisia mm orkideoja kalkinsuosijoita, pari % soista luhta; jokien rantojen saroja ja ruohoja kasvavia tulva-alueita, leppä, hieskoivu lähdesuo; oma lajisto mm. sammalia sulavesisuo; tuntureilla

22 VASTAUS 5: Suoyhdistymätyyppi
Pohjois-Suomen reheväkasvuisilla aapasoilla monimuotoisuus on runsasta. Aapasoiden keskusosat ovat ympäristöään alempana, minkä vuoksi suo saa ravinteita ympäröiviltä alueilta. Tästä seuraa suon runsas kasvillisuus ja runsas eläimistö. Aapasoiden keskustat ovat suotyypiltään nevoja tai kalkkiperäisiä lettoja.

23 VASTAUS 7: Polttoturve Eliöyhteisö tuhoutuu.
Suot ovat hiilinieluja, polttoturpeen nosto vapauttaa metaania ja turpeen poltto valtavat määrät fossiilista hiilidioksidia. Turvesuo tarjoaa työpaikkoja, mutta tuhoaa suon monikäytön, kuten retkeilyn, marjastuksen ja sienestyksen.

24 Kuvat

25

26

27

28

29