KPL 6 Solun energian vapauttaminen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohovartisia kasveja tai varpuja. Varpukasvit ovat puuvartisia: Mustikka, puolukka, variksenmarja, kanerva…
Advertisements

Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohoja tai varpuja.
Keuhkot ja hengitys Mankkaan koulu Helena Rimali -
Kappale 7.
Pituus- ja paksuuskasvu
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
Tyypillistä kasveille:
Fotosynteesi.
Kasvien veden ja pääravinteiden saanti johtojänteellä
Solukalvon tarkka rakenne ja toiminta
Höyrystyminen ja tiivistyminen
Yhteyttäminen Eliöiden vanhin yhteyttämistapa on kemosynteesi (jotkin bakteerit) => epäorgaanisten aineiden hapettaminen (esim. rauta, rikki..) => energiaa.
2. KASVISOLUKOT Vain pieni osa kasvisoluista jakautuu jatkuvasti, muut erilaistuvat tehtäviinsä ja muodostavat erilaistuneita solukoita.
LEHTI päätehtävä yhteyttäminen muita tehtäviä: varastointi (mehilehdet) kiipeily (kärhet) puolustautuminen (piikit) Keuda Mäntsälä, Eija Heikkilä1.
SOLUN AINEENVAIHDUNTA
Tehtävät s.35.
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
KASVIEN VESITALOUS ELÄVÄ KASVI HYVIN VESIPITOINEN: KESKIMÄÄRIN % MEHEVÄT LEHDET, HEDELMÄT YLI 90 % TUORE PUU 50 % SIEMENET %
1. Arkipäivän fysiikkaa ja kemiaa
Lämmönsiirtyminen Lämpö siirtyy aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
Noora, Niina, Teija, Jasmin, Emilia 1b Kasvit Kasvikunnan alku  Kehitys alkoi viherlevistä  Kasvit ovat monisoluisia eliöitä  Tärkeimpiä maaekosysteemien.
HEATEX-system on ainutlaatuinen energiansäästöjärjestelmä.
7. Lämpö laajentaa Lämpötila on fysiikan perussuure, joka kuvaa kuinka kuuma aine tai kappale on Lämpötilan tunnus on T (tai t) Lämpötilan perusyksikkö.
Kasvien energiatalous kasvi sitoo valoenergiaa fotosynteesissä kasvi tarvitsee energiaa esim:  aineiden siirtämisessä soluista/kasvinosista toisiin 
Hurtig Te1 Ympäristöterveys. Ympäristön terveyteen vaikuttavat tekijät: 1. Fysikaaliset: melu, tärinä, säteily, kuumuus, kylmyys 2. Kemialliset:
Solun toiminta tarvitsee energiaa
KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja.
ELIÖKUNNAT KÄYTÖSSÄ KUUDEN KUNNAN JÄRJESTELMÄ MILLÄ PERUSTEILLA ELIÖT SIJOITETAAN KUNTIIN? S RAKENTEELLINEN (solut,elimistö) SAMANKALTAISUUS,
Pisara 6 Fysiikka ja kemia
Öljyn kuljetus Itämerellä ja siihen liittyvät riskit
Kehon energiantuotto.
2. Solun hienorakenne.
Eläimen aineenvaihdunta
SOLUN AINEENVAIHDUNTA
8. Solut tarvitsevat energiaa
Eliöt rakentuvat soluista
Solun toiminta II Solun toiminta.
9. Eläimen kudokset ja lihasten toiminta
Vastuullinen valinta KIILTO NATURA -SARJA
5 Lämpö ja energian siirtyminen
Kemikaaleja kaikkialla
Kpl 1-3 SOLU.
B2 Solu ja perinnöllisyys
KASVIEN RAVINNETALOUS
Etelä-Suomi.
Reaktio 3 Reaktiot ja energia
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
Elämän kehitysvaiheita s. 102 – 132
SYÖPÄ.
Vesivoima.
Yhteyttäminen.
Hevosten kasvatus Ohjaus ja valvonta Päätuotteet Tuotanto-panokset
Otsonikerros vahvistunut riittävästi => elämä siirtyy maalle!
Elinympäristömme alkuaineita
Sokeritehtaalla.
Lämmön johtuminen ja eristäminen
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
on elämän perusominaisuus
Solun toiminta II Solun toiminta.
Tietopaketti kompostointipuiston vierailun jälkeen
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne.
Solun toiminta II Solun toiminta.
II Ekologia.
Lukion biologia Eliömaailma BI 1.
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
Vaatteet vastuullisesti
Video.
Esityksen transkriptio:

KPL 6 Solun energian vapauttaminen

Mihin solut tarvitsevat energiaa? 1. kemialliseen rakennustyöhön 2. aineiden aktiiviseen ottoon ja kuljetukseen 3. mekaaniseen työhön 4. lämmön tuotantoon

Soluhengitys Soluhengitys on solujen tehokkain tapa saada käyttöönsä orgaanisten aineiden sisältämää kemiallista energiaa. Osa soluhengityksessä vapautuvasta energiasta tulee solun käyttöön esim. kemiallisissa reaktioissa ja aineiden kuljetuksessa. Suurin osa soluhengityksen reaktioista tapahtuu mitokondriossa.

Käyminen Hapettomissa oloissa toimiva solu saa energiansa käymisestä. Esimerkiksi lihassolut ja maitohappobakteerit voivat saada energiaa maitohappokäymisestä.

Muistiinpanot kpl 6 Aina kun solussa tapahtuu jotain se tarvitsee energiaa. Ravintoaineisiin on yhteyttämisessä sitoutunut valoenergiaa kemialliseksi energiaksi. Soluhengitys on pitkä reaktioketju, mikä tapahtuu mitokondriossa Hapettomissa eli anaerobisissa oloissa solut voivat saada energiaa käymisen avulla.

kpl 7 Kasvien solukot ja vesitalous Solukkotyypit: kasvusolukko, pintasolukko, perussolukko ja johtosolukko. Kasvusolukko on versojen ja juurien kärjissä. Pintasolukko muodostavat kasvin uloimman solukerroksen. Perussolukon solut voivat kehittyä muiden solukkotyyppien soluiksi. Johtosolukko vastaa ravinteiden ja aineiden kuljettamisesta kasvissa.

Kasvien veden otto ja kuljetus Kasvisolukoissa yleensä 60-80% vettä. Kasvit ottavat vettä maasta tai ympäristöstä osmoosin avulla. Sanikkaisten ja simenekasvien vesi kulkeutuu johtosolukkoa pitkin kaikkialle kasviin. Kasvit käyttävät osan vedestä yhteyttämisessä. Haihtmisimu tärkein putkilokasvissa vettä nostava voima. Haihtumisimussa vesi haihtuu soluista pois ja uutta vettä tulee tilalle osmoottisesti. Juuripaineessa kasvin juurten solut tekevät töitä veden nostamiseksi

Haihduttaminen Kasvin haihduttamisesta vastaavat ilmaraot jotka sijaitsevat kasvin lehden pintasolukossa. Haihtumisen määrää säätelee kaksi huulisolua jotka avautuvat kasvin tarpeen mukaan.

Muistiinpanot kpl 7 Vesi siirtyy maasta kasvin juuriin passiivisesti osmoosin avulla. Sanikkaiset ja siemenkasvit ovat putkilokasveja. Niissä vesi ja siihen liuenneet ravinteet kulkevat varressa ylöspäin johtojänteiden putkilossa. Puissa vesi nousee rungon puuosassa. Putkilokasvien yhteyttämistuotteet kulkevat johtojänteiden siiviläputkissa. Vesi nousee kasvissa haihtumisimun ja juuripaineen avulla. Ilmarakojen avulla kasvi säätelee veden haihtumista lehdistään.