III KE SKIAJAN EUROOPPA Luku Keskiajan maatalousyhteiskunta, s. 70–76

Feodalismi Keskiajan sotilaallinen, taloudellinen ja hallinnollinen järjestelmä. Euroopassa vahvimmillaan 900–1400-luvuilla. Vähensi kuninkaiden valtaa. Lääninherra tarjosi vasallilleen suojelua antoi palveluksia vastaan maa-alueen eli läänityksen. Vasalli tarjosi lääninherralle sotilaallista apua hallinnoi lääniään ja sen asukkaita saattoi hankkia itselleen alavasalleja. Roland vannoo vasallin uskollisuuttaan Kaarle Suurelle. Kuva keskiajalta peräisin olevasta käsikirjoituksesta.

Oppikirjan s. 73

Feodalismi heikkeni 1500-luvulla, kun valtiovalta kehittyi kuninkaanvalta kasvoi siirtomaatalous rikastutti valtioita ja vahvisti porvaristoa. Lopullinen romahdus 1600- ja 1700-luvuilla talonpoikien vapautumisen ja porvarissäädyn nousun myötä. Feodaalinen järjestelmä käytössä myös Kiinassa ja Japanissa.

Vastaa kirjan sivujen 72–73 avulla seuraaviin kysymyksiin: Mitä käsite feodalismi tarkoittaa? Miten keskiajan feodalismi syntyi? Feodalistinen järjestelmä pirstaloi vallankäyttöä. Perustele väite. Keistä tuli vasalleja? Miksi keskiajalla haluttiin palkaksi mieluummin maata kuin rahaa? Feodalismin myötä kehittyi 1700-luvulle asti kestänyt säätyjärjestelmä. Millainen syntynyt säätyjärjestelmä oli? Oppikirjan s. 72

Keskiaikainen elämäntapa Pyrittiin omavaraisuuteen. 1100-luvulle saakka tavara vaihdettiin toiseen tavaraan tai korvattiin työpanoksella. Elämä maaseudulla niukkaa ja työntäyteistä. Elanto saatiin pääosin pelloilta, myös kalastusta ja metsästystä. Yhteisöllisyys tärkeää. Perheen keskikoko 5–8 henkeä: vanhemmat, lapset ja isovanhemmat. Elämä paikallista ja elinpiiri suppea. Auktoriteetteja pappi ja lääninherra, hallitsijat etäisiä.

Kartanotalous Keskiajan kylät muodostuivat kartanoiden ympärille – syntyi kartanotalous Selvitä parisi kanssa Mitä käsite kartanotalous tarkoittaa? Miksi talonpokien piti tehdä pelloillaan yhteistyötä? Mitä oikeuksia lääninherralla oli maanomistuksen lisäksi?

Sarkajako Sarkajako = maankäyttöjärjestelmä, perustui yhteisomistukseen. Jokaisella kylän talonpojalla sarkoja kaikista kylän omistamista pelto- tai niittyalueista. Mitä etuja ja haittoja sarkajakojärjestelmästä oli talonpojille? Talonpojilla oli viljelyalaa eli sarkoja useilla eri peltoalueilla.

Isojako eli aitaaminen 1700-luvulla sarkajako alettiin nähdä kehityksen jarruna. Monessa maassa sarkajako purettiin. Kylien yhteismaat jaettiin itsenäisiksi tiloiksi, kukin tila sai osuutensa kylän pelloista ja metsistä. Talonpojista itsenäisiä yrittäjiä, ravinnon tuotannon tehostui. ohra ruis Tärkeimmät viljakasvit