Maakuntauudistus ja järjestötoiminnan kehittäminen Varsinais-Suomessa Uusi kunta ja kolmas sektori Case Kemiönsaari Anneli Pahta 3.5.2017

Uusi kunta ja kolmas sektori Kolmas sektori - kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoistoiminta Uusi kunta - tulevaisuuden kunta

Uusi kunta ja kolmas sektori Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa (Kuntalaki 1§) Maakunnan tehtävänä on: Hyvinvoinnin edistäminen mukaan maakuntastrategiaan Alueellisen hyvinvointikertomuksen laatiminen kuntien kanssa Tavoitteiden asettaminen, toimenpiteiden ja vastuutahojen nimeäminen – hyten edistäminen Päätösten ennakkoarviointi – hyte-vaikutukset Asiantuntijatuki kunnille – hyte-työ

Uusi kunta ja kolmas sektori Järjestöt mukana Vapaaehtoistoiminnassa Tuottamassa palveluita Edunvalvonnassa Vapaaehtoistoiminnassa järjestöt tuottavat osallistumis- mahdollisuuksia, vertaisapua, kylien kehittämistä, kulttuuria, tapahtumia, liikuntaa jne. Palveluja tuottavat järjestöt rinnastuvat jatkossa yksityisiin yrityksiin ja niiden toiminnan tulee olla sekä laadukasta että taloudellisesti tehokasta. Edunvalvontaa toteuttavat muun muassa vammaisjärjestöt, potilasyhdistykset ja lastensuojelujärjestöt.

Uusi kunta ja kolmas sektori Case Kemiönsaari Tabell 9. De mest populära föreningstyperna att delta i på Kimitoön (Pekola-Sjöblom, 2016) Idrotts- och motionsföreningar Byaföreningar 3. Arbetsorganisationer / Arbetarföreningar

Uusi kunta ja kolmas sektori Case Kemiönsaari Talous Kunnan taloudellinen tuki järjestöille on tärkeää. Jonkin verran ostopalveluita (vaatii ammattimaista osaamista). Markkinaehtoinen ajattelu on lisääntynyt järjestöissä. Hyvinvoinnin edistäminen Kaikki työskentelevät oman käsityksensä mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Virkamiesten käsitys on, että sote- ja maakuntauudistuksen myötä kolmannen sektorin merkitys korostuu. (Lähde: Tobias Björklund, Pro Gradu, Den tredje sektorn som hälsofrämjare)

Uusi kunta ja kolmas sektori Case Kemiönsaari Yhteistyö Osastot tekevät yhteistyötä niiden toimijoiden kanssa, jotka ovat lähellä niiden omaa toimintaa. Yhteistyön määrä riippuu usein järjestön omasta aktiivisuudesta. Yhteistyön koordinoinnin tarve nostetaan esille sekä järjestöjen että kunnan toimesta. Viestintä Viestintä lisääntyy yhteistyön lisääntyessä. Jotkut virkamiehet kokivat, että on vaikeaa tavoittaa järjestöjen edustajia. Toisaalta oli myös myönteisiä kokemuksia pakolaisten vastaanotossa. (Lähde: Tobias Björklund, Pro Gradu, Den tredje sektorn som hälsofrämjare)

Uusi kunta ja kolmas sektori Case Kemiönsaari 2015: Varsinais-Suomen taidetoimikunnan taidepalkinto Norpas-festivaalille (Taike). Konsertteja, elävän musiikin säestämiä elokuvaesityksiä, taidetyöpajoja, kirjallisuustapahtumia, tanssi-, performanssi-, teatteri- ja sirkusesityksiä sekä taidenäyttelyitä. 2015: Kemiönsaaren Taalintehtaan koulu voitti Vuoden koulu -kilpailun. (OAJ). Yhteisö, jossa opettajat, vanhempainyhdistys ja kolmas sektori toimivat yhdessä oppilaiden parhaaksi. 2016: Varsinais-Suomen vuoden kylä 2016. Reilun 1 500 asukkaan kylässä on vireää yhdistystoimintaa, jonka keskiössä on Taalintehtaan kyläyhdistys. 2017: TEM:n rahoittama ja Suomen Kylätoiminta ry:n hallinnoima Koko kylä kotouttaa -hanke on valinnut kotoutumistyön pilottikyläksi Taalintehtaan. Toimii muille kunnille ja kylille konkreettisena esimerkkinä siitä, miten yhteiselo maahanmuuttajien kanssa sujuu. Toimintaa seurataan vuoden 2017 ajan.

Uusi kunta ja kolmas sektori Työpaja 1 Järjestöt tulevaisuuden kunnassa

(Lähde: Ritva Pihlaja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä)

Uusi kunta ja kolmas sektori Työpaja 1 - Järjestöt tulevaisuuden kunnassa Kunta tarvitsee järjestöjä hyvinvoinnin, elinvoiman ja osallisuuden turvaamiseen. Kunta on myös jatkossa järjestön tärkein kumppani. Millaista yhteistyömme on nyt ja mitä olemme saaneet aikaan? Millaista yhteistyömme voi olla jatkossa? Minkälainen hallintorakenne kunnassa edistää yhteistä tavoitetta? Minkälaiset yhteistyömuodot kolmannen sektorin toimijoiden kanssa edistävät yhteistä tavoitetta? Onko tarvetta jäsentää järjestöjen roolia uudella tavalla kunnallisessa päätöksenteossa? Minkälaiset toimintamallit kuntien kesken sekä maakunnan kanssa edistävät yhteistä tavoitetta?