Luterilaisen jumalanpalveluksen tunnuspiirteitä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Helluntailaisuus.
Advertisements

Seurakunnan syntyminen ja pioneerityö
Luther, regimenttioppi, lähetys
”Neljä grillikoipea!” ”Haloo päämaja, täällä vyöhyke 2! Vaara ohi tältä erää, ne rukoilivat taas vain itsensä ja laulajien ja soittajien puolesta.
Kristillinen kirkkovuosi ja jumalanpalvelus
LUTERILAINEN KIRKKO.
Papisto turvaa jatkuvuuden
Luonto ja Raamattu. Peruskysymyksiä ja syytöksiä Miten ihminen on osa luomakuntaa? Miten uskonkäsityksemme vaikuttaa siihen, miten kohtelemme luontoa?
Katolinen kirkko Elina, Hanna ja Tomi. Yleistä katolisesta kirkosta  johtaja paavi, jonka uskotaan olevan Kristuksen sijainen maan päällä  kristillisistä.
Ortodoksinen kirkko Pinja, Roosa ja Verneri. Tampereen ortodoksinen kirkko Tunnetaan myös nimellä Pyhän Nikolaoksen kirkko Rakennettu vuosina
Keski-Uusimaa-lehden klubikortin esittelytilaisuuden projektisuunnitelma Rauli, Janne, Katja ja Heidi.
JAETUT EVÄÄT Jyväskylä. KOHTAAMINEN ! Inhimillinen lämpö – Hengellinen syvyys, Pyhä Nimeltä kutsuttu Tervetuloa.
KRISTILLISTEN PERINTEIDEN MUOTOUTUMINEN Luku 3 – Ydinsisältö.
Katolinen kirkko. Historia ja faktat Katolinen kirkko syntyi vuonna 1054, kun kristityt jakaantuivat katolilaisiin ja idän ortodokseihin. Katolilaisen.
PYHIINVAELLUS JUMALAN VOIDELTUA SEURATEN LAINKUULIAISESTA KANSALAISESTA JUMALAN LAPSEKSI Neljästoista etappi
PYHIINVAELLUS JUMALAN VOIDELTUA SEURATEN LAINKUULIAISESTA KANSALAISESTA JUMALAN LAPSEKSI Kahdeksastoista etappi
Yhteinen esirukous Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien.
Luterilainen kirkko Luterilaisuus. Reformaatio Uskonpuhdistus.
Evankelis-luterilainen kirkko Suomessa tänään
Oppi, sakramentit, rukoukset, Jumalanpalvelus ja seurakunnan toiminta
Reformaatio ja musiikki
Johdanto Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
Reformaatio ja pyhäkoulu
Millaisen seurakunnan SINÄ HALUAT?
12. Reformoidut kirkot Ydinsisältö.
10. Kristinusko – ristin tie
Millaista on huomisen luterilaisuus?
10. Kristinusko – ristin tie
15. Vapaakristillisyys.
A Rocha Suomi, Panu Pihkala
Nokian seurakunnan strategia
Helluntailaisuus Historia
Katumuksen sakramentti
YHDESSÄ KOHTI ELÄMÄÄ: Lähetys ja evankeliointi muuttuvassa maailmassa
PYHIINVAELLUS JUMALAN VOIDELTUA SEURATEN LAINKUULIAISESTA KANSALAISESTA JUMALAN LAPSEKSI Neljästoista etappi
TYTTÖJEN OIKEUKSIEN PÄIVÄ
LÄNNEN KIRKKO USKONNOLLISENA VAIKUTTAJANA
Kansanlähetyksen työ Virossa
Kristinuskon synty ja alkuseurakunta
PAAVALI Henkilö Paavali ainut apostoli, joka ei henkilökohtaisesti tavannut Jeesus Nasaretilaista alkuperäiseltä nimeltään Saul, lähtöisin Vähästä-Aasiassa.
ORTODOK-SINEN KIRKKO eli kreikkalais- katolinen kirkko.
REFORMAATIO eli uskonpuhdistus (kpl 8)
Kirkkokuntien eettisiä painotuksia
KRISTINUSKO kpl 8.
Reformoitu opetus.
Kristinuskon harjoittaminen ja elämäntavat
vanhan testamentin etiikasta kristinuskon etiikkaan
Kristinusko – armo ja sovitus
Katolinen kirkko.
LUTERILAISEN KIRKON SYNTY
Protestanttiset kirkot
Kristinuskon harjoittaminen ja elämäntavat
KRISTINUSKO LEVIÄÄ ROOMASSA
Luterilaisuus Luterilaisuus on protestanttinen kristinusko
Paavali Henkilö Paavali ainut apostoli, joka ei henkilökohtaisesti tavannut Jeesus Nasaretilaista alkuperäiseltä nimeltään Saul, lähtöisin Vähästä-Aasiassa.
Kieli- ja musiikkiluokkainfo
Kristinuskon oppi usko yhteen, kolmiyhteiseen Jumalaan : Isä (kaikkivaltias Luoja) – Poika (Jeesus Kristus, pelastaja) – Pyhä Henki (Pyhittäjä) pelastushistoria:
Luterilaisuus Luterilaisuus on protestanttinen kristinusko
Kirkkoherra Pekka Tuovinen Rautalammin seurakunta
KPL 8. REFORMAATIO Martti Luther (1483 – 1546)
Martti Luther ( ) Martti Luther ( )
Katolinen kirkko (= yleinen, yleismaailmallinen)
Martti Luther (1483 – 1546) - syntyi Eislebenissä kaivosmiehen pojaksi
4. Luterilainen kristillisyys
”Ruoveden rohkaisijat”
Suuri ihme – rippikoulusuunnitelman keskeiset kehityssuunnat Rippikoulu on elämää Jumalan kasvojen edessä (elämä-usko-rukous) Yhteisöllinen.
SEURAKUNTAVAALIT 2018.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan suunta vuoteen 2020
Esitys Pirkanmaan pipliaseuran seminaarissa
Seppopäivillä kirkkopyhästä
Esityksen transkriptio:

Luterilaisen jumalanpalveluksen tunnuspiirteitä Jari Jolkkonen Jumalanpalveluselämän neuvottelukunta

"Sine dominico non possumus" Diocletianuksen edikti 24.2.303 Abitinian piispa Fundanus taipui Seurakunta jatkoi kokoontumisia Oikeudenkäynti 304 49 kristittyä surmattiin kidutuksen jälkeen

Lepopäivä eli pyhäpäivä ”Muista pyhittää lepopäiväsi.” Teologinen perustelu: Jumala lepäsi Yleisinhimillinen perustelu: Sinäkin saat levätä Luomisen muistaminen, elämästä nauttiminen, tasa-arvo, rajojen tunnustaminen ”Milloin päättyy uudenkuun juhla, että saamme myydä viljaa, milloin sapatti, että saamme avata varastot?” Aam. 8:5

Herran päivä ”Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä kokoonnuimme murtamaan leipää.” (Apt. 20:7) ”Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat.” (Apt. 2:42) ”Meikäläisten keskuudessa vietetään yksi yhteinen messu jokaisena pyhäpäivänä” CA XXIV

”Kantakoon pyhä enkelisi tämän uhrilahjan taivaalliselle alttarillesi…”

Ehtoollinen ja saarna - vanhurskauttamista ”in action” ”Jotta saisimme tämän uskon, on asetettu evankeliumin opettamisen ja sakramenttien jakamisen virka. Sanaa ja sakramentteja (per verbum et sacramenta) välineinä käyttäen lahjoitetaan Pyhä Henki, joka niissä, jotka kuulevat evankeliumin, vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala hyväksi näkee.” CA V ”Kirkko on pyhien yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein hoidetaan.” CA VII

Jumalanpalveluselämän perusta ”Meikäläisten keskuudessa messu tapahtuu kirkon esikuvan mukaisesti, Raamatun ja isien ohjeen mukaan.” CA XXIV ”Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelus ankkuroituu Raamattuun, vanhan kirkon traditioon ja luterilaiseen tunnustukseen.” Jp-opas 2009

Lutherin korostuksia Pidetään hyvä traditio Poistetaan väärinkäytökset Vahvistetaan saarnan asemaa Vahvistetaan yhteisöllisyyttä virsilaululla Asetetaan yhteinen messu keskukseen Poistetaan roomalainen ehtoollisrukous

Luterilainen jumalanpalvelus ”Ehtoollisen sakramentin vietto, Raamatun lukeminen, saarnan arvostus, yhteinen rukous, liturgisen perinteen arvostaminen sekä rikas virsilaulu ja musiikin vahva asema muodostavat ne piirteet, joista oma luterilainen jumalanpalveluksemme tunnistetaan. Jumalanpalveluksen uudistamisessa on kysymys tämän tradition elävästä ja ajankohtaisesta tulkinnasta nykyaikana.” Jumalanpalveluksen opas, johdanto

Liturgian ”henki” Kunnioitus Pyhän edessä Kiitollisuus Jumalan lahjojen edessä Herkkyys kärsimyksen edessä