Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Millaista on huomisen luterilaisuus?

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Millaista on huomisen luterilaisuus?"— Esityksen transkriptio:

1 Millaista on huomisen luterilaisuus?
Pohdintoja synodaalikirjasta. Pastori, TT, Jussi Koivisto

2 Luterilaisen kirkon hengelliset perusvakaumukset (Jari Jolkkonen)

3 Luterilaisen kirkon hengelliset perusvakaumukset (Jari Jolkkonen)
Kolmiyhteinen Jumala on itsensä lahjoittava rakkaus Jeesus Kristus on Raamatun ja kirkon julistuksen keskus Raamattu on kirkon opin, elämän ja julistuksen lähde Jumalan armo annetaan sanan ja sakramenttien välityksellä

4 Luterilaisen kirkon hengelliset perusvakaumukset (Jari Jolkkonen)
Pyhä Henki kokoaa uskovat kirkoksi Maalliset tehtävät ovat kristityn hengellinen kutsumus. Pyhä Henki kutsuu ihmisiä uudistumaan ja tekemään hyviä tekoja Yhteinen pappeus ja pappisvirka palvelevat toisiaan

5 Luterilaisen reformaation synty ja keskeiset vakaumukset (Jari Jolkkonen)
Järki ja tiede ovat Jumalan lahjoja Kasvatustyö kuuluu kirkon ytimeen Luterilaiset tunnistetaan rikkaasta virsilaulusta ja kirkkomusiikista Toivon puolustaminen katoavaisuuden keskellä.

6 Luterilaisuuden vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan (Kari Immonen)

7 Luterilaisuuden vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan (Kari Immonen)
”Luterilaisuus vakiintui kiinteässä yhteydessä valtioon.” Mitkä ovat tämän edut ja haitat nykyään? 1600-luvun puhdasoppisuuden edut ja haitat? 1700–1800-lukujen muutosten merkitys kirkolle: herätysliikkeet, maallistuminen (vrt. valistus) ja yhteiskunnan yleinen muutos (vrt. fennomaanit).

8 Luterilaisuuden vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan (Kari Immonen)
Valkoinen, mutta moniulotteinen kirkko ja sisällissota. Jatkuvasti uudelleentulkitseva luterilaisuus (vrt. naispappeus ja seksuaalivähemmistöt). Kirkko lukutaidon ja sivistyksen edistäjänä (vrt. Luther ja koulut myös naisille; Cygnaeus). Nykytilanne: koululaisilla ohuemmat tiedot luterilaisuudesta ja kirkkohistoriasta. Luterilaisuuden tulevaisuus?

9 Halpaa armoa vai kristillistä vastarintaa? (Patrik Hagman)

10 Halpaa armoa vai kristillistä vastarintaa? (Patrik Hagman)
Mitä tarkoittaa Bonhoefferin kuvaama halpa armo? Vaivaako se meidän kirkkoamme? Nykyaikaa ei määrittele ”anything goes”, vaan markkinavoimat (vrt. kapitalistinen kunniakulttuuri, jossa voittaa taitavimmin kuluttava). Evankeliumi kulutuskulttuurin uhrille: ihmisarvo annetaan lahjana (ei kulutuksen todistamisella) kuin ehtoollinen.

11 Halpaa armoa vai kristillistä vastarintaa (Patrik Hagman)
Kolme askelta kalliin armon kirkkoon: Palvonta (jumalanpalvelus otettava tosissaan). Yhteyden rakentaminen (liiallinen individualismi ja anonymiteetti jumalanpalveluksessa). Maailman palvelijana (kirkon tehtävä palvella maailmaa; vrt. diakonia ja lähetystyö). Miten uudistaa yhtenäiskulttuurissa ja valtionkirkkojärjestelmässä kehittynyttä luterilaisuutta?

12 Luonto ja luterilaisuus (Panu Pihkala)

13 Luonto ja luterilaisuus (Panu Pihkala)
Kolme mallia kirkon roolista ympäristökriisin aikana. Sielujen sairaala, jossa saadaan lohtua ja keskitytään elämän peruskysymyksiin. Nykytilanne, jossa ympäristöulottuvuus periaatteessa mukana, mutta käytännössä suuria eroja, tuleeko tämä esiin. ”– – seurakunnassa pidetään kiinni itseymmärryksestä hengellisenä yhteisönä, mutta tähän liittyvä eettinen ulottuvuus eletään vahvasti todeksi.”

14 Luonto ja luterilaisuus (Panu Pihkala)
Luther ja Calvin edustivat rikkaampaa luontoteologiaa kuin protestanttisen puhdasoppisuuden ajan valtavirta: ihmisille tärkeää kokea Jumalan mahtavuutta ja ihmeellisyyttä luonnon kautta. Heijastaako kärsivä luomakunta (esim. ruoaksi tarkoitetut eläimet) kärsivää Kristusta? (vrt. Room. 8:19–22).

15 Luonto ja luterilaisuus (Panu Pihkala)
Voisivatko luterilaiset olla eettisesti vahvempia ja aktiivisempia ympäristökriisiä kohtaan? Luterilaiset kansainvälistä kärkeä ekologisessa raamatuntutkimuksessa sekä jumalanpalveluksessa ja hartauselämässä.

16 Olemme kaikki hengellisiä: luterilainen armon spiritualiteetti (Kirsi Stjerna)

17 Olemme kaikki hengellisiä: luterilainen armon spiritualiteetti (Kirsi Stjerna)
”Luterilaisuuden perusnäkemyksiä on, että hengellisyys on osa jokaisen elämää ja yhteenkuuluvuutta Jumalan edessä – mitä kieltä tästä käytetäänkin.” ”Voisimme sanoa, että spiritualiteetissa on pohjimmiltaan kyse oman itsensä löytämisestä suhteessa lähimmäisiin ja koko olemassaolon perustaan ja päämäärään.” Lutherille usko on pohjimmiltaan mystistä ja se johtaa transformaatioon (mm. antaa uuden horisontin elämän kiemuroihin).

18 Olemme kaikki hengellisiä: luterilainen armon spiritualiteetti (Kirsi Stjerna)
Kristillisen perinteen haasteena mieskeskeisyys, joka näkyy vallitsevissa symboleissa ja pelisäännöissä. Katekismus luterilaisen spiritualiteetin aapisena: hyvien tapojen kehittäminen on hyvinvoinnin salaisuus myös hengellisyydessä (aikaa rukoukselle, Jumalan kanssa keskustelulle ja Raamatun sanan mietiskelylle).

19 Tuli ja vesi: sopivatko karismaattisuus ja luterilaisuus yhteen
Tuli ja vesi: sopivatko karismaattisuus ja luterilaisuus yhteen? (Mika Vähäkangas)

20 Tuli ja vesi: sopivatko karismaattisuus ja luterilaisuus yhteen
Tuli ja vesi: sopivatko karismaattisuus ja luterilaisuus yhteen? (Mika Vähäkangas) Reformaation ajan yksilön aseman korostuminen ja kriittisyys valmisti tietä valistuksen ajan rationalismille ja tiedeuskolle. Valistuksessa luterilaisen reformaation perinne jakaantui eri suuntiin: Valistuksen perinnölle kasvanut liberaaliteologinen ajattelu. Uskon henkilökohtaisuutta korostava pietismi. Lutherin teksteihin ja tunnustuskirjoihin perustuva opillinen konservatismi.

21 Tuli ja vesi: sopivatko karismaattisuus ja luterilaisuus yhteen
Tuli ja vesi: sopivatko karismaattisuus ja luterilaisuus yhteen? (Mika Vähäkangas) Globaalissa etelässä karismaattisuus ei merkitse uudelleenlumoutumista (kuten karismaattisuus valistuksen jälkeisissä yhteiskunnassa), koska lumous ei ole koskaan purkautunut. Luonnollinen jatkumo esikristillisen perinteen ja karismaattisen maailmankuvan välillä. Vaikka luonnontieteisiin nojaava maailmankuva ja karismaattinen kristillisyys ovat pintapuolisesti poikkiteloin keskenään, molemmilla kuitenkin pohjalla yhteinen näkemys kokemuksellisuuteen perustuvasta tietämisen tavasta.

22 Tuli ja vesi: sopivatko karismaattisuus ja luterilaisuus yhteen
Tuli ja vesi: sopivatko karismaattisuus ja luterilaisuus yhteen? (Mika Vähäkangas) Luterilaisilla uudistusmielisillä ja karismaatikoilla Jumalan ilmoitus ei ole ”niin vahvasti taaksepäin katsovaa kuin nykyhetken tarpeisiin vastaamaan pyrkivää”. Suomessa karismaattisuudella kuitenkin muutama haaste: mm. suomalaisen kulttuurin pienimuotoinen tunteiden ilmaisu ja valistuksen rationalismin vaikutus.

23 Onko kirkon ulkopuolella armoa
Onko kirkon ulkopuolella armoa? Luterilaisena uskontojen maailmassa (Jyri Komulainen)

24 Onko kirkon ulkopuolella armoa
Onko kirkon ulkopuolella armoa? Luterilaisena uskontojen maailmassa (Jyri Komulainen) Lutherin mukaan ihmisellä on kykyjä yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa asioissa, mutta teologisten/hengellisten asioiden suhteen järki on ”kohtalokkaasti turmeltunut, minkä johdosta Jumala vääristyy tyranniksi”. Silti Lutherin teksteissä on paljon ”lähetysoptimismia ja intohimoa evankeliumin levittämiseksi kaikkiin maailman kolkkiin”.

25 Onko kirkon ulkopuolella armoa
Onko kirkon ulkopuolella armoa? Luterilaisena uskontojen maailmassa (Jyri Komulainen) Lutherin missio perustui Sanalle (=Kristuksen julistaminen sanoin ja teoin), ei miekalle. Luterilaiselle armo-opille löytyy vertailukohtia eteläintialaisesta hindulaisuudesta ja japanilaisesta buddhalaisuudesta. Luterilainen ristin teologia, jota ei paljon muista uskonnoista löydy, voi olla hyvä lähtökohta luterilaiselle uskontoteologialle


Lataa ppt "Millaista on huomisen luterilaisuus?"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google