Suomen kielen ominaispiirteet

nk:lla esim. kenkä, Helsinki tai ng:llä esim. kengät, Helsingissä Suomen kielessä yhtä äännettä merkitään lähes aina yhdellä kirjaimella. Yksi poikkeus: ŋ eli äng-äänne, jota merkitään joko nk:lla esim. kenkä, Helsinki tai ng:llä esim. kengät, Helsingissä Äänteet

Vokaalit Suomen kielessä on runsaasti vokaaleja A E I O U Y Ä Ö Vokaaleilla on kaksi kestoastetta: lyhyt ja pitkä Sanan merkitys muuttuu vokaalin keston mukaan, esim. tule tulee tuulee tapaamme tapamme Vokaalit

Jos kaksi eri vokaalia kuuluu samaan tavuun, ne muodostavat diftongin: KOI-RA ÄI-TI LAI-VA Diftongeja on yhteensä 18. Diftongin alkuäänteenä voi olla mikä tahansa vokaali, mutta loppuäänteenä ei voi olla a tai ä.

yi hyinen äy mäyrä ie tie öi öisin au lauta ei ei äi täi yö yö eu keula

ui uida öy löysä iu tiu oi koi uo tuo ey leyhytellä ai tai ou joulu iy siistiytynyt

Vokaalit jaetaan etu-, taka- ja keskivokaaleihin sen mukaan, missä kohdin suuta ne lausutaan. etuvokaalit keskivokaalit takavokaalit (välivokaalit) Ä, Ö, Y A, O, U E, I

OLYMPIA VOKAALI-SOINTU Tarkoittaa sitä, että samassa yhdistämättömässä sanassa on vain joko etu- tai takavokaaleja. OLYMPIA takavokaali takavokaali etuvokaali Olympia rikkoo vokaalisoinnun, joten se on siis lainasana!

p, t, k, d, m, n, ŋ, l, r, s, h, v ja j Konsonantit Alkuperäisiin konsonantteihimme kuuluu 13 konsonanttia: p, t, k, d, m, n, ŋ, l, r, s, h, v ja j Konsonantti voi esiintyä joko yksinäiskonsonanttina (kuka) tai kaksoiskonsonanttina (kukka). Alkuperäisten suomenkielisten sanojen alussa voi olla vain yksi konsonantti.  Jos sanan alussa on kaksi tai kolme konsonanttia, on kyseessä lainasana (prinssi). Konsonantit

katto katon mato madon kauppa kaupasta kampa kamman lakki lakille ASTE-VAIHTELU = sanansisäiset konsonantit k, p ja t katoavat tai muuttuvat toiseksi konsonantiksi kun sanaa taivutetaan: katto katon mato madon kauppa kaupasta kampa kamman lakki lakille

Mukautuminen eli kongruenssi suuri poika suure/n pojan/n suure/lla poja/lla suur/i/lla poj/i/lla Suuri poika juoksee. Suuret pojat juoksevat. Mukautuminen eli kongruenssi

Kielemme pitkäsanaisuus johtuu sijataivutuksesta sekä johdosten ja yhdyssanojen runsaudesta. Suomi on synteettinen kieli, mikä tarkoittaa sitä, sana muodostuu useista merkitysyksiköistä (morfeemeista). Useimmat Euroopan kielet ovat analyyttisiä kieliä, joissa morfeemit ovat usein erillisinä sanoina. Vrt. suomi ja ruotsi. Sanasto

Juoksentelisimmekohan? Skulle vi springa lite hit och dit utan något särskilt ändamål? Juoksentelisimmekohan?

Suomi kuuluu synteettisiin kieliin: pääteaineksia liitetään sananvartaloon auto + i + ssa + si + kin autoissasikin Vrt. englannin kieli, joka on analyyttinen kieli. in your cars too

Morfeemit Morfeemi on kielen pienin yksikkö, jolla on merkitys. Sanat koostuvat yhdestä tai useammasta morfeemista. Morfeemit ovat aina samassa järjestyksessä: kantasana kirja johdin johtimella sanasta tehdään toinen sana sto tunnus esim. monikon tunnus i pääte esim. sijapääte ssa liite esim. omistusliite mme = kirjastoissamme Morfeemit

Joitakin morfeemeja voi samassa sanassa olla useita ja joku voi puuttua, mutta järjestys ei muutu: KIRJASTOSSAMMEKIN kantasana pääte liite(partikkeli) johdin (omistus)liite