Uudet toimintamallit, tiivistelmät Maakuntauudistus Pohjois-Karjalassa Kevät 2017

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyte on osa asukkaan/asiakkaan tarpeenmukaista palveluohjausta, joka toteutetaan monialaisesti ja moniammatillisesti (nykyinen sote, te-hallinto) Tiedontuotanto – asiantuntijatuki kunnille Nykyiset maakuntaliiton alaiset hyvinvointiryhmä, järjestöasiainneuvottelukunta, eläkeläisneuvottelukunta (= vanhusneuvosto) ovat rakenteena siirrettävissä maakuntaan, kokoonpano tarkistettava. Perustettava liikuntaneuvosto, maakunnallinen nuorisovaltuusto sekä vammaisneuvosto. Avoin data / tietojärjestelmien tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö (käytetyt ohjelmat toimivat yhteistyössä/yksi ja sama kaikilla toimijoilla, tarjolla myös etänä/liikkuvasti) Ehkäisevä päihdetyö: Alkoholi-, tupakka- ja elintarvikevalvonnan prosesseista haetaan synergiaetuja (samat valvontakohteet) kytkemällä valvonta myös ennaltaehkäisevään päihdetyön tukeen ja soteen.

Ensihoito VARSINAISTEN HÄTÄKESKUKSEN VÄLITTÄMIEN TEHTÄVIEN LISÄKSI ENSIHOITOPALVELUN TEHTÄVÄNKUVAA KEHITETÄÄN SEURAAVASTI: TOIMINTA 1 kotiin vietävät palvelut ambulanssilla Toimintaa kehitetään siten, että samalla resurssilla tuotetaan muuta SoTe palvelua varsinaisen ensihoitotyön lisäksi Tehtävät muuta sote –ja terveystoimea tukevaa ennalta suunnitelmatonta, ei aikakriittistä toimintaa Tavoitteena olla käytettävissä toiminnoissa kun toimintaa ei ole järkevää (toiminallisesti/taloudellisesti) tuottaa varsinaisesti siihen varatuilla resursseilla (yöt, viikonloput) Olemassa olevaa resurssia käytetään hyväksi tehokkaammin TOIMINTA 2 varsinaista ensihoitotyötä tukeva 1 henkilön yksikkö Osa hätäkeskuksen kiireettömistä tehtävistä on mahdollista tarkistaa ensin hoidon- ja kuljetusmuodon tarpeen määrittelemiseksi yhden henkilön voimin Yhden henkilön yksikkö voi myös tukea lisäresurssina ambulanssia kiireellisissä tehtävissä  VALMISTELU/SUUNNITTELU KÄYNNISSÄ TOIMINTA 3 kiireetöntä siirtokuljetusta 1 henkilön yksiköllä Hoitolaitossiirtojen hoitaminen yhden henkilön yksiköllä (ns. A1 ambulanssitoiminta) kun potilaan tila ei vaadi kriittistä terveyden seurantaa tai hoitoa Potilaat kuitenkin ovat valvontaa tai seurantaa vaativa ja ovat ns. sisään kirjattuja potilaita ja siirtyvät hoitopisteestä toiseen (esim. PKSSKmaakunnan sairaalaosasto)  VALMISTELU/SUUNNITTELU KÄYNNISSÄ, otettava huomioon EU-kilpailutusvaade

Varautuminen Maakunnan varautumistehtävistä huolehtiminen mm. Maakunnallinen varautumisen yhteistyörakenteiden ylläpito esim. Pohjois-Karjalan valmiusryhmän yläpuolelle muodostetaan maakunnan alueen ylimmistä viranomaisista muodostettu valmiusfoorumi mm. - Johdon sitouttaminen, yhteinen tavoite, yhteiset linjaukset - Yhteistoiminnan tehostaminen maakuntahallinnon ja muiden toimijoiden kesken Varautumisen tason / kokonaisuusturvallisuuden parantuminen Maakuntakonsernin sisäisen varautumisesta huolehtiminen mm. - sisäisen varautumisen sekä siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen ja tehostaminen - turvataan kriittiset palvelut normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa kokonaisuutena Tilanneseuranta / operatiivinen palvelukeskus mm. Yhteinen ennakoiva ja operatiivinen turvallisuustilannekuva –valmiuden säätäminen etupainotteisesti ja tilannekuvan ylläpito/välittäminen Yhteistoiminnan tehostaminen maakuntakonsernin toimijoiden välillä operatiivisessa toiminnassa –resurssien tehokkaampi käyttö toimialojen kesken Lähin ja tarkoituksenmukaisin apu aina paikalle -parantunut palvelu asiakkaan näkökulmasta

Kasvupalvelut Uudenlaisten asiakaslähtöisen ja kustannustehokkaiden toimintojen rakentaminen, jossa hyödynnetään osaamista yli organisaatiorajojen Julkisen ja yksityisen tahon uudenlainen yhteistyö Uuden palveluliiketoiminnan syntymisen tukeminen Markkinaehtoisuus, asiakkaan valinnanvapaus ja vain tuloksista maksaminen tuonee kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta Uusi toimintamalli – Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu 1. Luodaan 1.000 uutta työpaikkaa Vaikutus aluetalouteen + 150 milj.€ (välillisten vaikutusten myötä + 220 milj. €) 2. Vähennetään työttömyyden kokonaismenoja maakunnassa - 26 milj. € (= 10 % kokonaismenoista) 3. Valmistaudutaan maakunta- ja kasvupalvelu-uudistukseen 4. Kehitetään kasvupalveluja ja –prosesseja asiakashyödyn ja kustannustehokkuuden näkökulmasta 5. Saadaan verkosto-osaamista, vaikuttavuus- ja laatukriteereitä järjestäjä-tuottaja -toimintamallille

Viljelijäpalvelut Uuden toimintamallin tavoitteena Pohjois-Karjalassa:”Meijän maakunnassa maaseutu on keskeinen voimavara, jota kehitetään yhdessä ja kestävällä tavalla” Vaikuttavuuden paraneminen, organisaationäkökulmien tilalle asiakasnäkökulma Kokonaisvaltaisempi asiakaspalvelu Sähköiset palvelut 24/7 uudistavat palvelurakenteet Liikkuvat työyhteisöt ja työpisteet, mobiilit ja joustavat työympäristöt Yhdistetyt palvelut Asiantuntijuuden ja sen saatavuuden vahvistuminen Hallinto kevenee, vähemmän hallinnon byrokratiaa Yksi maksajavirastosopimus ja (yksi toimeksiantosopimus) Hallinnollisesti yhden luukun palvelu Maaseutuohjelman kokonaisuus hallinnassa ja vastuutettu Maksatus- ja takaisinperintäpäätös osana muuta tukiprosessia Synergiaedut toimijoiden kesken Resurssien riittävyys rahoituskorjausten välttämiseksi Avarakatseisuus ja luottamuksellisuus asiakkaiden ja toimijoiden kesken

Liikenne ja logistiikka Liikennejärjestelmätyö Alueellinen tienpito kriittisten tehtävien osalta Yksityisteitä koskevat ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät Liikennepalveluiden maakunnallinen kehittäminen ja julkisen henkilöliikenteen järjestäminen Maakunnan liikenteellisiin tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat SOTEN Henkilökuljetukset/logistiikka

Ympäristö Maakunnassa kehitetään ja edistetään ympäristön-, vesien-, ja luonnonsuojelua sekä vesi- ja kalataloutta omasta osaamisesta ja synergioista hyötyen Osa tehtävistä hoidetaan yhdessä muiden maakuntien kanssa laajemmalla alueella vaikuttavuudesta ja yhteistyöstä hyötyen Toimitaan hyvässä yhteistyössä asiakkaiden, sidosryhmien ja valtion viranomaisen kanssa; mm. luonnonsuojelun edistämistehtävissä maakunta uusi toimija asiakasrajapinnassa Kuntien ympäristötoimen palvelut järjestetään maakunnan toimesta, mikäli kunnat näin päättävät

Digitaaliset palvelut Laaditaan maakunnallinen digistrategia joka ohjaa kehitystä maakunnan julkisissa palveluissa Pyritään häivyttämään asukkaiden suuntaan rajoja maakunnan sekä kunnan palveluiden osalta siten, että palvelut löytyvät yhdestä paikasta riippumatta kuka ne tuottaa. Ns. sanottu yhden oven malli myös sähköisten palveluiden osalta. Tarjotaan asukkaille enemmän sähköisiä palveluita Viestitään asukkaiden kanssa välineillä joita he käyttävät muutenkin Tieto liikkuu eri toimijoiden välillä sähköisesti Tieto on viranomaisille sekä asukkaille paremmin saatavilla

Tukipalvelut ja ICT Asianhallinta ja arkistotoimi – ulkoisia palveluntuottajia ei ole ja tehtävä edellyttää toiminnan hyvää tuntemusta - toteutus omana työnä Ateria/ravintopalvelut – Polkka Oy ja kunnat Hankinnat – Pohjois-Karjalan hankintatoimi Henkilöstöhallinto - osa omaa toimintaa, palkanlaskenta Siun Talous Oy, työterveyshuolto ostopalveluna ICT – Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Kiinteistöpalvelut, siivous ja laitoshuolto – Polkka Oy, Siun sote ja kunnat Maksatus (avustukset ja tuet) – omana toimintana / valtakunnallinen palvelukeskus Taloushallinto – Oma toiminta/Siun Talous Oy Muut Logistiikka (henkilökuljetukset ja logistiikkaryhmä valmistelee) Tekstiili- ja pesulapalvelut – Karjalan Tekstiilipalvelut Oy Hallinto- ja toimistopalvelut – johtoa ja substanssitoimintaa tukevat sihteeri/avustajapalvelut omaa toimintaa Lääkintälaitehuolto (sis. Siun soteen) Välinehuolto (sis. Siun soteen)