Uuden suunnitelman äärellä Hämeenlinnassa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vapaaehtoistoiminnan ytimessä!
Advertisements

Yhteisöllisyys – utopiaa vai arjen tekoja
MEGATRENDIT  YHTEISKUNNASSA VAIKUTAA MEGATRENDEJÄ, JOTKA VAIKUTTAVAT SEURAKUNTATYÖHÖN.
Luther, regimenttioppi, lähetys
Kirkkovaltuusto § 29, liite nro 9 Strategia 2015
Seurakunnan rooli maaseudun kehitystyössä Voimistuvat kylät-seminaari Seinäjoki Markku Ylinen Johtava kappalainen P eräseinäjoen kappeliseurakunta.
Rakkaat ystäväni!.
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
”Eli sillon lähtee uimahallille ja ui kilometrin”
Keravan seurakunta - matkakumppanisi
Tutkimusosasto Mitä ja miksi? Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia nuorilla on täystyöllisyysmallista ja työvoimatalossa työskentelystä.
Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät "Kirkko iholla"
Rippikoulu ja nuoren hyvinvointi Avainsanat LIMINAALISUUS JA INTENSIIVINEN YHTEISÖLLISYYS KIUSAAMATTOMUUS PUHTAAN PÖYDÄN MAHDOLLISUUS SUORITTAMISEN VÄHÄISYYS.
Heikki Salomaa TYÖELÄMÄSEMINAARI –LUENTO 1 Heikki Salomaa
Tekoja-kampanja Maailmassa on tällä hetkellä ennätysmäärä nuoria ihmisiä. Enemmistö heistä asuu kehitysmaissa. Moni nuori on kasvanut konfliktin.
YHTEISTOIMINNALLINEN & YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
Anna-Liisa Lämsä: Tuhat tarinaa lasten ja nuorten syrjäytymisestä.
1 Tuotokset Päätösseminaarin ryhmätyöt Ohjusrukkanen loistava! Foorumi tavata verkostoa (pienemmässä mittakaavassa, kuin verkostopäivillä) a kuulla ”kentän”
Ilpo Mäki, rehtori Oulun Aikuiskoulutuskeskus
Dynaamista kristinuskoa Afrikassa Auli Vähäkangas
LATAAMO osallisena yhteisössä. Lataamo -työskentelyn tavoitteet Kuulla ihmisten kokemuksia ja saada uutta tietoa. Tehdä näkyväksi osallisuuden toteutumista.
Matti Piispanen Seurakuntarakenteiden kehittäminen kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Paikallisidentiteetin merkitys
Kristittyjen yhteys ja monikulttuurisuus seurakuntaelämän rikkautena
Pohjana Jeesuksen elämä ja opetus.
1 Meidän kirkko Ykseyttä etsivä yhteisö. Suomen ev.-lut. kirkon ekumeeninen strategia vuoteen 2015 KIRKKOHALLITUS¤
Motivointi, sitouttaminen, yhteisöllisyys
LASTEN OSALLISUUS MUKSUTEEKIN PÄIVÄKODISSA PYHÄJÄRVELLÄ
1 Lapset ja nuoret lastensuojelun laadun määrittäjinä Maria Kaisa Aula Helsingin yliopisto
Iltapäiväl passaa rauhottuu! Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan neuvottelupäivät Imatra Tervetuloa !
Ops seminaari Askola.
LUKIOESITTELY VANHEMMILLE VIHERLAAKSON LUKIO
Lähetysopetus rippikoulussa Esimerkkejä lähetysoppitunnilla käsiteltävistä asioista.
Diaesitys työterveyshuollon esimiesten vertaisfoorumipilottiin Toisesta diasta alkaa esitys vertaistuesta. Voit lisätä tähän alkuun omaa tekstiäsi.
ELÄMÄ TOTEUTUU SUHTEESSA MUIHIN Luku 11  Ydinsisältö.
"En olekaan ainoa, jolle on tapahtunut tämmöistä” Lapsiperheiden suruleiri kuoleman kohdanneiden perheiden tukena Tarja Huttunen ja Hanne Malkki Espoon.
Toivon tiekartta Suomen Lähetysseuran strategia
Nuorisotyön ja koulun yhteistyötä Iisalmessa Esimerkkinä yhteistyöstä: HUPIA-päihdekasvatusrata HUPIA-päihdekasvatusrata.
Terveyden määritelmät
SUOMEN SOSIAALIPSYKIATRISTEN YHTEISÖJEN KESKUSLIITON KOULUTUSPÄIVÄT
Isoja ihmeitä.
Uuden suunnitelman äärellä Tampereella
12. Reformoidut kirkot Ydinsisältö.
Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen omiin arvoihin sitoutumalla
A Rocha Suomi, Panu Pihkala
Johdatus uuteen rippikoulusuunnitelmaan
Nokian seurakunnan strategia
1 JUMALA Luku 1 – Opetusvinkki 1.
Kotka Suomen Romanifoorumi.
Luo luottamusta Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
PELASTUS Luku 4 – Opetusvinkki 1.
OPETUSVINKKI.
Arviointi voi olla luonteeltaan
Luku 23 – Paavali ja hänen kirjeensä
Jeesus liikkeestä valtionuskonnoksi
Uskonto ja kriisit nuoren elämänkulussa
Lähetysopetus rippikoulussa
Mikä/kuka on kristitty?
Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Välitehtävät
Kirkkona monikulttuurisessa yhteiskunnassa
”Ruoveden rohkaisijat”
Suuri ihme – rippikoulusuunnitelman keskeiset kehityssuunnat Rippikoulu on elämää Jumalan kasvojen edessä (elämä-usko-rukous) Yhteisöllinen.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan suunta vuoteen 2020
16. Kristillisperäiset uskonnot
Verkkoaivoriihi helmikuussa 2014
Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Välitehtävät
Jangsterit- nuoret hoivaajat meillä ja muualla -hanke
Tervetuloa rippikouluun!
Lapsi-, nuoriso-, ja rippikoulutyö
Itsearviontikyselyn tuloksia 2018
Lähetysopetus rippikoulussa
Esityksen transkriptio:

Uuden suunnitelman äärellä Hämeenlinnassa 13.1.2017.

Tulevaisuus voi olla toisenlainen, mitä oletamme Tulevaisuus voi olla toisenlainen, mitä oletamme. Ehkä rippikoulu muuttuu lisääntyvässä määrin aikuisten väyläksi kirkon jäsenyyteen, kun vuonna 2016 kirkkoon liittyneet sadat pakolaiset. Tai tavalliset suomalaiset…

Työntekijän tavoitteet Nuoren tavoitteet Työntekijän tavoitteet Rippikoulun toteutus Kirkon tavoitteet Rippikoulun toteutus on dialogia kirkon, työntekijöiden ja rippikoululaisten tavoitteiden kanssa. Myös isosilla, leirikeskuksen henkilökunnalla, vanhemmilla, seurakunnan hallinnolla ja johdolla on omat tavoitteet ja odotukset, mutta keskeisiä ovat kolmen ensimmäisen ryhmän tavoitteet. On tärkeää tiedostaa nämä eri tavoitetahot ja löytää dialogissa kaikkia tyydyttävä kokonaisuus, toimiva rippikoulu.

Kirkon tavoitteet rippikoululle Yleistavoite: Rippikoulu vahvistaa nuorten uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan ja varustaa heitä elämään kristittyinä.  Alatavoitteet: Nuoret ovat osallisia, tulevat kuulluiksi ja saavat vaikuttaa. Nuoret kokevat yhteyttä, turvallisuutta, pyhyyttä ja iloa. Nuoret oppivat hoitamaan hengellistä elämäänsä toimien, hiljentyen ja osallistuen. Nuoret kantavat vastuuta itsestään, toisista ihmisistä ja luomakunnasta. Nuoret löytävät merkityksiä kristinuskon keskeisten sisältöjen ja oman elämänsä välillä. Nuoret tahtovat kuulua Kristuksen kirkkoon. Lisäksi läpäisevästi yhteyteen liittyvä tavoite.

Voisiko myös meidän rippikoulutyöhön liittyvistä unelmista tulla tavoitteita?

Mitä kirkon teeseistä puuttuu, mitä lisäisin tai muotoilisin toisin Mitä kirkon teeseistä puuttuu, mitä lisäisin tai muotoilisin toisin? Ryhmätyön tuloksia. Rakennetaan pohjaa nuoren elämälle kristittynä. Nykyrippikoulu on lähetyskenttä Raamattu näkyvämmin tavoitteeksi Nuoria kuullaan ja heidät nähdään sellaisina kuin he ovat Sitoutuminen globaaliin Kristuksen kirkkoon Asennekasvatus ja elämäntaidot Seurakunta yhteisönä. Rippikouluryhmä muodostaa oman yhteisönsä ja toisaalta seurakunta kutsuu nuoret rakentamaan seurakuntaa. Miten koko rippikoulu voisi olla osallisuuden vahvistamista? Kristillisen identiteetin etsimistä. Miksi musiikki? Miksei muita taidemuotoja oteta tavoitteeksi? Oppia tuntemaan se porukka, jonka kanssa rippikoulua eletään Miten työntekijä voisi itse arvioida omaa työtään?

Virikekuvien pohjalta tehty työskentely: Rippikoululaisten tavoitteet Hyvä ruoka – parempi mieli Uuden kokeminen. Kaverit, hauskaa Oppia uutta itsestä Koska muutkin menee. Rahaa, mopo, tietokone (yhtään niitä vähättelemättä) Olenko minä hyväksytty? Saa olla hetken oma itsensä – irti omasta arjesta Siirtymäriitti. Seuraavalle levelille Naimalupa Ryhmään kuuluminen, kivaa

”Halusin rippikouluun…” Suomalaisten rippikoululaisten vastaukset vuosien 2008 ja 2013 tutkimuksessa (%). Vastaukset 5-7 asteikolla 1 ”ei pidä lainkaan paikkaansa; 7 ”pitää täysin paikkansa”. N(2008)=2149–2165;.N(2013)=2278–2309

Miten rippikoululaisten odotukset ja tavoitteet toteutuivat? Tutkimusasetelma mahdollisti rippikouluun liittyvien odotusten ja kokemusten yksilötason tarkastelun. Huomio kiinnitettiin niihin rippikoulun alun odotuksia mitanneisiin kysymyksiin, joiden toteutumista voitiin rippikoulun lopussa mitata. Seuraava dia osoittaa, että rippikoulun aikana ylittyivät erityisesti hengelliset ja sosiaaliset odotukset. Neljä rippikoululaista viidestä (83 %) koki, että oli oppinut rippikoulun aikana enemmän kuin odotti Jumalasta ja uskosta ja kolme neljästä oli kokenut enemmän kuin oli odottanut yhteyttä ja yhteenkuuluvaisuutta rippikouluryhmässä (75 %). Myös uskonasioista päättäminen (73 %) rukoilemaan oppiminen (68 %), uskossa vahvistuminen (65 %) ja hyvän ja pahan pohtiminen oman elämän näkökulmasta (65 %) olivat asioita, joissa enemmistön odotukset ylittyivät. Ainoa odotus, jossa enemmistön odotukset eivät täyttyneet, liittyi mahdollisuuteen olla ystävien kanssa ja saada uusia ystäviä. Tämä oli rippikoulun alussa yksi yleisimmin mainittuja odotuksia, mutta puolet (50 %) kokivat, että tämä ei toteutunut odotetusti. Ilmeisesti yksittäisten ystävien sijaan rippikoulussa on eletty yhteisöllisesti koko ryhmän kanssa, koska siihen liittyneet odotukset samanaikaisesti ylittyivät. Lähde: Jouko Porkka ”Anna mun etsiä ja olla epävärama!”: Rippikoululaisten uskon ja motiivin muutos ja Matteus-efekti. Suomen Teologisen Kirjallisuusseuran vuosikirja 2016.

Rippikoululaisten odotusten/tavoitteiden ja kokemusten vastaavuus vuoden 2012/2013 tutkimuksessa (%) asteikolla 1 ”ei pidä lainkaan paikkaansa; 7 ”pitää täysin paikkansa”. N=1635–1664. Samat suomalaiset vastaajat rippikoulun alussa ja lopussa

Suomalaisten rippikoululaisten vastaukset kysymykseen: ”Halusin rippikouluun (koska)…” vuosien 2008 ja 2013 tutkimuksissa. Vastaukset 5-7 asteikolla 1 ”ei pidä lainkaan paikkaansa; 7 ”pitää täysin paikkansa” (%). N(2008)=2149–2165;.N(2013)=2278–2309.

Miten rippikoululaisten odotukset ja tavoitteet toteutuivat? Tutkimusasetelma mahdollisti rippikouluun liittyvien odotusten ja kokemusten yksilötason tarkastelun. Huomio kiinnitettiin niihin rippikoulun alun odotuksia mitanneisiin kysymyksiin, joiden toteutumista voitiin rippikoulun lopussa mitata. Seuraava dia osoittaa, että rippikoulun aikana ylittyivät erityisesti hengelliset ja sosiaaliset odotukset. Neljä rippikoululaista viidestä (83 %) koki, että oli oppinut rippikoulun aikana enemmän kuin odotti Jumalasta ja uskosta ja kolme neljästä oli kokenut enemmän kuin oli odottanut yhteyttä ja yhteenkuuluvaisuutta rippikouluryhmässä (75 %). Myös uskonasioista päättäminen (73 %) rukoilemaan oppiminen (68 %), uskossa vahvistuminen (65 %) ja hyvän ja pahan pohtiminen oman elämän näkökulmasta (65 %) olivat asioita, joissa enemmistön odotukset ylittyivät. Ainoa odotus, jossa enemmistön odotukset eivät täyttyneet, liittyi mahdollisuuteen olla ystävien kanssa ja saada uusia ystäviä. Tämä oli rippikoulun alussa yksi yleisimmin mainittuja odotuksia, mutta puolet (50 %) kokivat, että tämä ei toteutunut odotetusti. Ilmeisesti yksittäisten ystävien sijaan rippikoulussa on eletty yhteisöllisesti koko ryhmän kanssa, koska siihen liittyneet odotukset samanaikaisesti ylittyivät. Lähde: Jouko Porkka ”Anna mun etsiä ja olla epävärama!”: Rippikoululaisten uskon ja motiivin muutos ja Matteus-efekti. Suomen Teologisen Kirjallisuusseuran vuosikirja 2016.

Rippikoululaisten odotusten/tavoitteiden ja kokemusten vastaavuus vuoden 2012/2013 tutkimuksessa (%) asteikolla 1 ”ei pidä lainkaan paikkaansa; 7 ”pitää täysin paikkansa”. N=1635–1664. Samat suomalaiset vastaajat rippikoulun alussa ja lopussa

Suomalaisten rippikoululaisten kokemuksia srk:n yhteisistä jumalanpalveluksista rippikoulun aikana (2013) N=2238-2266.