63. Mielenterveyden häiriöt

Masennus Masennus eli depressio on yleisin mielenterveyden häiriö Se voi olla lievää, keskivaikeaa tai vaikeaa Lähes joka viides kärsii masennuksesta jossain elämän vaiheessa Sairausjakso voi kestää jopa vuosia Sairastuneet ovat kuvailleet masennusta sanoilla: musta tunneli, synkkä kuilu ja pimeä nurkka Masennuksen taustalla on useita erilaisia biologisia, psykologisia ja sosiaalisia syitä Syynä voi olla myös vaikea elämäntilanne: työttömyys, avioero tai muu kriisi

Psykoosi Psykoosiin sairastuneelle todellisuudentaju on hämärtynyt vakavasti, käyttäytyminen ja usein myös puhe on sekavaa Siihen sairastunut saattaa nähdä aistiharjoja, kuulla ääniä ja kertoa kokevansa asioita joita ei todellisuudessa ole Itsestä huolehtiminen ja tavallisten arkirutiinien tekeminen heikentyy ja vaikeutuu Psykoosiin sairastunut tarvitsee aina välitöntä apua ja hoitoa

Ahdistuneisuushäiriöt On arvioitu että noin 5% väestöstä potee hoitoa vaativaa ahdistuneisuushäiriötä Sairaalloisesti ahdistunut ihminen pelkää ilman todellista syytä tai uhkaa Sairastuneelle on tyypillistä että ahdistuneisuuden tunne on suhteettoman suuri esimerkiksi verrattuna stressiä aiheuttavaan asiaan tai tapahtumaan.

Paniikkihäiriö Paniikkihäiriöstä kärsivät saavat kohtauksia, joiden aikana ahdistus tuntuu sietämättömältä Kohtauksen aikana ilmenee mm. pakokauhua, sydämentykytystä, kuoleman pelkoa, hikoilua, sekoamisen pelko, tukehtumisen tunne ja epätodellinen olo Kohtauksia on vaikea ennakoida, monesti ne ovat äkillisiä ja odottamattomia ja kohtaus ei kestä kovin kauaa, useimmiten alle puoli tuntia.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö On mielen sairaus, jossa ihminen kokee elämänsä aikana usein toistuvia depressiivisiä ja maanisia sairausjaksoja. Sairaus puhkeaa tavallisimmin 15-30 vuotiaana. Sen voi laukaista jokin kuormittava elämäntilanne ja voimakas stressi. Vaikeisiin masennusjaksoihin voi liittyä unihäiriötä, syyllisyyden tunteita, toivottomuutta ja myös itsemurha-ajatuksia. Noin 1-2 % väestöstä sairastaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.

Skitsofrenia Sairastunut kokee harhaluuoja ja aistiharhoja. Hän saattaa kokea kuulevansa erikoisia ääniä, olevansa joku toinen tai tuntee olevansa jonkun ajojahdin kohde. Sairastuneen puhe voi olla epäselvää ja omituisesti asiasta toiseen hyppelehtivää. Oireista kärsivä ei tunne itseään sairaaksi, yleensäkin psykoottisissa tilanteissa. Suomessa arvioitu runsaat 50 000 sairastunutta. Puhkeaa usein varhaisessa aikuisiässä. Taustalla perinnöllinen taipumus.

Mielen hyvinvointia voi vaalia monin tavoin Anna vapaa hetki mielellesi kävelemällä, unelmoimalla, rentoutumalla. Nuku riittävästi. Nauti hetki hiljaisuudesta. Naura tai itke sydämesi pohjasta. Innostu uudesta asiasta. Koe mielihyvää asiasta, jonka sait tehtyä. Laiskottele hyvällä omallatunnolla. Lue kirja tai nauti musiikista.

Oikein/Väärin väittämät Kaikki mielensairaudet parantuvat Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä Psyykkisestä pahasta olosta ei välttämättä tarvitse kertoa kenellekään Paniikkihäiriön kohtauksia on vaikea ennakoida Mielisairaus vaikuttaa sairastuneen ja hänen läheisiin Mielisairaudet eivät periydy Mielenterveysongelmat paranevat ilman erityistä hoitoa Noin 5% tarvitsee hoitoa masennukseen Skitsofrenia kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin Masennuksesta ei voi parantua