Liikenne- ja logistiikka Uuden toimintamallin kuvaus Maakuntauudistus Pohjois-Karjalassa 10.5.2017

Uusien toimintamallien tehtäväksianto Maakunnan tehtävien läpikäynti Asiakaslähtöisen maakunnan uuden, paremman toimintamallin ja tehtävien tarkempi valmistelu Prosessien muutostarpeet, miten parannetaan toiminnan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta Tarkennettu esitys valmistelun etenemisestä ja keskeisistä ratkaistavista asioista aikatauluineen väliaikaishallinnolle (Maakuntauudistusta koskevan valmistelun eteneminen) Kahdessa vaiheessa: väliaikaishallinto, käynnistymisvaihe Mahdollisuuksien mukaan: Yhteisen toimintamallin tai siihen liittyvän kokeilun/pilotin käynnistäminen (2017-2018) Esitys digitaalisten palveluiden hyödyntämisestä Tarkennettu esitys keskeisten yhdyspintojen ratkaisemisesta (valtio/ maakunta/ kunnat) Tarkempi arvio taloudesta, henkilöstöstä ja sopimuksista Esitys mahdollisesta henkilöstön koulutustarpeesta Seurata valtakunnallista valmistelua omalla tehtäväalalla (synkronointi) ja tehdä tarvittavia esityksiä (edunvalvonta) Aikataulu: alustavat tuotokset 15.4.2017, tuotokset valmiit 31.5.2017, raportointi koordinaatioryhmälle 6/2017

Työryhmän kokoonpano Jyrki Suorsa, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Timo Korkalainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Elina Karppinen, Siun Sote (Veikko Korhonen) Airi Muhonen, Pohjois-Savon ELY-keskus Marjut Ahokas, Ilomantsin kunta (Ann-Marie Sandström, Rääkkylän kunta) Anu Näätänen, Joensuun kaupunki (Ari Varonen) Kauko Hirvonen, Kiteen kaupunki Pellervo Hämäläinen, Liperin kunta Arto Sihvonen, Lieksan kaupunki

Maakunnan tehtävät Liikennejärjestelmätyö Alueellinen tienpito (vähintään ns. kriittiset tehtävät) Yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät Liikennepalveluiden maakunnallinen kehittäminen ja julkisen henkilöliikenteen suunnittelu ja järjestäminen Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat Valtakunnallisesti keskitetyt toiminnot Henkilökuljetukset ja logistiikka (Sote) [kuvaa tähän tiiviisti maakuntalain mukaiset tehtävät ko. toimintamallissa]

Nykyinen toimintatapa Tienpitoon ja liikennejärjestelmään liittyviä tehtäviä tehdään valtakunnassa erilaisilla aluejaoilla. Liikennevastuualueita on yhdeksässä ELYssä, tienpidon hankintoja tekeviä hankinta-alueita johdetaan neljästä ELYstä ja osa tehtävistä on keskitetty valtakunnallisesti yhden ELYn vastuulle. Lisäksi Liikennevirasto palvelee koko maata erikoisasiantuntemuksellaan. Liikennevirastolle kuuluu myös rata- ja vesiväyläasiat valtakunnallisesti. Pohjois-Savon ELYläiset ja KeS hankinta-alueen henkilöt toimivat tällä hetkellä ilman paikkasidonnaisuutta. Tehtävät on jaettu toiminnallisesti, eikä maakuntarajojen mukaan. Aluekehityslain (17 §) mukaan maakunnan liitto vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa. Liikennejärjestelmää koskevat suunnitelmat ja työryhmätyö kytkeytyvät vahvasti maakunnan suunnitteluun. Maakuntakaavassa ja –suunnitelmassa, maakuntaohjelmassa ja vuosittaisessa toimeenpanosuunnitelmassa esitetään aluerakenteeseen, saavutettavuuteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvät tavoitteet ja konkreettiset kehittämistarpeet. Maakuntakaavassa osoitetut aluevaraukset ja yhteystarpeet välittyvät kaavahierarkian mukaisesti kuntakaavoitukseen ja yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Maakunnan liitto toimii maakunnan edunvalvojana. Edunvalvontatyössä pyritään vaikuttamaan valtakunnan tasolla tehtäviin ratkaisuihin, investointipäätöksiin ja lakimuutoksiin, joilla on merkitystä maakunnan ja liiton jäsenkuntien menestyksen kannalta. Edunvalvonta edellyttää verkostoitumista sekä toimivien suhteiden luomista ja ylläpitoa mm. poliitikkoihin, valtionhallintoon ja ministeriöön, liikenne- ja saavutettavuusasioissa erityisesti liikenne- ja viestintäministeriöön ja Liikennevirastoon. Liitto myös valmistelee kansanedustajille valtion talousarvioesitystä varten talousarvioaloitteita, jotka usein liittyvät liikennejärjestelmään ja saavutettavuuden parantamiseen. Edunvalvontaa tehdään myös Itä-Suomen maakuntaliittojen yhteistyönä sopimalla mm. yhteisesti edistettävät kärkihankkeet [kuvaa tähän tiiviisti, miten toiminta ja tehtävät on järjestetty tällä hetkellä]

Maakunnan tehtävät – prosessien muutostarpeet Valtakunnallinen liikennepalvelulaki (Liikennekaari) tuo muutoksia, joihin on varauduttava Lippu- ja maksujärjestelmien rajapintojen avaaminen Informaation saatavuus, aikataulut ja reitit helpommin saataviksi Liikennekaari II tuo lisäksi muutoksia liikenteen järjestämiseksi myös muiden kulkutapojen osalta: muun raideliikenteen kuin rautatieliikenteen osalta (raitiovaunut, metro) toimivaltaisena viranomaisena voisi toimia myös maakunta. Lentoliikenteen julkisen palvelun velvoite siirtyy Liikennevirastolta maakunnille Nämä muutokset eivät tässä vaiheessa koske Pohjois-karjalan maakuntaa [kuvaa tähän tiiviisti prosessien muutostarpeet, miten parannetaan toiminnan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta]

Uusi toimintamalli Liikennejärjestelmätyö Alueellinen tienpito kriittisten tehtävien osalta Yksityisteitä koskevat ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät Liikennepalveluiden maakunnallinen kehittäminen ja julkisen henkilöliikenteen järjestäminen Maakunnan liikenteellisiin tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat SOTEN Henkilökuljetukset/logistiikka. (Käsitelty myös aiemmassa työryhmässä, henkilökuljetukset– ja logistiikka)

Liikenne ja logistiikka: kriittiset tehtävät Liikennejärjestelmätyö: Aluekehitysyhteistyö Asiakastarpeet Liikennejärjestelmätyö Liikenteen hallinta Liikenneturvallisuus Logistiikka-asiat Ympäristöasiat Osa tienpidon lupa-asioita Viranomaistehtävät, joukkoliikenne Rajayhteistyö Maakunnan edunvalvonta Alueellinen tienpito Tienpidon tulos- ja talousohjaus Tiestön hoidon ja ylläpidon suunnittelu ja ohjelmointi Investointien ohjelmointi Investointihankkeiden suunnittelu Rajanylityspaikkojen kehittäminen Tie- ja ratamaanhankinta Muut tehtävät: Yksityistieasiat Liikkumisen ohjaus Liikennepalveluiden suunnittelu Joukkoliikenteen järjestäminen Henkilökuljetukset ja -logistiikka Liikenteen valtionavustustehtävät Kansainvälinen viranomaisyhteistyö Rajaliikenteen ominaispiirteiden hallinta Erilaisten ohjelmien ja rahoitusmekanismien tuntemus Kriittisillä tehtävillä tarkoitetaan niitä liikenteen ja tienpidon tehtäviä jotka maakunnassa on minimissään tehtävä joko lakisääteisesti tai maakunnan alueen liikenneolosuhteiden kannalta parhaan mahdollisen vaikutuksen varmistamiseksi.

Ylimaakunnalliset asiat ja tehtävät Ylimaakunnallinen liikennestrategia- ja liikennejärjestelmäsuunnittelu Tiestön hoidon ja ylläpidon hankinta Tie, - silta- ja ympäristöinvestointien hankinta, sähkötekniset hankinnat Tie- ja liikennetietopalvelut, tienpidon lupa-asiat Valmiusasiat OSA POS-ELY:N tehtävistä hoidetaan valtakunnallisesti – järkevä hoitaa myös jatkossa Osa maakunnan liikenneasioiden hoidosta voidaan sopia tehtäväksi yhteistyössä muiden maakuntien tai liikenteen toimijoiden kanssa.

Asiakkaat Tie- ja liikennepalveluita tuotetaan asiakkaita eli kansalaisia ja yrityksiä varten. Asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi on monenlaisia keinoja, jotka muodostuvat laajan toimijajoukon palveluista. Tässä esityksessä avataan ELY-keskuksen liikenne- ja infra struktuurivastuualueen ja maakunnan liiton osuutta koko liikennejärjestelmän palveluista. Palvelut koostuvat infrastruktuurista, liikennepalveluista ja tietopalveluista. Merkittävä osa palveluista on välillisiä eli asiakkaan ei tarvitse olla kontaktissa palvelun saadakseen. Palvelut linkittyvät vahvasti mm. kuntien ja kaupunkien palveluihin. Ominaista palveluille on myös se, että iso osa tuotetaan tilaaja-tuottaja –mallilla, jolloin tilaaja määrittelee palvelutason ja tuottaja, esimerkiksi urakoitsija tai linja-autoliikennöitsijä, toimii asiakasrajapinnassa. Asiakkaalle palvelut näkyvät kokonaisuutena eivätkä organisaatiorajat saisi näkyä ihmisen arkipäivässä tai yrityksen toiminnassa. Asiakkaiden yhteydenotot ELY-keskuksen liikenneasioiden osalta hoidetaan pitkälti keskitetysti Pirkanmaan ELY-keskuksessa toimivassa Liikenteen asiakaspalvelukeskuksessa. Tienkäyttäjien ilmoitukset teiden kunnosta ja liikenteen ongelmista puolestaan ohjataan Liikenneviraston Tienkäyttäjän linjalle, joka toimii yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa. Liikenteeseen liittyviä ja lupa- asioita on keskitetty Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukseen. Myös muita pienempiä kokonaisuuksia on keskitetty. Asiakkaat voivat useissa prosesseissa käyttää sähköisiä palveluita. [Kuvaile tähän ketkä ovat kyseisen toimintamallin keskeisimmät asiakkaat, kenelle palvelua tarjotaan]

Uuden toimintamallin edut Toiminta omassa maakunnassa lähempänä asiakkaita Tavoitteena, että maakunta pystyy ohjaamaan ja kohdentamaan tienpidon rahoitusta maakunnan elinkeinoelämän ja asukkaiden kannalta nykyistä paremmin Maakunta neuvottelee jatkossa suoraan Liikenneviraston ja LVM:n kanssa isojen liikennehankkeiden rahoituksesta. [Kuvaile mitkä ovat uuden toimintamallin keskeisimmät edut: miksi uusi toimintamalli on nykyistä parempi? Mitä etua se tuo asiakkaalle? Miten prosessit, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paranevat]

Uuden toimintamallin riskit Henkilöstön riittävyys ja asiantuntevien henkilöiden rekrytointi Tienpidon osalta yhteisten toimintamallien sirpaloituminen Maakuntien välisen yhteistyön sujuvuus Asiakkaan osalta maakunnan raja voi pahimmassa tapaukseessa tulla näkyväksi sekä tieverkolla että joukkoliikenteessä. Maakunnan painoarvo pieni verrattuna isompiin maakuntiin voi hidastaa/estää isojen hankkeiden rahoitusta, joten Itä-Suomen maakuntien yhteistyö edelleenkin tärkeää. [Kuvaile mitkä ovat uuden toimintamallin / siihen siirtymisen keskeisimmät riskit: mitä uhkia uuteen toimintamalliin liittyy? Entä siirtymävaiheessa, millaisia riskejä siihen liittyy? Onko muutoksessa erityisiä riskejä asiakkaalle?]

Tarkennettu esitys valmistelun etenemisestä - Keskeisimmät ratkaistavat asiat Kriittisten toimintojen kannalta keskeisen osaamisen jakaminen maakuntiin Joukkoliikenteen järjestämisen osalta viranomaistehtävien hoito, erityisesti rajapinnat maakuntien, maakunnan jamuiden viranomaisten välillä sekä maakunta/kunta välillä(Liikennekaari II lakiesityksessa säädetään, että maakunnat voivat tehdä julkisen järjestämisessä ylimaakunnallista yhteistyötä.) Tienpitotehtävien sopiminen maakuntien kesken riippuu valtakunnallisesta päätöksenteosta. Sen jälkeen sovittava tehtävien ja henkilöstön sijoittuminen. [kuvaile keskeiset ratkaistavat asiat aikatauluineen, miten valmistelu etenee, mitkä ovat keskeisimpiä ratkaistavia asioita väliaikaishallinnossa 1.7.2017-28.2.2018? Entä käynnistymisvaiheessa 1.3.-31.12.2018?]

Esitys digitaalisten palveluiden hyödyntämisestä Digitalisaation avulla yhtenäiset lippu- ja aikataulujärjestelmät Digitalisaation ja uusien liikennepalveluiden avulla parannetaan erityisesti haja- asutusalueen liikkumispalveluita Liikenneviraston aineistojen ja rajapintojen käyttöönotto maakunnassa Maakunnan kattava yhtenäinen tilausjärjestelmä jonka kautta hoidetaan koostetusti materiaalien ja hoitotarvikkeiden tilaukset Sopimustenhallintajärjestelmän avulla saadaan hyödynnettyä paremmin olemassa olevat ja kilpailutetut sopimukset ja palvelut saadaan hankittua sopimusten mukaisin hinnoin [kuvaa miten uudessa toimintamallissa voidaan hyödyntää digitaalisia palveluja]

Tarkennettu esitys keskeisten yhdyspintojen ratkaisemisesta: työnjako valtio – maakunta Yhtenäiset toimintatavat, tietojärjestelmät ja niiden kehittäminen Valtio antaa laajaa toiminnallista tukea mm. tietojärjestelmien muodossa Maakuntien tulee jatkossakin tuottaa tietoa ja olla kehittämässä järjestelmiä [työnjako: kuvaile mitkä ovat keskeisiä yhdyspintoja valtion ja maakunnan välillä, mitä tehtäviä hoitaa jatkossa valtio, mitä maakunta, onko näissä jotain epäselvää, erikseen sovittavia/selvitettäviä tai ratkaistavia asioita]

Tarkennettu esitys keskeisten yhdyspintojen ratkaisemisesta: työnjako maakunta - kunta Maakunnan kuntien välinen vuoropuhelu korostuu yhdenvertaisen ja jatkuvan palvelun takaamiseksi, mm. liikenneoloissa ja henkilöliikenteen järjestämisessä sekä liikkumisen ohjauksessa Henkilökuljetusten yhdistelyssä hoidetaan olemassa olevia reittejä ja maakunta ja kunnat tekevät jatkossakin yhteistyötä Yksityistieavustuksissa maakunta ja kunnat tekevät jatkossakin yhteistyötä Mikä taho hallinnoi ja järjestää sote-puolen materiaalilogistiikan palvelut maakuntamallissa? Yhteistyö kuntapuolen logistiikan sekä sote-puolen kuljetusten kanssa. Hyödynnetään olemassa olevaa kuljetuslogistiikkaa rajapintojen kanssa Kuntien kanssa mahdollista aloittaa yhteistyö kuljetusten yhdistelemisestä jo 2017 aikana [työnjako: kuvaile mitkä ovat keskeisiä yhdyspintoja maakunnan ja kunnan välillä, mitä tehtäviä hoitaa jatkossa maakunta, mitä kunta, onko näissä jotain epäselvää, mitkä ovat työnjaossa tärkeimpiä erikseen sovittavia/selvitettäviä tai ratkaistavia asioita]

Keskeisimmät erikseen päätettävät asiat Maakuntiin siirtyvien tienpitotehtävien laajuus Joukkoliikenteen viranomaistehtävät Pohjois-Karjalan maakunnassa, tavoitteena kahden viranomaisen malli Joensuu (kaupunkiseudulla ja maakunta muualla. Joukkoliikenteessä maakuntien välinen yhteistyö maakuntarajat ylittävässä liikenteessä. [kuvaile, mitkä ovat kriittisimpiä ratkaistavia asioita toimintamallin kannalta, mitä asioita jatkovalmistelussa on erityisesti päätettävä]

Yhteisen toimintamallin/kokeilun/pilotin käynnistäminen 2017-2018 Mahdollisesti tarvittavia muita selvityksiä Aiemmin sovittu Meijän kyyti kokeilun käynnistämisestä syksyllä 2017 Selvitys tulossa olevien biotalous investointien vaikutuksesta tie- ja rataverkkoon, erityisesti alempaan tieverkkoon (Mm. Nurmes, Lieksa, Ilomantsi) Selvitystyö liikennemäärärahojen käytöstä alueittain suhteessa väkilukuun, liikennemääriin, liikenneverkon kokoon ja elinkeinoelämän tarpeeseen. Tällä pyrittäisiin vastaamaan miten keskitetty päätösvalta liikenteen määrärahojen jaosta on näyttäytynyt suhteessa koko vastuulla olevan liikenneverkon kehittämiseen. Onko alueellisia eroja määrärahojen jakamisessa?  [mikäli toimintamalli tai siihen liittyvä kokeilu/pilotti voidaan käynnistää 2017-2018, kuvaa se mahdollisuuksien mukaan tähän]

Talous ja henkilöstö Tulevissa maakuntien resursoinneissa on huomioitava POS ELYn jakautuminen 3 eri maakuntaan. Asiantuntijoita ei riitä ilman uusia rekrytointeja edes kriittisiin tehtäviin vaan niitä pitää tehdä yhdessä toisen maakunnan kanssa. Yhteisissä viroissa myös haasteita Eri yhteyksissä ja eri ELYissä on arvioitu tienpidon ”perustöiden” vaatimaa henkilöstötarvetta. Jokaisessa maakunnassa olisi oltava osaamista palvelutason määrittämisessä, tienpidon ohjelmoinnissa, hankesuunnittelussa, kunnossapidon suunnittelussa ja urakoiden tilaamisessa ja valvonnassa. Tämä henkilömäärä on noin 25-27 henkilöä. Kokonaishenkilötarve on sidoksissa erikoisosaamista vaativien töiden organisointiin. Ei liene järkevää (eikä mahdollista), että reilusti alle 1 htv/maakunta vaativaa erikoisosaamista koulutetaan kaikkiin maakuntiin. Erikoisosaamista kannattaa hyödyntää isommilla alueilla kuten nykyisinkin. Käytännössä tarvitaan myös nykyisen muotoinen valtakunnallinen toiminnan tuki. Tämä edellyttää laajoja valtakunnallisia palveluta nykyisen Liikenneviraston tms. tekemänä. Liikenne: Kriittiset tehtävät 15-18 htv? Henkilökuljetukset ja logistiikka (kuljetukset, koko logistiikka 60 hlö)) 10-12 htv (Siun sote) Yhteistyössä toteutettavat tehtävät 7-8 htv. [1. Arvio nykytilasta: budjetti, henkilöstö] [2. Arvio uuden toimintamallin taloudesta ja henkilöstöstä]

Sopimukset [1. Arvio nykytilasta: sopimukset] POS ELY:llä hankittavassa joukkoliikenteessä yli 40 sopimusta kuntien kanssa rahoituksesta ja liikenteen hankinnasta Sopimuksia myös toimivaltaisen viranomaisen (Joensuun kaupunki), liikennöitsijät, POS ELY välillä mm. Valttilipun käytöstä Sopimukset voimassa 2018 kesäkuuhun + optiot vuoteen 2021 Sopimusten siirrot ELY:ltä maakuntiin Uudet kilpailutukset ja sopimukset joukkoliikenteen järjestämisestä maakunnassa entisten umpeuduttua. Kuntien Sote-toiminnan materiaalikuljetuksiin liittyvät sopimukset siirretään Siun sotelle vuoden 2017 aikana Uusissa kilpailutuksissa otetaan mukaan myös muiden rajapintojen tarpeet ja mahdollistetaan palveluiden tarjoaminen myös ulospäin (kuntien kiinteistöhuolto ja toimistopalvelut esim). [1. Arvio nykytilasta: sopimukset] [2. Arvio uuden toimintamallin tarvitsemista sopimuksista]

Esitys mahdollisesta henkilöstön koulutustarpeesta Tarvitaan osaavaa henkilöstöä mm. joukkoliikennetehtäviin. Uuden osaavan henkilöstön rekrytointi tulisi olemaan haasteellista, sillä työ vaatii sopivan koulutuksen lisäksi työssä oppimista. Sopimusjuridiikan koulutusta? [Esitys mahdollisesta henkilöstön koulutustarpeesta, joka tulisi toteuttaa 2017-2018]

Valtakunnallinen valmistelu Liikennevirasto selvittää malleja henkilöliikenteen järjestämiseksi Liikennetehtävien hoitoa ollaan kirjaamassa maantielakiin: Liikennetehtävät, jotka hoidetaan kaikissa maakunnissa: alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vetovastuu liikenneturvallisuustyön koordinointi yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät henkilöliikenteen suunnittelu ja järjestäminen (kytkentä sote-kuljetuksiin) päätökset liikenteestä ja tienpidosta nykyisin yhteen ELYyn keskitetyt tehtävät,, joilla on valtakunnallista merkitystä – Liikennevirastoon tehtävät, joissa tarvitaan ylimaakunnallista yhteistyötä – vaihtoehtoja 18/9/5/4/1 tienpidon suunnittelu ja rahoitus liikennejärjestelmä ja hankkeiden suunnittelu tienpidon suunnittelun ja toteutuksen hankinnat 18=maakunnat, 9=L-vastuualue ELYissä, 5= erva-alue, 4=hankinta-alue I,P,E,L, 1= valtakunnallinen palvelukeskus [onko valtakunnallisessa valmistelussa jotain oleellista ja toimintamallin kanssa erityistä, josta olisi hyvä tietää: esim. miten valtakunnallinen valmistelu etenee, mitkä ovat Pohjois-Karjalan kannalta kriittisiä asioita, onko meidän uusi toimintamalli synkronoitu valtakunnallisen valmistelun kanssa]

Valtakunnallinen valmistelu Maakuntien yhteinen näkemys, eli rakennerahasto-allegoria: kaikki 18 maakuntaa alueellisia liikenneviranomaisia ja Livi valtakunnallinen vo. Näillä olisi tarkoituksenmukaisuusharkintaa edellyttävä päätöksenteko. Teknisiä tehtäviä varten todennäköisin vaihtoehto olisi, kuten nyt: 9 tienpito ja 4 hankinnat. Tähän lisäksi tukisi olla maakuntien sopima tarkoituksenmukainen sopimusrakenne. Siirtyminen tapahtuu askel askeleelta suunnitelmallisesti. Maakuntien yhteinen muistion asiasta tulossa toukokuun aikana.

Esitykset valtakunnalliseen valmisteluun Tärkeää on se mitä kirjataan maantielakiin maakunnan itsehallinnon ja valtion ohjauksen yhteensovituksesta Joukkoliikenteen rahoituksen taso maakunnille on turvattava, ELY:n määräraha on pienentynyt vuosi vuodelta, jolloin kustannuksista yhä suurempi osa on tullut kunnille KELAN rooli julkisessa liikenteessä selvitettävä, rajapinta myuös SOTE:n henkilökuljetuksiin [mitkä ovat keskeisiä muutostarpeita valtakunnalliseen valmisteluun]

Muuta huomioitavaa Joukkoliikenteen/julkisen liikenteen järjestämisellä, erityisesti haja-asutusalueilla on rajapinta Siun soten ja kuntien henkilökuljetuksiin. Asiaa käsitelty myös henkilökuljetukset ja logistiikka työryhmässä. Hoitohenkilökunnan työpanosta keskitetään hoitotyöhön ja siirretään materiaalilogistiikan toimintoja (tilaukset, hyllytykset, jätehuolto, vaatehuolto yms) logistiikan toiminnaksi Hoitohenkilökunnan työaika saadaan kohdistettua paremmin asiakkaaseen ja tuetaan täten kuntoutumista. Vaatii sekä logistiikan että hoitopuolen yhteisiä neuvotteluita [miten uusi toimintamalli liittyy laajemmin uuden maakunnan tehtäväkokonaisuuksiin, onko siellä asioita joita ei ole vielä käsitelty, onko jotain muuta, mitä pitää huomioida tai on noussut vahvasti esiin vaikkapa työryhmän keskusteluissa]

Seuraava askel Työryhmän toiminnan toivotaan jatkuvan väliaikashallinnon alaisuudessa syksyllä 2017 Seurata valtakunnallisen valmistelun etenemistä mm. Maantielaki ja Liikenneviraston selvitys henkilöliikenteen järjestämismalleista Pohjois-Savon L-Ely:n ja maakuntien väliaikaishallinnon kesken sopiminen liikennetehtävien hoidosta. [mikä on ensimmäinen ja tärkein seuraava askel toimintamallin valmistelussa]

Toimeenpanon vaiheet 1) esivalmistelu (1.7.2017 saakka) 2) maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin) (1.7.2017 – 1.3.2018) 3) maakunnan käynnistymisvaihe (1.3.2018 – 31.12.2018) 4) uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi (1.1.2019 alkaen)

2-6/2017

Lisätietoja Toimintamallin yhteyshenkilö: Jyrki Suorsa, etunimi.sukunimi@pohjois-karjala.fi Muutosjohtaja Jarno Turunen, etunimi.sukunimi@pohjois-karjala.fi pohjois-karjala.fi/maakuntauudistus – maakuntauudistus Pohjois- Karjalassa alueuudistus.fi – uudistuksen valtakunnallinen sivusto