Pohjois-Savon kuntapäivä – valinnanvapaus sote-palveluissa Leila Pekkanen, PoSoTe hanke ja sote-muutosjohtaja

PoSoTen valmistelutilanne Valmisteluvaihe on päättymässä ja siirrytään toimeenpanovaiheeseen Loppuraportit käsitellään ohjaus- ja seurantaryhmässä 5.6.2017 ja raporit luovutetaan väliaikaishallinnon käyttöön Väliaikaishallinnon ja projektitoimiston / toimeenpanon organisointi Valmistelun on jatkuttava saumattomasti, todellinen valmisteluaika on n. vuosi Syksyllä 2018 viimeistellään toimeenpano ja käynnistetään viimeiset tietojärjestelmien jne. testaukset uuden muodostuvan oragnisaation mukaisesti

Palvelutaso päätetään palvelustrategiassa Strategian, palvelustrategian ja palvelulupauksen valmistelu Palvelutaso Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Palveluverkko Kaikki nykyiset kuntien ja taajamien terveyskeskukset säilyvät Palveluverkko muotoutuu valinnanvapauden ja asiakkaiden valintojen mukaan vuosien aikana Maakunnan vastuulla on huolehtia palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta maakunnan alueella

Sote-keskus on perusyksikkö

Maakunnan harkinta Konsultaatiot ja erikoislääkärin vastaanotto Neuvola-palvelut

Suoran valinnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja neuvonta Terveystarkastukset Lääkärin ja hoitajien vastaanotot Kuntotustarpeen arvointi Todistukset Lyhytaikaiset ennaltaehkäisevät sosiaalipalvelut Lyhytaikainen kotisairaanhoito ja kotihoito Apuvälineet (ei yksilölliset) Päihdetyön ohjaus ja neuvonta Mielenterveystyön ohjaus ja neuvonta ja psykososiaalinen tuki Maakunnan harkinta lisäksi Konsultaatiot ja vastaanottopalvelut (esim. erikoislääkärit) Neuvolapalvelut Suoran valinnan palvelut = asiakas voi itse valita palvelun tuottajan suoraan ilman maakunnan osoitusta tai maakunnan liikelaitoksen tekemää palvelutarpeen arviointia Näitä palveluja tuotetaan sote-keskuksissa eli sosiaali- ja terveyskeskuksissa, jotka ovat verrattavissa nykyisiin terveyskeskuksiin Maakunta voi harkintansa mukaan laajentaa palveluvalikoimaa

Suoran valinnan palvelut Suoran valinnan palvelun tuottajalla säilyy aina kokonaisvastuu yksittäisen asiakkaan saamasta palvelukokonaisuudesta, myös tilanteissa joissa se hankkii tai tuottaa palveluita yhdessä muun palveluntuottajan kanssa Suoran valinnan palveluissa on palveluja koskeva neuvonta- ja ohjausvelvoite Kaikkien valinnanvapausjärjestelmässä olevien tuottajien on käytettävä toiminnassaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain mukaisia valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja. Tämä varmistaa sen, että palveluja toteutettaessa on aina käytettävissä ajantasainen tieto asiakkaasta asiakassuunnitelmasta, asiakas- ja potilasasiakirjoista sekä muista asiaan vaikuttavista seikoista. Asiakkaalla on oikeus valita palvelun tuottaja palveluyksikkö ja sen toimipiste sekä mahdollisuuksien mukaan palveluja antava ammattihenkilö tai ammattihenkilöiden ryhmä. Tällöin asiakkaalla on parempi mahdollisuus vaikuttaa saamaansa palveluun.

Valinnanvapauden yleiset periaatteet Maakunnan on järjestettävä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siten, että asiakkaalla on mahdollisuus valita palvelun tuottaja siten, kuin siitä säädetään valinnanvapauslainsäädännössä Säädetään asiakkaan valinnanvapauden sisällöstä, valinnanvapauden piirissä olevista palveluista, järjestäjän roolista ja palvelun tuottajan korvausperusteista Maakunta laatii palvelustrategian ja antaa julkisen palvelulupauksen Maakunnan on laadittava järjestämisvastuun toteuttamisen varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma Edellytyksenä julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin palveluntuotannolla on tasapuoliset toimintaedellytykset Hallitus edellyttää, että yksityinen ja kolmas sektori vastaavat tietystä vähimmäismäärästä palvelutuotantoa Valinnanvapausmalli tukee PK-yritysten mahdollisuuksia toimia markkinoilla sekä kannustaa uusiin innovatiivisiin ja digitaalisiin palvelumalleihin Konseptikilpailutuksia hyödynnetään palvelujen uudistamisessa

Valinnanvapauspilotti, keskeiset faktat 1/2 Suoran valinnan palvelut Palvelukokonaisuus valinnanvapauslain 15 § mukaisesti Lähdetään liikkeelle suppeammalla palveluvalikoimalla ja laajennetaan hallitusti vaiheittain pilotin aikana Turvataan pk-yritysten toimintamahdollisuudet Pilotti päättyy viimeistään 31.12.2022 tai kun kaikki kun kaikki valinnanvapauslain 15 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut suoran valinnan palvelut on siirretty sosiaali- ja terveyskeskuksen tuotantovastuulle. Seurataan asiakkaan tekemän vaihdon aikaväliä ja sukupuolivaikutuksia pilotissa mahdollista vuotta lyhyempi sitoutuminen palveluntuottajaan (esim. 1, 3 tai 6 kk) Sote-keskus ja liikelaitos perustetaan samalla kertaa Pilotin piirissä olevat palvelut tulee yhtiöittää ennen pilotin aloittamista, loput 1.7.2019 mennessä Omaisuusjärjestelyt siten, ettei synny perusteettomia velkoja maakunnalle Perusdia 1

Valinnanvapauspilotti, keskeiset faktat 2/2 Hankehallinnoija:SHP tai joku vastuukunta/-kuntayhtymä, maakuntaliitto Maakuntaliiton resurssit riittämättömät, eikä järjestämisvastuuta ko. palveluissa SHP:llä valmius hallinnoida ja kaikki kunnat jäseninä Myös vastuukuntamahdollisuus esim. Kuopio Kunnat perustavat yhdessä sote-yhtiön, joka siirtyy 1.1.2019 maakunnan sote-yhtiöksi Osakassopimukset Rahoitus: ostopalveluina sote-keksuksilta (perustuu kuntien 2018 budjettivarauksiin yhtiön piiriin tulevien palvelujen osalta sekä liikelaitoksen osalta, jos liikelaitos aloittaa ennen 1.1.2019) Valtion rahoitusta voidaan kohdistaa sekä yhtiön pääomaan että mahdollisiin päällekkäisiin kustannuksiin kokeiluvaiheessa Kunnille ei muodostu omarahoitusosuutta eikä ylimääräisiä kustannuksia Mahdollista jatkaa pilottina aina 2022 loppuun asti <- enemmän siirtymäaikaa kuin ilman pilottia Järjestämisvastuu nykyisillä toimijoilla 2018 loppuun asti siirtyy maakunnalle 1.1.2019 palvelut järjestetään siirtymäaikana ostopalvelusopimuksilla

Kriteerit Vähintään 80 % maakunnan väestöstä Pilotin käynnistys viimeistään 1.7.2018, Pohjois-Savossa tavoite 1.1.-30.3.2018 Palveluvalikoima voi alkuun olla suppeat suoran valinnan palvelut ja niitä voi pilottiaikana siirtyä liukuvasti ns. laajaan malliin. Pilotti päättyy viimeistään 31.12.2022. Mikäli maakunnan kunnista joku jää pilotin ulkopuolelle, se liittyy pilottiin vuoden 2019 alusta alkaen.

Rahoitus 100 % valtionapu, ei omarahoitusosuutta Rahoitusmallin pohjana STM:n korvausmalleja pohtivan ryhmän esittämät mallit Mahdolliset päällekkäiset kustannukset rahoitetaan hankerahoituksella Sote Oy:n (eli sote-keskus) pääomarahoitus tulee hankerahoituksella Yhtiöiden pääomittaminen edellyttää seuraavia selvityksiä: Markkina-analyysi yhtiöitettävän toiminnan osalta (markkinoiden koko, yhtiöitettävän toiminnan oletettu markkinaosuus) Asiakaskäyttäytyminen yhtiöitettävän toiminnan alueella Markkinaosuutta vastaavan tehokkaan palvelutuotannon organisointi yhtiöitettävän toiminnan osalta sekä organisointisuunnitelman benchmarking muihin toimijoihin Markkinaosuutta ja toiminnan tehokasta organisointia vastaavan tuloslaskelman ja taseen mallintaminen sekä pääomarahoitustarpeen määritys yhtiöitettävän toiminnan toimintaedellytysten turvaamista varten Markkinataloussijoittajaperiaate (sijoitetun pääoman tuotto-odotukset) ja esitetty pääomitusvaade Pilotti alkaa palvelusetelilainsäädännön mukaisena ja siirtyy 1.1.209 valinnanvapauslainsäädännön mukaiseksi Talousryhmä: Kapitaatiokorvauksen ja kannustin-/sanktiomallin laskenta Substanssi-, talous- ja liiketoimintaosaaminen tärkeää Aitojen markkinoiden turvaaminen <- palveluntuottajat mukaan valmisteluun

Pilotille asetetut tavoitteet Konkretisoidaan sote-uudistusta ja valinnanvapautta suuressa mittakaavassa Tuottaa tietoa maakuntahallinnon ja valinnanvapauden jatkokehittämistyöhön Seurataan erityisesti sitä millaisella aikavälillä asiakas todellisuudessa haluaa vaihtaa Kapitaatiolaskennan kehittäminen (perusteet, sanktiot, kannustimet) Uudenlainen yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Tuotetaan yhdessä julkisia palveluja Mahdollista esim. neuvottelumenettelyn kautta kumppanuusmallin luominen (julkinen/yksityinen) Palveluvalikoiman hallittu laajennus, jotta turvataan myös pienten toimijoiden osallistumismahdollisuudet Asiakassetelin avulla yksittäiset toimijat pääsevät mukaan tuottajiksi Päästä nopeasti kiinni oman toiminnan kehittämiseen kilpailukyvyn säilyttämiseksi Kasvupalvelut otetaan mukaan alusta lähtien (yhteiset asiakkuudet)

SWOT/valinnanvapauspilotti Vahvuudet Lähipalvelut säilyvät Kustannukset eivät kasva Vahva osaaminen alueella ja jo pitkälle viety valmistelu Nopea muutos -> päästään aidosti kehittämään omaa toimintaa ilman odottelua Heikkoudet Henkilöstö kokee nopean muutoksen mahdollisesti uhkana Liikelaitostoiminnan aloitus oma haasteensa ICT-ympäristön monimuotoisuus Vaaditaan nopeita päätöksiä vajavaisen tiedon varassa Mahdollisuudet Kattava rahoitus Muutostuki Kansallinen näkyvyys maakunnalle <- edelläkävijä <- HALUTUIN! Mahdollisesti ainoa yliopistosairaalamaakunta pilotissa Uhat Aikataulu Valinnanvapauslainsäädännön keskeneräisyys valmisteluvaiheessa Rahoitus jää liian pieneksi

Hankevalmistelun aikajana Alkaen 5-6/2017 Hankeaihio Markkinavuoropuhelu Kuntien päätökset OHRY 6-7/2017 Tiedotus (yleinen) Hankesuunnitelma ICT-kartoitus 8-12/2017-> Yhtiöittämisen ja liikelaitoksen konkreettinen valmistelu 7-8/2017 Hakuprosessin loppuun vienti DL 7.7.2017 ICT-työ Kapitaatiolaskenta Henkilöstöviestintä 10-12/2017 Tiedotus Viestintä ICT-ratkaisut 1-3/2018 Pilotti alkaa

Miten eteenpäin? Hankesuunnitelman valmistelu ja kuntien kannanotot kesäkuu 2017 Hankevalmistelu käynnistetty, mahdollisuus perua hakemus, mikäli hankevalmistelussa ilmenee asioita, joihin ei voida sitoutua Hanke valmistellaan yhteistyössä maakunnan, kuntien ja yritysten kanssa Hankevalmistelun ohjausryhmä, ensimmäinen kokous 29.5.2017 Hankepäällikkö (valmisteluaikainen) ja hankevalmistelijat nimetään Hankehakemuksen hyväksyy ohjausryhmä (kuntien hyväksyntämenettely sovittava) Aikataulu ja sisältö tarkentuu, kun haku julkaistaan

Kesää odotellessa Kiitos! www.pohjoissavo2019.fi