Kuntien valmiussuunnitelma

Valmiussuunnitelman yleinen osa  Kaupungin varautumisen ja valmiussuunnittelun tavoite on turvallisen elinympäristön luominen, kunnan palvelutuotannon mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa olosuhteissa ja kriisitilanteiden hallinta.  Kaupungin kokonaisturvallisuus -käsite muodostuu useiden lakien ja asetusten laillisuusohjauksesta, ministeriöiden ja aluehallintovirastojen (AVI) ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) ohjeista, valmiutta ja turvallisuutta edistävistä suunnitelmista sekä ohjeista ja niiden toimeenpanosta. Varautumistehtävät ovat osa normaaleja työtehtäviä, jotka parantavat kansalaisten turvallisuutta. Normaalioloissa esiintyvät häiriötilanteet hallitaan viranomaisten tavanomaisin toimivaltuuksin ja voimavaroin.

Valmiusolojen, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen vaikutus toimintaan  Normaaliolot ovat yleensä vallitseva, arkinen olotila, johon kuuluvat myös tavalliset häiriöt, tapaturmat, onnettomuudet, tulipalot tai satunnaiset sähkökatkot.  Häiriötilantee t ovat vakavia tilanteita, jotka vaativat normaalia voimakkaampia toimenpiteitä, mutta tilanteiden hallitseminen on mahdollista viranomaisten Normaalivaltuuksin.  Poikkeusoloilla tarkoitetaan tilannetta, jossa sota, sodanvaara tai muu siihen rinnastettava ulkoinen tapahtuma tai maassa sattunut suuronnettomuus tai niiden uhka edellyttävät valtionjohdolta erityisiä toimenpiteitä väestön tai omaisuuden suojaamiseksi, maan alueellisen koskemattomuuden tai itsenäisyyden turvaamiseksi, valtakunnan oikeusjärjestyksen ja kansalaisten perusoikeuksien ylläpitämiseksi tai kansan toimeentulon ja välttämättömän talouselämän turvaamiseksi. Poikkeusoloissa kunnan tehtävät painottuvat eri tavalla kuin normaaliaikana. Poikkeusoloissa otetaan käyttöön poikkeusoloja koskevaa lainsäädäntöä.

Valmius ja huoltovarmuus  Perusvalmius on valmiutta normaaliaikoina  Tehostettu valmius on valmiuden kohottamista uhkaavissa tilanteissa, jonka tarkoituksena on hallita uhkaava tai syntyvä tilanne.  Täysvalmius on valmiustila, jossa kaikki voimavarat on otettu käyttöön.  Huoltovarmuustoimenpiteillä turvataan yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömät rakenteet (ihmisten perustarpeet, polttoaine, energia, ruoka, lääkkeet) ja kriittisen tuotannon jatkuminen kaikissa tilanteissa.

Kunnan elintärkeät toiminnot ja niihin liittyvät tavoitteet.  Kunnan johtaminen lakien ja johtosääntöjen mukaan kaikissa olosuhteissa muodostaa toiminnan perustan.  Johtaminen häiriötilanteessa perustuu toimivaltaisen viranomaisen toimintaan.  Päätösten on perustuttava tilannetietoisuuteen. Johtamis- ja toimintavalmius ylläpidetään tarvittaessa kaikkina vuorokauden aikoina.  Kunnan, kuntalaisten sekä median yhteistoiminnan merkitys korostuu häiriötilanteiden hallinnassa.  Kunnan sisäisen turvallisuuden ylläpitämisellä ennaltaehkäistään ja torjutaan kunnan väestöön kohdistuvia rikoksia, onnettomuuksia ja ympäristövahinkoja tai muita vastaavia häiriöitä ja uhkia, sekä hallitaan niiden seurauksia.  Infrastruktuurin ylläpitämisellä tarkoitetaan niitä teknisiä rakenteita ja organisaatioita, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksille ja yhteiskunnan toimivuudelle.  Talouden toimivuudella tarkoitetaan kunnan väestön ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia perustarpeiden tyydyttämiseen.

 Väestön toimentuloturvalla ja toimintakyvyllä tarkoitetaan yhteiskunnan kykyä tuottaa väestön sosiaaliturva sekä sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut.  Jokaiselle kuntalaiselle varmistetaan oikeus perustuslain mukaiseen ihmisarvoiseen elämään.  Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan kansakunnan (ja kunnan väestön) kykyä kestää turvallisuustilanteiden aiheuttamat henkiset paineet, selviytyä niiden vaikutuksilta ja nopeuttaa kriiseistä toipumista.  Henkistä kriisinkestävyyttä ylläpidetään kasvatuksen, opetuksen, viestinnän, hengellisen toiminnan ja kulttuuriomaisuuden suojelun avulla.

Uhkamallit ja riskikohteet Yhteiskunnan turvallisuusstrategian kuvaamat uhkamallit  Voimahuollon vakavat häiriöt  Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt – kyberuhkat  Kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt  Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt  Elintarvikehuollon vakavat häiriöt  Rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt  Julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen  Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt  Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat  Terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus  Rajaturvallisuuden vakavat häiriöt  Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus  Sotilaallisen voiman käyttö

Varautuminen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa  Valtioneuvosto toteaa yhdessä tasavallan presidentin kanssa maassa vallitsevan poikkeusolot, jolloin valtioneuvosto säätää asetuksella poikkeusolojen toimivaltuuksien käyttöönotosta.  Kunnissa palvelualue- ja liikelaitoskohtaiset ja muiden yksiköiden valmiussuunnitelmat perustuvat ministeriöiden ja aluehallintovirastojen (AVI) ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) ohjeisiin.  Valmiussuunnitelman yleisestä osasta vastaa kaupunginhallitus.

 Kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua ohjaavat mm. seuraavat lait ja säädökset: − valmiuslaki 1552/2011 − pelastuslaki 379/2011 − valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/ 2011 − laki huoltovarmuuden turvaamisesta 1390/1992 − laki puolustusvoimista 551/2007 − valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista VNp 539/2008 − vesihuoltolaki (119/2001), laki on uudistumassa v. 2014

Kriisijohtaminen  Johtaminen häiriötilanteissa perustuu toimivaltaisen viranomaisen toimintaan.  Normaalioloissa esiintyvät häiriötilanteet hallitaan kunnan johtamisjärjestelmän mukaisesti tavanomaisin toimivaltuuksin.  Poikkeusoloissa tapahtuvasta kunnan hallinnosta on säädetty valmiuslaissa.

Valmiussuunnitelmien mukainen toiminta  Kuntien tuottamien ja järjestämien palveluiden ja viranomaistoiminnan vaatimat kriisijohtamistoimenpiteet on määritelty palvelualueiden, liikelaitosten ja muiden yksiköiden valmiussuunnitelmissa.

Varaukset ja materiaalihankinnat Henkilöstövaraukset  Poikkeusolojen henkilöstövaraukset, jolla myönnetään vapautus aseellisesta palveluksesta, tehdään asevelvollisuuslain nojalla aluetoimistoon (sotilasorganisaatio). Vss-materiaalihankinnat  Kunta hankkii omistukseensa tarvittavat väestönsuojelumateriaalit, kuten generaattorit, lämpökontit, vedenkuljetuskaluston.

Yhteistoiminta viranomaisten ja yhteisöjen kanssa  Kaupungin kannalta merkittävimmät yhteistoimintaviranomaiset häiriö- ja poikkeusoloissa ovat mm. AVI- ja ELY -keskukset, OYS, lähikunnat, Aluetoimisto, viestintä-, tie-, ratahallinto- ja poliisiviranomaiset, kaupungin psykososiaalisen työn kriisiryhmä, seurakunnat, SPR ja tiedotusvälineet. Poikkeusoloissa yhteistoiminta alueen yritysten kanssa huoltovarmuuden turvaamiseksi tulee olemaan välttämätöntä.  Pelastustoimeen liittyviä tehtäviä johtaa pelastusviranomainen, joka toimii monissa viranomaistilanteissa yleisjohtajana.

Koulutussuunnitelma  Henkilöstön valmius toimintaan häiriö- ja poikkeusoloissa varmistetaan riittävän koulutuksen ja harjoittelun avulla.

Kriisibudjetti  Häiriötilanteen sattuessa laaditaan tarvittaessa kriisibudjetti kaupungin normaaliajan talousarvion pohjalta.  Tärkeimpien toimintojen ja väestönsuojeluorganisaation tehokkaan työskentelyn turvaamiseksi varoja keskitetään ja vähemmän tärkeitä toimintoja supistetaan.

Häiriötilanne- ja poikkeusolojen viestintä  Häiriötilanteessa ihmisten tiedon tarve kasvaa. Mitä nopeammin ja avoimemmin tiedotetaan, sitä vähemmän väärät tiedot ja huhut leviävät. Häiriötilanneviestinnän päätehtävät ovat:  varoittaa tapahtuneesta  antaa toimintaohjeet lisävahinkojen välttämiseksi  estää huhujen leviäminen ja  auttaa organisaatiota palautumaan normaalitilaan.  Häiriötilanne ja poikkeusolojen viestinnässä voidaan käyttää tarvittaessa hätä- ja viranomaistiedottamista. Hätä- ja viranomaistiedotteet on toimitettava pelastus- tai poliisiviranomaisen kautta.