BI1 - Eliömaailma.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
evoluutio Perinnöllinen muuntelu Luonnon valinta
Advertisements

Vitamiinit ja kivennäisaineet
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
ENERGiA JA iLMASTONMUUTOS
Olomuodon muutokset ominaislämpökapasiteetti c = aineen ominaisuus, kuinka paljon aine voi luovuttaa / vastaanottaa lämpöenergiaa (Huom! Kaasut vakiopaine/vakiotilavuus)
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Aurinkomalli - rakenne, energiantuotanto ja kehitys Perustuotanto: protoneista heliumia (klikkaa vaiheet esiin):
EVOLUUTIO MUUNTELU VALINTA
Bios 1: Eliömaailma 1 Happonen P, Holopainen M, Sotkas P, Tenhunen A, Tihtarinen-Ulmanen M & Venäläinen J (2011)
KEMIA lisämateriaalit
mieluummin useampikin?
Muuntelu on evoluution edellytys s
Kappale 1.
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine
Ekologinen teatteri s
Ilma Maapallon suoja.
Aurinkokunta on vain pieni osa maailmankaikkeutta
Fossiilit Fossiilit.
Proteiinien tehtävät elimistössä
Fotosynteesi.
Ilmakehä suojaa elämää
KEMOSYNTEESI.
Yhteyttäminen Eliöiden vanhin yhteyttämistapa on kemosynteesi (jotkin bakteerit) => epäorgaanisten aineiden hapettaminen (esim. rauta, rikki..) => energiaa.
Tehtävät 1. Elämän käsitteet
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
Elinympäristömme tärkeitä aineita Vettä tarvitaan elämiseen. Suomalaisen vedenkulutus on keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Saastunut juoma- ja käyttövesi.
1. Arkipäivän fysiikkaa ja kemiaa
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
Solun toiminta tarvitsee energiaa
KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja.
YMPÄRISTÖN TERVEYS Kemikaalit, saasteet, ravinnon+ veden vierasaineet … Bakteerit, virukset, siitepöly, home… Melu, tärinä, säteily, lämpötila …
KE1 Aineiden tutkiminen ja mallintaminen. Johdanto : Mitä kemia on? Kemia on luonnontiede, joka tutkii aineita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita Kemia.
2. VESI 7. BIOLOGIA. MITÄ VESISTÖT MEILLE MERKITSEVÄT? Eliöiden elinympäristö Juoma- ja kasteluvesi Ihmisten elinkeino (kalastus, matkailu) Liikennereitti,
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
Kemia 1ov sosiaali- – ja terveysala
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
MONIMUOTOISUUS.
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
Mitkä ovat ihmisen rakennusaineet?
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset yhdisteet
1. Hiili – yksi elämän alkuaineista
Hiili ja sen yhdisteet Hiiltä on kaikessa elollisessa (kasvit,
Evoluution perusteet Kappaleet 7 ja 8.
ILMA Emma ja Vilma 5B.
B2 Solu ja perinnöllisyys
2. Mitä elämä on?.
I AINEET YMPÄRILLÄMME Kemia on … Aineen eri muodot Maailmankaikkeus
ILMAKEHÄ.
1.Kemiaa kaikkialla Kemia on kokeellinen luonnontiede, jossa tutkitaan aineiden ominaisuuksia, rakennetta ja aineiden välisiä reaktioita Tutkimuksia tehdään.
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
Elämän kehitysvaiheita s. 102 – 132
Lämpö energiamuotona Lämpövoimakone muuttaa lämmön mekaaniseksi energiaksi. Lämpövoimakoneita: lämpövoimalaitokset, auton polttomoottori. Energian huononeminen.
Yhteyttäminen.
9 Elämän synty.
Ekologinen teatteri s
Millainen luonnontiede kemia on ?
Elinympäristömme alkuaineita
Eliömaailman luokittelu
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
1 Biopolttoaineet Bioenergian lähteitä lämpölaitoksissa voivat olla
KEMIA 1osp Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko.
Mitä elämä on? 1 Avainsanat alkuaine elämä elämän organisaatiotasot
II Ekologia.
Lukion biologia Eliömaailma BI 1.
1. MAA – elämän planeetta 7. BIOLOGIA.
Esityksen transkriptio:

BI1 - Eliömaailma

Sisällys Eliömaailman monimuotoisuus Evoluutio Mitä elämä on? Biologia tieteenä luokittelu Evoluutio Muuntelu, luonnonvalinta… Mikro- ja makroevoluutio Elämän synty ja kehitys -teoria Ekologia – eliöiden suhde ympäristöönsä Sopeutuminen Populaatiot Eliöyhteisöt Ekosysteemit

Eliöt koostuvat alkuaineista 70 kg painavan ihmisen alkuainekoostumus alkuaine määrä(kg) happi 45,5 hiili 12,6 vety 7,0 typpi 2,1 kalsium 1,05 fosfori 0,70 rikki 0,175 kalium 0,140 kloori 0,105 natrium muut aineet 0,525 Eliöiden yleisimmät alkuaineet: vety, happi, hiili, typpi ja fosfori räjähtäneistä tähdistä Aineet kiertävät jatkuvasti elottoman ja elollisen luonnon välillä. Hiili on elämälle tärkein alkuaine pystyy muodostamaan monimutkaisia orgaanisia yhdisteitä

Ulkoavaruuden muukalaiset etsimässä elämää maapallolta Maapallolle on saapunut kaukaa ulkoavaruudesta tutkimusretkikunta, jonka tehtävänä on etsiä täältä elämää. Miten he voivat päätellä , että auto ei ole elävä eliö, mutta ihminen, koira ja kasvi ovat?

Mistä elämän tunnistaa? aineenvaihdunta evoluutio järjestyneisyys itsesäätelykyky Elämälle tyypilliset piirteet samankaltaiset kemialliset ominaisuudet elämänkaari informaation sisältäminen ja hyödyntäminen lisääntyminen

Esimerkki järjestyneisyydestä http://www.youtube.com/watch?v=fUAFqkS7y9M http://www.youtube.com/watch?v=vRelSVt_XZY&feature=fvsr

Mitä tarvitaan, jotta elämää voi olla olemassa? Miksi juuri Maapallolla on elämää, eikä vaikkapa Marsissa?

Vesi on tärkeä elämän olemassaololle aineiden kuljettaja lämpötilanvaihteluiden tasaaja Vesi fotosynteesin raaka-aine hyvä liuotin

Näkyvä valo – energiaa fotosynteesiin UV-säteily on vaarallista 2. Auringon valo ja lämpö Näkyvä valo – energiaa fotosynteesiin UV-säteily on vaarallista Otsonikerros suojelee Sopivin lämpö +5 - +30 gamma-säteet röntgen-säteet infrapuna-säteet mikro-aallot radio-aallot UV näkyvä valo 380 nm 750 nm energia lisääntyy aallonpituus kasvaa

3. Paine, happamuus ja suolapitoisuus rajoittavat elämän esiintymistä Paine pienenee, kun noustaan vuoristossa ylöspäin. Paine kasvaa, kun siirrytään syvemmälle merenpinnan alapuolelle.

Miksi syvänmeren kalat eivät litisty hengiltä paineessa? Syvänmeren kalojen kudoksissa on paljon vettä. Joillakin lajeilla lihaskudosten vesipitoisuus voi olla 90 prosenttia. Niiden lihaskudos onkin lähes hyytelömäistä. Vetinen koostumus varmistaa, että kalan kudosten tiheys on sama kuin ympäröivän veden. Monilla lajeilla on muitakin sopeumia kovaan paineeseen, kuten hyvin heikot lihakset ja joustavat luut.