Työttömyyden lajit
Suhdannetyöttömyys Lasku- ja matalasuhdanteesta johtuva työpaikkojen väheneminen YT-neuvotteluissa pohditaan henkilövähennyksiä ja niiden toteuttamista. Vaihtoehtona myös lomauttaminen. Väliaikainen ilmiö Noususuhdanteen myötä työttömyys laskee.
Rakennetyöttömyys Aiheuttaa rakenteelliset muutokset yhteiskunnassa. Yleensä taustalla teknologinen kehitys. Esim. Suomessa 1960-luvulla muutos maatalousmaasta jälkiteolliseksi palveluyhteiskunnaksi aiheutti rakennetyöttömyyttä maaseudulla. Globalisaatio aiheuttaa rakennetyöttömyyttä länsimaissa.
Kausityöttömyys Alat, joilla työmäärä vaihtelee erityisesti vuodenaikojen mukaan kärsivät kausityöttömyydestä. Esim. matkailun sesonkiaikoina työntekijöistä on pulaa, mutta sesongin ulkopuolella työpaikkojen määrä vähenee.
Kitkatyöttömyys Henkilö on työpaikan vaihdon takia tilapäisesti työttömänä. Erilaiset määräaikaiset työt (ns. pätkätyöt) ovat yleistyneet, mikä kasvattaa kitkatyöttömyyttä. Työnantaja saattaa välttää vakituisen työpaikan tarjoamista, koska tilapäisen työntekijän suhdeturva on heikompi kuin vakituisen.
Piilotyöttömyys Yhteiskunnassa on paljon myös ns. piilotyöttömiä esim. kotiäitejä- ja isiä, tai muita henkilöitä jotka haluisivat töihin, mutta eivät ole ilmoittautuneet virallisiksi työnhakijoiksi. Syynä voivat olla mm. kannustinloukut tai työnsaannin hankaluus. Piilotyöttömyyttä on vähentänyt työttömyysturvan muutokset. Työttömyyskorvausta saavat vain ne, jotka ovat ilmoittautuneet työnhakijoiksi.
Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömyydellä tarkoitetaan 15-24-vuotiaiden työttömyyttä. Osa nuorisotyöttömyydestä on luontaista kitkatyöttömyyttä, koska nuoria valmistuu paljon työmarkkinoille. Nuorisotyöttömyys on yleistä Euroopassa, ja sitä pidetään vakavana ongelmana, koska nuori ei pääse lainkaan työelämän makuun.