KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vitamiinit ja kivennäisaineet
Advertisements

Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo
Metallien reaktiot.
Metallien reaktiot.
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Sydänsolun toiminta.
Ravintoaineet ja niiden merkitys ihmiselle
Aurinkomalli - rakenne, energiantuotanto ja kehitys Perustuotanto: protoneista heliumia (klikkaa vaiheet esiin):
TYPPI JA TYPEN KIERTOKULKU
1 Kasvinsuojeluseuran koulutustilaisuudet ja
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Chapter 5: Microbial nutrition
Eloperäinen lannoitus ja ympäristökorvaus
Pituus- ja paksuuskasvu
OH – ja H+ -ionit löytävät toisensa
Taiga.
Kasvien veden ja pääravinteiden saanti johtojänteellä
Ilmakehä suojaa elämää
4. Metallien sähkökemiallinen jännitesarja
Peltojen f osforihuuhtoumat kiinni kipsillä: Miten? Viljelijäpäivä Nurmijärvi Liisa Pietola.
VAIHTOEHTOJA MARJOJEN LANNOITUKSEEN Marjat ja pellon peruskunto Suonenjoki Eeva Leppänen Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ry
APILANNURMEN LANNOITUS Etelä-Savo Juha-Antti Kotimäki.
2. KASVISOLUKOT Vain pieni osa kasvisoluista jakautuu jatkuvasti, muut erilaistuvat tehtäviinsä ja muodostavat erilaistuneita solukoita.
Hivenravinteiden käyttäytyminen maaperässä Helinä Hartikainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin.
Tehtävät s.35.
Ympäristön myrkyttyminen. Orgaaniset ympäristömyrkyt  Orgaanisilla ympäristömyrkyillä tarkoitetaan hiiliyhdisteitä, jotka ovat vahingollisia eläimille.
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
KASVIEN VESITALOUS ELÄVÄ KASVI HYVIN VESIPITOINEN: KESKIMÄÄRIN % MEHEVÄT LEHDET, HEDELMÄT YLI 90 % TUORE PUU 50 % SIEMENET %
1. Arkipäivän fysiikkaa ja kemiaa
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
Solun toiminta tarvitsee energiaa
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Tekijät: Niklas, Elmeri, Mikko, Jarno, Camilla.
BI1 - Eliömaailma.
Ag H+H+ H+H+ Cl - 1. Hopealevy suola- happoliuoksessa Zn Cl - H+H+ H+H+ 2. Sinkkilevy suola- happoliuoksessa Cu NO 3 - Ag + 3. Kuparilevy hopea- nitraattiliuoksessa.
Asheesh/haja-asustus/20101 Jätevesien käsittelyjärjestelmät ja -prosessit  Jätevesien käsittelyn tekniikka  Jäteveden ominaisuudet ja koostumus  Mekaanis-biologinen.
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl rikkihappo H 2 SO 4 typpihappo HNO 3 Happo hajoaa vedessä ioneiksi: HClH + + Cl -
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
KPL 6 Solun energian vapauttaminen
Jätevesien käsittelyjärjestelmät ja -prosessit
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Kukkakaali Brassica oleracea var. botrytis
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
Kaikki hyöty irti viljavuusanalyysistä.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Solun toiminta II Solun toiminta.
Viinitarhan lannoittaminen perustamisen ja kasvun aikana
Mitkä ovat ihmisen rakennusaineet?
Kivennäisaineet Pinja, Laura, Ella.
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä
I AINEET YMPÄRILLÄMME Kemia on … Aineen eri muodot Maailmankaikkeus
Jätevesien käsittelyjärjestelmät ja -prosessit
B2 Solu ja perinnöllisyys
KASVIEN RAVINNETALOUS
2. Mitä elämä on?.
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Yhteyttäminen.
Sähkökemiaa Ioniyhdiste (suola) koostuu ioneista.
Viljavuuspalvelun analyysit mansikanviljelijöille
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Elinympäristömme alkuaineita
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
1 Biopolttoaineet Bioenergian lähteitä lämpölaitoksissa voivat olla
Syväjuuriset kasvit.
Mitä elämä on? 1 Avainsanat alkuaine elämä elämän organisaatiotasot
II Ekologia.
Esityksen transkriptio:

KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja kasvun eri vaiheissa puutostauteja, kitukasvuisuutta yms. oireita jos ei tarpeeksi saatavilla  kasvi ottaa maasta myös muita aineita kuin kasviravinteita esim. seleeniä  lisäksi joillakin kasveilla natriumia ja piitä solukoissaan

Kasviravinteiden pitoisuus kasvin kuivapainosta hiili C 45 % happi O 45 % vety H 6 % typpi N 1,5 % kalium K1,0 % kalsium Ca0,5 % magnesium Mg 0,2 % fosfori P 0,2 % rikki S0,1 % kloori Cl 0,01 % rauta Fe0,01 % boori Bo0,002 % mangaani Mn 0,005 % sinkki Zn 0,002 % kupari Cu0,0006 % molybdeeni Mo 0,00001 %

Ravinteet voivat olla maassa: 1. maan kivennäisaineksessa * esim. silikaatteina * K savimineraaleissa * rapautumisen myötä kasvien käyttöön 2. maan eloperäisessä aineksessa * kasvien ja eläinten jätteissä yms. orgaanisessa aineksessa, esim. N * vapautuu pieneliöiden hajotustoiminnan tuloksena 3. maahiukkasten pinnoilla sähköisesti kiinnittyneinä * kationit, kationinvaihtokapasiteetti KVK * savi ja eloperäinen aines hyviä ravinteiden pidättäjiä 4. maanesteessä vapaina ioneina * anionit ja kationit

kasvin ravinteiden otto  pääasiallisesti maanesteestä ioneina  aktiivista, energiaa kuluttavaa toimintaa  hiukkasten pinnat toimivat ”varastoina”, joista kationit voivat siirtyä maanesteeseen  voivat ottaa ravinteita myös orgaanisina kelaatteina (hivenravinteet)  ravinteita voidaan ottaa myös lehtien pinnan läpi - ei riitä täyttämään koko ravinnetarvetta !

Kasvin ravinteiden saantia rajoittavat:  ravinteiden alhainen konsentraatio  kasvin juuriston pienuus tai sen hidas uusiutuminen (vaikuttaa mm. maan tiiviys, pohjaveden korkeus tai pohjamaan happamuus)  maan alhainen pH  juurten heikko hapensaanti  maan kylmyys

Ravinteiden kulku kasvissa  kulku samoja teitä kuin vedelläkin; juurikarvasta kuorikerroksen läpi aina sisäkettoon asti  liike haihduntavirtauksen mukana putkiloissa kasvissa ylöspäin  diffundoituu johtosolukoista myös muihin solukoihin, jolloin veden ravinnepitoisuus laimenee latvaan päin mentäessä  siirrot elottomista soluista elävien solujen solulimaan on aktiivista, energiaa kuluttavaa työtä  ravinteita siirtyy myös nilan siviläputkiin, joissa kulkua edelleen kasvin muihin osiin  osa kulkee ioneina, osa orgaanisina yhdisteinä  siirtoja tapahtuu myöhemminkin, esim. syksyllä puuvartisten kasvien lehdistä runkoon tai vanhenevista kasvinosista nuorempiin