Kuntoutuksen asema sosiaali- ja terveysalan muutoksessa – kokemuksia Suomesta ja Ruotsista Rehabilitation Finland ry:n järjestämä seminaari kuntoutusalan toimijoille JAMK Mika Pekkonen LT, erikoislääkäri, eMBA Johtava ylilääkäri, varatoimitusjohtaja Kuntoututumis- ja liikuntasäätiö Peurunka Miltä kuntoutuspalvelut voisivat näyttää tulevaisuudessa?

Yhteiskunnallinen tilanne Parhaillaan käynnissä olevat merkittävät sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat lakiuudistukset vaikuttavat tulevaisuudessa kuntoutuksen asemoitumiseen palvelujärjestelmässä. Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus?

Kuntoutustoiminnan tulevaisuuden toimintaedellytysten varmistaminen Kuntoutustoiminnan olemassa olon perustelut tulevat sen kustannusvaikuttavasti tuottamista terveys- ja toimintakykyhyödyistä. Keskeistä on aktiivinen osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Lähtökohtia uudistuksiin Hallituksen tahtotilan näkökulmasta kuntoutuspalvelujen tilanne on parempi kuin monen muun hyvinvointipalvelujärjestelmämme osan. Uudenlainen yhteisvastuu perustuu läpinäkyvyydelle, tiedolle ja tietoisuudelle, rakenteita ja tuotantoa kehittäville kannusteille, asiakkaan valinnanvapaudelle, tasapuolisille toimintaolosuhteille, olemassa olevan osaamisen ja resurssien täysimääräiselle hyödyntämiselle sekä yhteistyölle.

Lähtökohtia uudistuksiin Kuntoutuksen rahoituksen perusperiaatteita ei ole syytä muuttaa. Kuntoutuksen erillisaseman tunnistaminen ja tunnustaminen palvelurakenteita uudistettaessa ja rahoitusratkaisuja tehtäessä.

Lähtökohtia uudistuksiin Tarvitaan välittömään sairaanhoitoon liittyvää kuntoutusta, joka on tiiviisti integroitu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoketjuihin. Yhtä lailla tarvitaan välittömästä sairaanhoidosta riippumatonta kuntoutusta.

Tulevaisuus? Luovutaan kuntoutuksen nelijaosta. Jatkossa jako kahteen: Toimintakykykuntoutus Työkykykuntoutus Toteutus: lähiympäristössä, kotona, työpaikoilla, avopisteissä, osaamiskeskuksissa, digitaalisesti, integroituneena

Tulevaisuus? Toimintakykykuntoutus jakaantuu alueellisesti järjestettyihin lähipalveluihin ja valtakunnallisesti järjestettyihin palveluihin. Lähikuntoutuspalvelut jakautuvat edelleen kotona toteutettavaan kuntoutukseen ja avopisteissä toteutettavaan kuntoutukseen. Valtakunnallisten palvelujen tuotanto on perusteltua keskittää osaamiskeskuksiin.

Tulevaisuus? Työkykykuntoutus jakautuu työhön liittyvään varhaiseen kuntoutukseen ja ammatilliseen kuntoutukseen. Lisäksi myös työkykykuntoutus jakaantuu valtakunnallisiin ja alueellisiin palveluihin. Työhön liittyvä varhainen kuntoutus on niiden työssä olevien henkilöiden kuntoutusta, joilla lähtökohtaisesti työterveyshuolto toteaa kuntoutustarpeen.

Tulevaisuus? Ammatillisessa kuntoutuksessa voi olla esimerkiksi henkilöitä, jotka ovat jääneet työttömäksi tai ovat pitkäaikaistyöttömiä, opiskelunsa keskeyttäneitä, ammatinvaihtajia tai eläkkeeltä työelämään palaavia henkilöitä. Ammatillista kuntoutusta annetaan myös niille, joilla on kasvanut riski pudota pois työelämästä, jos mitään ei tehdä.

Tulevaisuus? Kuntoutus toteutuu osana hyvinvoinnin palvelujärjestelmää suunnitelmallisina, kustannustehokkaina ja vaikuttavina ihmisten tarpeiden mukaisina toimintaprosesseina edistäen työ- ja toimintakykyä. - Kuntoutustakuu? Ylläpidetään nykyinen kuntoutusjärjestelmä kokonaisuudistuksen valmistelun ajan ja varmistetaan näin osaaminen ja tarpeellisten kuntoutuspalvelujen saatavuus nykyisissä rakenteissa.

Tulevaisuus?

Kuntoutuksen asema sosiaali- ja terveysalan muutoksessa – kokemuksia Suomesta ja Ruotsista Rehabilitation Finland ry:n järjestämä seminaari kuntoutusalan toimijoille JAMK Mika Pekkonen LT, erikoislääkäri, eMBA Johtava ylilääkäri, varatoimitusjohtaja Kuntoututumis- ja liikuntasäätiö Peurunka Kiitos!