TE3 TERVEYDENHOITOA LUVULTA ALKAEN Hurtig

Miten Suomessa edistettiin kansanterveyttä 1900-luvulla?  Järjestelmän kehittäminen: (neuvolat, kouluterveydenhuolto, kaikki perheet järjestelmän piiriin, keskussairaaloiden perustaminen)  Kansanterveyslaki: (maksuttomat perusterveydenhuollon palvelut, terveyskeskusten rakentaminen)  Lapsiperheisiin kohdennettu tuki: (neuvolajärjestelmä, kouluterveydenhoitajat ja koululääkärit, kouluhammashuolto, ilmainen kouluruokailu, järjestöt mukaan edistämään lapsiperheiden hyvinvointia)  Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus: (Pohjois-Karjala-projekti, tupakan, suolan ja kovien rasvojen käytön vähentäminen, projektia laajennettiin koko maahan)  Sosiaaliturva: (sairausvakuutusjärjestelmä, Kela perustettiin, kustannusten jakaminen työntekijöiden, työnantajien ja valtion kesken)

Tehtävä  Tee itsellesi miellekartta aiheesta suomalaisten terveys.  Mieti historiaa, nykypäivää, yleisimpiä sairauksia ja kuolinsyitä.  Mieti myös eri sairauksiin johtavia syitä.  Säilytä miellekartta, sitä tarvitaan tunnin lopussa!

Rokotusohjelma YLEISEN ROKOTUSOHJELMAN ROKOTTEET LyhenneEhkäistävät taudit BCGtuberkuloosi DTaP-IPV-Hib kurkkumätä, jäykkäkouristus, soluton hinkuyskä, polio ja Haemophilus influenzae tyyppi b DTaP-IPVkurkkumätä, jäykkäkouristus, soluton hinkuyskä ja polio dtapkurkkumätä, jäykkäkouristus ja soluton hinkuyskä dTkurkkumätä ja jäykkäkouristus; tehosterokotuksiin HibHaemophilus influenzae tyyppi b IPVpolio, inaktivoituja tyypin 1, 2 ja 3 viruksia sisältävä rokote MPRtuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko HAVhepatiitti A HBVhepatiitti B HAV ja HBVhepatiitti A ja hepatiitti B influenssa TBEpuutiaisaivotulehdus PCVpneumokokki Rotarotavirus (THL 2011) Rokotteiden antigeenimääriä kuvaavat merkinnät: D, T, P = suurempi antigeenimäärä; d, t, p = pienempi antigeenimäärä

Kriittinen rokotuskattavuus Tuhkarokko: 92–94 % väestöstä pitää olla rokotettuna Hinkuyskä:92–94 % ” Kurkkumätä:83–85 % ” Isorokko:80–85 % ” Vihurirokko:80–85 % ” Polio:80–85 % ” Influenssa:50–66 % ” (THL 2011)

Tuberkuloosin nousu ja tuho

SUOMALAISTEN TERVEYS LUVULLA  elintapasairaudet: sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino, mielenterveysongelmat, allergiat, syöpä  avoterveydenhuollon kehittäminen  tutkimustyötä ja lääkekehittelyä  maailmanlaajuiset tartuntaepidemiat (SARS, suu- ja sorkkatauti, lintuinfluenssa, H1N1sikainfluenssa)

TYÖVÄESTÖN TERVEYS  epäterveellisten elintapojen vaikutus: miesten tupakoinnin yleisyys, runsas suolan ja eläinrasvan käyttö → sydän- ja verisuonitaudit yleistyivät  1960-luvulla työikäisten suomalaisten miesten kuolleisuus oli kaksinkertainen verrattuna muihin Pohjoismaihin  miesten sepelvaltimokuolleisuus kasvoi 1,5-kertaiseksi 1950-luvun lopulta 1960-luvun lopulle – maailman suurin kuolleisuus!  1972 käynnistettiin Pohjois-Karjala –projekti → elintapojen ja ruokavalion merkitys  miesten kuolleisuuden kehitys parani selvästi luvulle tultaessa

Miehet kirivät Ikävakioitu kuolleisuus sepelvaltimotautiin vuosina 1951–2007, mukana luvuissa 35–64-vuotiaat. (Tilastokeskus 2011)

SYÖPÄ  väestön ikääntyessä syöpätapauksia todetaan enemmän  MIESTEN SYÖPÄTAPAUKSET 1970-LUVULTA vähentyneet: keuhkosyöpä, huulisyöpä, kurkunpääsyöpä lisääntyneet: eturauhassyöpä  NAISTEN SYÖPÄTAPAUKSET 1970-LUVULTA vähentyneet: kohdunkaulansyöpä lisääntyneet: keuhkosyöpä, rintasyöpä  Varhaisen toteamisen ja parantuneiden hoitomenetelmien ansiosta syöpäkuolleisuus on pienentynyt.

LIIKENNEKUOLEMAT  1970-luvulla tieliikenteessä kuoli vuosittain noin 1200 suomalaista.  2000-luvulla liikenteessä kuoli vuosittain yli 400 ihmistä.  liikennekuolemien vähenemiseen ovat vaikuttaneet 1. teiden kunnon paraneminen 2. autojen turvalaitteiden kehitys 3. turvavyöpakko 4. lainsäädäntö: nopeusrajoitukset ja nopeuden- ja liikenteenvalvonta

TAPATURMAT  Tapaturmat ovat nousseet yhdeksi merkittäväksi tekijäksi suomalaisten kansanterveydelle  Kuolemaan johtavien tapausten lisäksi ne lisäävät sairaspoissaoloja, työkyvyttömyys- ja sairaseläkkeelle siirtymisiä  Väkivallan seurauksena kuolee vuosittain n. 100 miestä ja 40 naista.  Itsemurhaan päättyy vuosittain 1500 suomalaisen elämä → kaksi kertaa yleisempää kuin muissa Länsi- Euroopan maissa

Psykiatriset avohoitokäynnit Psykiatriset avohoitokäynnit asukasta kohti vuosina 1994–2009. (THL 2011)

SUOMALAISTEN TERVEYS LUVULLA  ehkäisevään terveydenhuoltoon panostaminen  terveyserojen kasvua  terveysseuranta ja tilastointi: Kansanterveyslaitos → THL 2009) Stakes, KELA, Tilastokeskus  EU:n lainsäädäntö, ilmaston lämpeneminen

Ikääntyminen ja terveys Iäkkään väestön määrän kehitys vuosina 1970–2030. (Tilastokeskus)

Tehtävä 1. Minkälainen merkitys kouluterveydenhuollolla on ollut suomalaisten terveyden edistämisessä? 2. Mitä asioita kouluterveydenhuolto tällä hetkellä seuraa? Mitä eri palveluita se tarjoaa? 3. Miten teknologia on avuksi kansanterveyden edistämisessä? 4. Millaisilla mediakampanjoilla pyritään vaikuttamaan kansanterveyteen tällä hetkellä? Mille kohderyhmälle ne on tarkoitettu? Mitkä ovat niiden ensisijaiset tavoitteet? 5. Millä keinoilla kampanjat pyrkivät vetoamaan ihmisiin?

Terveyspolitiikan historia 1900–1920/ 1940–1950Hygienia 1920–1940Rotuhygienia 1940–1960Väestöpolitiikka 1960–1970Terveyspalvelupolitiikka 1970–1990Yhteiskuntapolitiikka 1990–2000Yksilön vapauden ja vastuun politiikka

Terveyden tasa-arvo  Tutustukaa kappaleen sisältöön ja pohtikaa, miten terveyden tasa-arvo on muuttunut ajan myötä.  Mainitkaa esimerkkejä eri aikakausilta.