VIRTA-opintotietopalvelun tulevaisuuden skenaariot

Skenaario A: Rajattu, eräsiirtoon perustuva, tiedon välitykseen tarkoitettu tietovaranto (kopiotietovaranto) Skenaario B: Korkeakoululaitoksen yhteiset ydintiedot tallentava, reaaliaikainen tietovaranto (perustietovaranto) SWOT-analyysi kummastakin skenaariosta

Rajattu, eräsiirtoon perustuva, tiedon välitykseen tarkoitettu tietovaranto (kopiotietovaranto) Tietosisällön päivittäminen perustuu tiedon kopioimiseen, eräsiirtoihin ja teitojen käyttö reaaliaikaisiin lukurajapintoihin Mahdollistaa yhteisten palvelujen kehittämisen ja tiedon avaamisen käyttöön, jossa tiedon ei tarvitse olla reaaliaikaista (kuten opiskelijatiedon tai suoritusten siirto taikka opiskelijastatuksen tai tutkinnon tarkastaminen) Säädetyt tiedontarpeet ja näistä korkeakoulujen, OKM:n ja muiden viranomaisten yhdessä sopimat tarkennukset ja laajennukset määrittelevät tietosisällön. OKM vastaa pääsääntöisesti operationaalisen toiminnan ja jatkokehittämisen kustannuksista. Korkeakouluille aiheutuu kustannuksia tiedon elinikäisestä säilyttämisestä lähdejärjestelmässään sekä tietomallilaajennuksien ja -muutosten toteuttamisesta lähdejärjestelmään ja sen integraatioihin Ohjausvastuu Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarantopalvelun ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmällä. Hallintamallissa sovitaan viranomaiskäytön ja korkeakoulujen operationaalisista tarpeista lähtevän kehittämisen päätöksentekoprosesseista 3

Korkeakoululaitoksen yhteiset ydintiedot tallentava, reaaliaikainen tietovaranto (perustietovaranto) Perustuu ajantasaiseen tietoon, toimii ”master datana”, johon eri palvelut tallentavat tiedot ja, josta ne lukevat tietoa (esim. korkeakoulun arviointipalvelu tai opiskeluoikeuksien hallintatyökalu) Reaaliaikainen tieto mahdollistaa sekä paikallisten että yhteisten palvelujen kehittämisen ja tiedon avaamisen monenlaiseen käyttöön Säädetyt tiedontarpeet määrittelevät yhteisen ytimen, mutta korkeakoulu voi laajentaa omaa osaansa tietovarannosta. Kukin korkeakoulu päättää käytön laajuudesta ja osallistumisesta kehittämiseen OKM vastaa pääsääntöisesti yhteisen ytimen kustannuksista ja korkeakoulut maksavat omat ylläpitokustannuksensa ja jakavat kehittämisestä aiheutuvat kustannukset Ohjausvastuu korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipaveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmällä (kokonaisuus) ja Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarantopalvelun ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmällä (yhteinen ydin). Hallintamallissa sovitaan viranomaiskäytön ja korkeakoulujen operationaalisista tarpeista lähtevän kehittämisen päätöksentekoprosesseista 4

Rajattu, eräsiirtoon perustuva, tiedon välitykseen tarkoitettu tietovaranto (kopiotietovaranto) 5 Vahvuudet Tietosisältö yhteisen tietomallin mukaista ja yhteismitallista Koko palvelu ministeriön hallinnassa Yhdenmukainen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurinäkemyksen kanssa Heikkoudet Tieto ei ole ajantasaista ja muunnoksista ja kopioista voi johtua tiedon laadun haasteita Eri lähdejärjestelmät eriyttävät arkkitehtuurit korkeakoululähtöiseen ja yhteiseen Hallintamallin raskaus ja hidas muutostarpeisiin vastaaminen korkeakoulukohtaisissa kysymyksissä Mahdollisuudet Tietovarannon päälle voidaan rakentaa julkisia palveluita, joissa tiedon ei tarvitse olla reaaliaikaista Uhat Operatiivisten palveluiden tarpeisiin kehitetään rinnakkaisia tiedonvälitys- ratkaisuja Ei mahdollista oppijalähtöistä tai kolmannen osapuolen tuottamaa integroitua palvelukehitystä

Korkeakoululaitoksen yhteiset ydintiedot tallentava, reaaliaikainen tietovaranto (perustietovaranto) 6 Vahvuudet Tieto reaaliaikaista, ”master dataa” Tiedot käytettävissä helposti sovellus- ja organisaatiorajoista riippumatta Korkeakoulut voivat räätälöidä tietovarannon sisältöä omiin tarpeisiinsa Heikkoudet Kehittäminen ja muutoksenhallinta on jäykempää kokonaan paikalliseen kehitykseen verrattuna Semanttinen yhteentoimivuus voi kärsiä, kun korkeakoulut laajentavat tietovarantoa omiin tarpeisiinsa OKM ylläpitäjänä on korkeakoulujen toiminnan ytimen kanssa tekemisissä Mahdollisuudet Laajempi yhteinen tietosisältö helpottaa korkeakoulujen yhteistyötä, yhteisten palvelujen rakentamista ja opiskelijoiden sujuvaa liikkumista Sähköinen pysyvä säilyttäminen Laajempi analytiikka Uhat Yhteisen palvelun ylläpidon ja muutoksen hallinnan kustannustehokkuus kärsii byrokratiasta Paikallinen kehitys eriytyy ja korkeakoulujen yhteistyön merkitys vähenee