Ä I 4- KURSSI : KERTAUSTA

A RGUMENTAATIO Argumentaatioanalyysissä otetaan huomioon tekstin kirjoittajan teesi eli väite argumentit eli perustelut mielipiteelle taustaoletus ja esisopimus ideologia vastanäkemyksen huomiointi ja kumoaminen myönnytykset

A RGUMENTOINTI ELI PERUSTELU Perustellessaan omaa teesiään eli argumentoidessaan voi vedota JÄRKEEN TAI TUNTEESEEN. Perusteluissa voi nojata esim. auktoriteettiin tilastoihin yleiseen mielipiteeseen ja uskomuksiin uutuuteen analogiaan eli vastaavaan tapaukseen omaan kokemukseen tarpeisiin ja toiveisiin arvoihin ja moraaliin etuihin ja haittoihin

R ETORISET KEINOT Retorisilla keinoilla kirjoittaja tai puhuttaja värittää omaa tekstiään, tekee siitä mielenkiintoisemman ja vakuuttavamman. alkusointu ironia puhuttelu (Ole hyvä ja ajattele uudelleen) liioittelu ja kärjistys listaus kielikuvat personifikointi (Kiviäkin kiinnostaa) retorinen kysymys (kysymys, johon ei odoteta suoraa vastausta) sitaatti ja sanonta superlatiivit (nuoruus on elämän parasta aikaa) synonyymit, kiertoilmaukset (hän heitti lusikan nurkkaan) tunteisiin vetoavat sananvalinnat, vahvistussanat (öky-kroisos, sika upeeta) toisto vastakkainasettelu intertekstuaaliset viittaukset

T AUSTAOLETUS, ESISOPIMUS Taustaoletus = Mitä yhteisiä arvoja, tietoja ja asenteita argumentoijalla ja hänen yleisöllään on  Millaista argumentointitapaa kannattaa käyttää Esisopimus = argumentoija hyväksyy ja omaksuu jonkin tietyn ajatusmaailman, kuten ”suomalaiset ovat juntteja”, ”liikunta on hyvästä”

I DEOLOGIA Ideologia on tekstin ”maailmankuva” Ideologia paljastaa, mitä kirjoittaja pitää hyvänä ja tavoiteltavana, mitä ei mitä hän arvostaa ja kunnioittaa, mitä ei ketkä hän laskee ”meiksi”, ketkä ”heiksi” ketkä ovat hyviksiä, ketkä pahiksia ketkä ovat toimijoita, ketkä uhreja

A RGUMENTOIVAT TEKSTILAJIT Argumentoivat tekstilajit ovat subjektiivisia, eli niissä näkyy selkeästi kirjoittajan mielipide perusteluineen. Kolumni Pääkirjoitus Arvostelu eli kritiikki Yleisönosastokirjoitus ja vastine  Jokaisella tekstilajilla on myös omat erityispiirteensä ja tapansa argumentoida, joista tekstilajin tunnistaa

M UITA VAIKUTTAVIA TEKSTEJÄ Huumorilla ja tunteilla vaikuttavia tekstilajeja ovat satiiri parodia pakina humoristiset novellit ja romaanit laululyriikka

K UVAN TULKINTA Kuvan tulkinta vaatii kuvanlukutaitoa. Kuvan tulkinnassa huomioidaan kuvan aihe, tilanne ja toiminta kuvan tavoite, tekniikka ja konteksti kuvan sommittelu, kuten värit, viivat, valo ja varjo yms. kuvan denotaatiot ja konnotaatiot kuvan mahdolliset viittaukset muihin kuviin

M AINOS Mainonnan kanavia ovat tv- ja radiomainonta internetmainonta printtimainonta (sanoma- ja aikakauslehdet) ulkomainonta (bussipysäkit, jääkiekkokaukalot) postimainonta (ilmaisjakelumainokset) Mainoksen tehtävänä on antaa tuotteesta tietoa lisätä tuotteen tunnettuutta ja myyntiä herättää mielikuvia herättää ihmisessä ajatus, ettei hän pysty elämään ilman kyseistä tuotetta

M AINONNAN KEINOT Mainonta käyttää hyväkseen erilaisia mainonnan keinoja, joita ovat Logot, tuotekuvat, hinta- ja tuotetiedot Sloganit ja kielellä leikittely, kielikuvat Julkisuuden henkilöt, sankarihahmot, piirroshahmot Värimaailma Vastakohdat Stereotypiat ja niiden rikkominen Intertekstuaaliset viittaukset Sommittelu Rinnastukset, ongelman ja ratkaisun ja/tai positiivisen tuloksen kuvailu Positiiviset mielikuvat

TUNTEMATON SOTILAS - KESKUSTELUTEHTÄVÄ : Ryhmäytykää n. 5–6 hengen ryhmiin. Keskustelkaa Tuntematon sotilas -romaanista paperilla olevien apukysymysten valossa. Pohtikaa yhdessä vastauksia kysymyksiin ja kirjoittakaa lopuksi pohdinnoistanne keskusteluraportti. Laatikaa raporttinne keskusteluraporttimallin mukaan. Jakakaa kirjoitusvastuu tasaisesti ryhmän jäsenille. Palauttakaa raportti opettajalle! Raportti arvioidaan asteikolla 1–5. HUOM! Aikaa keskusteluun on noin 30 minuuttia.