KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Atomi koostuu protoneja ja neutroneja sisältävästä ytimestä ja elektroneista Atomi koostuu protoneja ja neutroneja sisältävästä ytimestä ja elektroneista Huom! Tavallisen vetyatomin ytimessä on vain yksi protoni, eikä yhtään neutronia Huom! Tavallisen vetyatomin ytimessä on vain yksi protoni, eikä yhtään neutronia Protonin sähkövaraus on positiivinen, elektronin negatiivinen ja neutroni on varaukseton hiukkanen Protonin sähkövaraus on positiivinen, elektronin negatiivinen ja neutroni on varaukseton hiukkanen 1

13. Jaksollinen järjestelmä Mendelejevin jaksollisessa järjestelmässä alkuaineet on järjestetty sekä alkuaineen atomin protonien lukumäärän, että elektroniverhon rakenteen mukaiseen järjestykseen Mendelejevin jaksollisessa järjestelmässä alkuaineet on järjestetty sekä alkuaineen atomin protonien lukumäärän, että elektroniverhon rakenteen mukaiseen järjestykseen Alkuaineen järjestysluku ilmoittaa alkuaineen atomissa olevien protonien lukumäärän Alkuaineen järjestysluku ilmoittaa alkuaineen atomissa olevien protonien lukumäärän Jaksollisessa järjestelmässä pystyrivejä sanotaan ryhmiksi ja vaakarivejä jaksoiksi Jaksollisessa järjestelmässä pystyrivejä sanotaan ryhmiksi ja vaakarivejä jaksoiksi 2

13. Jaksollinen järjestelmä Pääryhmät 1H 3Li4Be 11Na12Mg 19K20Ca21Sc22Ti23V 37Rb38Sr39Y40Zr41Nb42Mo 24Cr25Mn 43Tc 26Fe27Co 44Ru45Rh 28Ni 46Pd 29Cu30Zn 47Ag48Cd49In 31Ga 50Sn 32Ge33As 51Sb 13Al 5B6C 14Si 7N 15P 8O9F10Ne 2He 16S17Cl18Ar 34Se35Br 52Te53I 55Cs56Ba72Hf73Ta74W75Re76Os77Ir78Pt79Au80Hg81Tl82Pb83Bi84Po85At86Rn 54Xe 36Kr

Kuorimallissa elektronit sijoittuvat atomin ytimen ympärillä oleville “kuorille” Kuorimallissa elektronit sijoittuvat atomin ytimen ympärillä oleville “kuorille” Saman jakson alkuaineilla on yhtä monta kuorta Saman jakson alkuaineilla on yhtä monta kuorta Sisimmälle kuorelle mahtuu kaksi elektronia Sisimmälle kuorelle mahtuu kaksi elektronia Toiselle kuorelle mahtuu kahdeksan elektronia Toiselle kuorelle mahtuu kahdeksan elektronia Saman pääryhmän alkuaineiden atomeilla on yhtä monta ulkoelektronia Saman pääryhmän alkuaineiden atomeilla on yhtä monta ulkoelektronia Uloimmalla elektronikuorelle on 1-8 elektronia Uloimmalla elektronikuorelle on 1-8 elektronia 4

14. Jaksollinen järjestelmä Alkuaineet voidaan jakaa niiden ominaisuuksien perusteella kolmeen ryhmään : Alkuaineet voidaan jakaa niiden ominaisuuksien perusteella kolmeen ryhmään : Metallit (esim. natrium ja magnesium) Metallit (esim. natrium ja magnesium) Epämetallit (esim. hiili ja happi) Epämetallit (esim. hiili ja happi) Puolimetallit (esim. pii ja boori) Puolimetallit (esim. pii ja boori) Ulkoelektronien lukumäärä vaikuttaa alkuaineen kemiallisiin ominaisuuksiin Ulkoelektronien lukumäärä vaikuttaa alkuaineen kemiallisiin ominaisuuksiin Tosin ryhmien alkuaineiden ominaisuudet poikkeavat melko paljonkin toisistaan Tosin ryhmien alkuaineiden ominaisuudet poikkeavat melko paljonkin toisistaan 5

14. Jaksollinen järjestelmä Pääryhmillä (8 kpl) on omat nimet : Pääryhmillä (8 kpl) on omat nimet : 1. Alkalimetallit 2. Maa-alkalimetallit 13. Booriryhmä 14. Hiiliryhmä 15. Typpiryhmä 16. Happiryhmä 17. Halogeenit 18. Jalokaasut 6

15. Atomeista ioneja Kun uloimmalla kuorella on 8 elektronia, puhutaan oktettirakenteesta Kun uloimmalla kuorella on 8 elektronia, puhutaan oktettirakenteesta Kun alkuaineet reagoivat, Kun alkuaineet reagoivat, ne joko luovuttavat elektroneja toisille alkuaineille tai ne joko luovuttavat elektroneja toisille alkuaineille tai vastaanottavat elektroneja toisilta alkuaineilta tai vastaanottavat elektroneja toisilta alkuaineilta tai jakavat niitä keskenään saadakseen oktettirakenteen jakavat niitä keskenään saadakseen oktettirakenteen Atomista tulee ioni, kun se luovuttaa tai vastaanottaa elektroneja Atomista tulee ioni, kun se luovuttaa tai vastaanottaa elektroneja 7

15. Atomeista ioneja Positiivinen ioni muodostuu, kun atomi luovuttaa yhden tai useamman elektronin Positiivinen ioni muodostuu, kun atomi luovuttaa yhden tai useamman elektronin Positiivisia ioneja muodostavat lähinnä pääryhmien 1, 2, ja 13 alkuaineet Positiivisia ioneja muodostavat lähinnä pääryhmien 1, 2, ja 13 alkuaineet Negatiivinen ioni muodostuu, kun atomi vastaanottaa yhden tai useamman elektronin Negatiivinen ioni muodostuu, kun atomi vastaanottaa yhden tai useamman elektronin Negatiivisia ioneja muodostavat lähinnä pääryhmien 16 ja 17 alkuaineet Negatiivisia ioneja muodostavat lähinnä pääryhmien 16 ja 17 alkuaineet 8

16. Ioniyhdiste muodostuu ioneista Aineet, jotka usein koostuvat yhdisteistä, luokitellaan niiden sisältämien kemiallisten sidosten perusteella Aineet, jotka usein koostuvat yhdisteistä, luokitellaan niiden sisältämien kemiallisten sidosten perusteella Ionisidoksessa positiivisten ja negatiivisten ionien välillä on sähköinen vetovoima Ionisidoksessa positiivisten ja negatiivisten ionien välillä on sähköinen vetovoima Suola on ionirakenteisten yhdisteiden yleisnimi Suola on ionirakenteisten yhdisteiden yleisnimi Huoneenlämmössä suolat ovat kiinteitä, kiteisiä aineita ja niiden vesiliuokset johtavat sähköä Huoneenlämmössä suolat ovat kiinteitä, kiteisiä aineita ja niiden vesiliuokset johtavat sähköä 9

16. Ioniyhdiste muodostuu ioneista Esimerkki ionisidoksen (KCl) muodostumisesta Esimerkki ionisidoksen (KCl) muodostumisesta 10 K K Cl K K - Cl - +K++K+

17. Ioniyhdiste nimetään ionien mukaan Neutraloitumisreaktiossa happo reagoi emäksen kanssa ja reaktiotuotteet ovat suola ja vesi Neutraloitumisreaktiossa happo reagoi emäksen kanssa ja reaktiotuotteet ovat suola ja vesi Suolaa syntyy myös hapon ja metallin reaktiossa Suolaa syntyy myös hapon ja metallin reaktiossa 11 happo + emäs → suola + vesi happo + metalli → suola + vetykaasu

17. Ioniyhdiste nimetään ionien mukaan Suolan kaavan kirjoittamisen säännöt Suolan kaavan kirjoittamisen säännöt Varauksien summan pitää olla nolla Varauksien summan pitää olla nolla Suolan nimi alkaa positiivisen ionin nimen mukaan Suolan nimi alkaa positiivisen ionin nimen mukaan Suolan nimi päättyy yleensä negatiivisen ionin nimeen Suolan nimi päättyy yleensä negatiivisen ionin nimeen 12

18. Molekyylissä on kovalenttinen sidos Molekyylissä ulkokuorten elektronit ovat atomien välillä yhteiskäytössä ja muodostavat sidoksia, joita sanotaan kovalenttisiksi sidoksiksi Molekyylissä ulkokuorten elektronit ovat atomien välillä yhteiskäytössä ja muodostavat sidoksia, joita sanotaan kovalenttisiksi sidoksiksi Molekyyliyhdisteet Molekyyliyhdisteet ovat yleensä epämetalliatomien muodostamia atomiryhmiä ovat yleensä epämetalliatomien muodostamia atomiryhmiä eivät puhtaina johda sähköä (esim. vesi!) eivät puhtaina johda sähköä (esim. vesi!) 13

18. Molekyylissä on kovalenttinen sidos Esimerkki molekyyliyhdisteen (CO 2 ) muodostumisesta Esimerkki molekyyliyhdisteen (CO 2 ) muodostumisesta 14 O O O O C C

KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset