Etelä-Suomen Sote-alue (järjestämisvastuu) Etelä-Suomen neuvottelukunta Verkosto kaikkien eri toimijoiden kesken. 1-2 krt vuodessa puolen päivän työseminaari.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Savuton sairaala – mitä ja miksi?
Advertisements

Omnian ryhmänohjaajien koulutus Markku Lahtinen.
Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan väestö- ja työllisyyskatsaus 2/08 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan väestö- ja.
HUS-SERVIS.
Lahden seudun kuntajakoselvitys
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu 2014 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus.
Kuntakokeilut. Kuntakokeilulaki  Laki kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista.
Koordinaatti – Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus -Valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskus. Toiminta käynnistyi Koordinaatin.
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1.
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus.
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, lokakuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1.
Kaakkois-Suomen järjestöjen aluetapaaminen , Erica Mäkipää.
Kanta-Hämeen Sote III Ajankohtaiskatsaus Kanta-Hämeen alueverkosto Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämäläisten hyväksi – Hämeen.
Kunta ja yhdistykset kumppaneina Pohjois-Karjalan järjestöpäivät Sivistysjohtaja Marjut Ahokas.
Tietoja muuttoliikkeestä. Nettomuutto Vantaan suuralueille PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki, Kauniainen KUUMA = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,
Ohjaamopäivät Helsinki 24. –
Brändi- ja imagotutkimus 2017 Imatran kaupunki
Tuula Miettinen/ Espoon kaupunki
Sote-tiimi / Eija Rintala
Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa
Th, TtM, kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti
KOHTAAMO – Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki
Omväxling förnöjer! – arbetstagarutbyten i biblioteken i Nyland
Asuminen ja rakentaminen
Selvitys järjestöjen palveluista 2016
Toimintakulttuurin muutos
Päijät-Hämeen alueverkosto
Mitä VamO-hankkeessa on meneillään Rovaniemellä
Vapaaehtoisten ja vertaisten kouluttaminen A-kiltatoiminnassa
Monialainen yhteispalvelu
Perhekeskukset Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla
Osallistuminen ja kuntademokratia
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
Työvoiman saatavuus ja tulotaso
Työkokous - palkkatuki ja sen vaikuttavuus
Sosiaalialan tehtävärakenne
Ulkomaalaiset Lapissa
Pitääkö työpaikalla tehdä radonmittaus?
– Kolmen sairaanhoitopiirin (ESSHP, PKSSK, PSSHP) ja alueiden kuntien yhteishanke.
Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014
YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN Lape Uusimaa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) / STM HANKKEEN ESITTELY Muutosagentti Hanna Tiirinki & Hankepäällikkö.
Poliisin kuulumiset Kaakkois-Suomesta
Pitääkö työpaikalla tehdä radonmittaus?
Risto Kuronen Vastuuvalmistelija
Minna Joensuu/ Espoon kaupunki
Jatkotoimenpiteet.
Iäkkäiden yhteen sovitettujen palvelujen kokonaisuus Päijät-Hämeessä Tiedotustilaisuus Anu Olkkonen-Nikula, I&O kärkihankkeen muutosagentti.
Verkoston toiminta kehittyy – missä mennään?
Terveydenhuollon avovastaanottotoiminta
Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen valmistelun tilannekatsaus
Liikenne ja autonomistajuus
Avustussääntö Hyvinvointipalvelut Vanhusneuvosto
Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus
VamO – kehittäjäsosiaalityöntekijöiden tapaaminen
Osallistuminen ja kuntademokratia
Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä
Pitääkö työpaikalla tehdä radonmittaus?
Asuminen ja rakentaminen
Etsivän nuorisotyön koordinaatiotoiminta
POTKA-verkoston arviointi - kyselyn tulokset
Liikkuva ja osallistuva amis – työkykyinen ja luova ammattilainen
Yhdistyksen liikuntatoiminnan arviointi ja kehittäminen
Yhdistyksen liikuntatoiminnan arviointi ja kehittäminen
Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto
Järjestötieto muutoksessa
IkäArvokas-hanke Löytävää vanhustyötä edistämässä
Lisätietoa hankkeen toiminnasta
Minna Joensuu/ Espoon kaupunki
Neuvottelukunta – mitä se tarkoittaa ja miten se toimii?
Espoo/Esbo Forssa Hamina Helsinki/Helsingfors Hollola Hyvinkää
Esityksen transkriptio:

Etelä-Suomen Sote-alue (järjestämisvastuu) Etelä-Suomen neuvottelukunta Verkosto kaikkien eri toimijoiden kesken. 1-2 krt vuodessa puolen päivän työseminaari. Tiedonvälitys (Innokylä)! Uusimaa KymenlaaksoEtelä-Karjala Päijät-Häme Neuvottelukunta Sote-tuotantoalueet Kunnat Seuraaminen (yhteistyöfoorumit, järjestötuet, hyvinvointikertomukset, hankkeet…) EHDOTUS! Olemassa olevat tai tarvittaessa uudet verkostot ESPOO, HELSINKI, KAUNIAINEN, VANTAA, HANKO, INKOO, KARKKILA, KIRKKONUMMI, LOHJA, RAASEPORI, SIUNTIO, VIHTI, HYVINKÄÄ, JÄRVENPÄÄ, KERAVA, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN, SIPOO, TUUSULA, ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO, PUKKILA HAMINA, IITTI, KOTKA, KOUVOLA, MIEHEKKÄLÄ, PYHTÄÄ, VIROLAHTI IMATRA, LAPPEENRANTA, LEMI, LUUMÄKI, PARIKKALA, RAUTJÄRVI, RUOKOLAHTI, SAVITAIPALE, TAIPALSAARI ASIKKALA, HARTOLA, HEINOLA, HOLLOLA, HÄMEENKOSKI, KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA, ORIMATTILA, PADASJOKI, SYSMÄ

Ehdotus verkostorakenteeksi Etelä-Suomen alueella Löyhemmän Etelä-Suomen aluetyön verkoston sijaan perustetaan työnyrkkejä/neuvottelukuntia Neuvottelukuntien rinnalla kaikille avoimien verkostojen (olemassa olevien tai uusien) ylläpitäminen on tärkeää. Neuvottelukuntien tehtävänä on ennen kaikkea koota ja välittää tietoa. Ehdotus sisältää yhden neuvottelukunnan, joka tarkastelee koko Etelä- Suomen aluetta ja neljä neuvottelukuntaa, jotka tarkastelevat maakuntien/sote-tuotantoalueiden asioita. – Neuvottelukuntien jäsenten määrä on noin 5 henkilöä. – Jäsenten olisi hyvä olla erilaisista järjestöistä (vrt. segmentointikuvio) – ”Kriteerinä” ryhmään osallistumiseen olisi mahdollisuus antaa aikaansa yhteiseksi hyväksi sekä tarvittaessa muiden ”edustaminen” (oman asian sivuun laittaminen). Tälle on hyvä olla oman taustaorganisaation hyväksyntä. Myös kuntatasolla toiminen ja seuraaminen on edelleen yhtä tärkeää ja myös siihen liittyvää tiedon jakamista on hyvä kehittää.

Perusteluita Järjestöjen moninaisuus näyttäytyy muille toimijoille haastavana. Rakenne osaltaan kokoaa järjestöjen toimintaa. Järjestötoimijoita, joilla on mahdollisuus toimia laajemman yhteisen aiheen parissa on välillä haastava löytää. Tietoa järjestöjen toiminnasta ja kunta- järjestöyhteistyön hyvistä käytännöistä on paljon ja niiden perässä on vaikea pysyä. Työnyrkit toimisivat tiedon risteyksinä.

Järjestöjen rooli sotessa Sote-alue (5) Muut palvelujen tuottajat Yritykset Järjestöt Kunta Järjestöt Tuottamisvastuullinen kuntayhtymä/vastuukunta (19) Palvelujen tuottaja Strateginen kumppani terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Ihminen/ asiakas/ kuntalainen Ihminen/ asiakas/ kuntalainen Yhdistykset Liiton aluetyön tekijä Liitto, jolla on aluetyöntekijöitä Yhdistykset Piirit Liitto, jolla on piirejä Yhdistykset Liitto, jolla on yhdistyksiä (ei aluetyöntekijää tai piiriä) Toimintaa (ilman ry muotoa) Järjestöt, joilla on toimintaryhmiä tms. eri paikkakunnilla Palvelu- pisteet Liitto tai säätiö, joilla on palvelupisteitä eri paikkakunnilla Liitto tai säätiö, joilla ei omaa alueellisen toiminnan rakennetta Järjestöt, joilla jäsenjärjestöjä Järjestöjen yhteisöt Yhdistykset Kumppanuus- hankkeet Yhdistykset Alueelliset yhdistykset Järjestöjen yhdistytoimi- joiden alueverkostot Yhdistykset Järjestöjen segmentointi alueellisen rakenteen perusteella.

Pohdintaa ja kysymyksiä