Säräisniemen Ruununkartano ja Muistola Lähtökohta ja toimenpide ehdotus Laatijat: Pekka Pääkkönen Päivämäärä: Asiakirjan numero ja versio: 001/15-01

Asiakirjan versio Versio nro: PäivämääräLaatijaKuvaus Pekka PääkkönenEhdotus energiatuki hakemukseen.

1. KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS

Lähtökohta Vaalan kunnan Säräisniemellä, ositteessa Säräisniementie 345 sijaitsee kunnan omistama entinen vanhainkotikiinteistö. Kiinteistö koostuu kolmesta rakennuksesta. Entisen vanhainkoti osassa on pitopalveluyritys ja uudempi osa samaa rakennusta on keittiö. Vanhan osan rakentamisvuosi 1956 ja laajennusosan Toisessa erillisessä rakennuksessa on 16 asuntoa, kaikissa asunnoissa on vuokralaiset. Asuntokäytössä oleva rakennus lämmitetään vanhainkotina olleen rakennuksen kellarissa sijaitsevalla öljylämmityskattilalla. Rakennusten välillä on maahan kaivettu lämpölinja ja erillinen käyttövesilinja. Lämmönjako tapa on termostaattiohjattu patterilämmitys. Kiinteistön bruttopinta-ala on 3008 m 2 ja tilavuus m 3.

1.1 Nykyinen lämmitystapa Kiinteistön lämpökeskus on rakennettu pitopalvelukäytössä olevan rakennuksen kellaritiloihin. Lämmitys on alkuperäinen vesikiertoinen huoneistopattereilla toteutettu järjestelmä joka toimii painovoimaisesti. Noin 1bar:n verkostopainetta pitää yllä pitopalvelun käytössä olevaan rakennuksen ullakolle sijoitettu avopaisunta-allas. Verkoston kiertopumppu on paluupuolella. Kattila ja lämmönjakohuoneen kalusteet ovat osittani uusittu, muun muassa öljykattila on vaihdettu Kaukora Oy:n Jäspi kattilaan. Lämmitysöljyn kulutus on ollut aikavälillä keskimäärin litraa/vuosi.

1.2 Öljykattilat Lämmönjakohuoneessa on kaksi kattilaa joista uudempi on Kaukora Oy:n Jäspi kattila vuodelta Vanhempi alkuperäinen kattila ei ole enää käytössä. Kattilan tekniset tiedot: Valmistaja Kaukora Oy sarjanumero teho 350 kW suurin sallittu paine 4bar sallittu lämpötila 120 o C öljypoltin on mallia Oilon KP-36H patteriverkoston lämpötila o C verkostonpaine n. 1bar säätöautomatiikka on OUMAN

1.3 Lämpöenergian kulutus Keskimääräinen lämpöenergian käyttö on aikavälillä ollut keskimäärin 779,22 MWh, mistä lämpimän käyttöveden osuudeksi on arvioitu 40MWh/vuosi. Energian ja öljynkulutusta kuukausitasolla on arvioitu lämmitystarveluvun [C°vrk] avulla.

2. UUDET ENERGIANTUOTANTO- VAIHTOEHDOT

2.1 Uudet lämmöntuotantovaihtoehdot Vaalan kunnan tavoitteena on vaihtaa Säräisniemen kiinteistön öljyllä toteutettu lämmöntuotanto uusiutuvalle energialle. Vaihtoehtoisina ratkaisuina on tarkasteltu seuraavista vaihtoehtoja Hakelämpökeskus Pellettilämpökeskus Maalämpö Yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto, pien CHP puunkaasutus tekniikalla.

2.2 Ehdotuksen sisältö Vertailu uusien lämmitysvaihtoehtojen ja vanhan ns. 0- vaihtoehdon välillä: Ratkaisuehdotuksen kuvaus. Tekninen toteutus ja laitteet. Käytettävä polttoaine. Energian hinta €/MWh ja vuosittaiset energian tuotantokustannukset verrattuna nykyiseen öljylämmitykseen. Budjettiluonteinen kustannusarvio investoinnista. Investoinnin takaisinmaksuaika Arvio toteutuskelpoisuudesta.

Vertailu on tehty aikaisimmissa selvityksissä pyydettyihin tarjouksiin perustuvilla laitteilla ja hinnoilla. Lopulliset tarjoukset pitää pyytää sen jälkeen kun päätös investoinnista on tehty. 1.HAKE  Katera Steel Oy, 650 kW hakelämpökeskus  Masa Term Oy 80 kW hakelämpökeskus  Ariterm Oy, 80 kW hakelämpökeskus 2.PELLETTI  Keisari Pelletti Oy 3.PIEN-CHP  Volter Oy + Katera Steel Oy hakekattila (650 kW) 4.MAALÄMPÖ  Suomen Maalämpö Oy  Senera Oy  Nordig Ekolämpö Oy 2.3 Ratkaisuehdotuksen kuvaus

2.4 Vertailussa käytetyt polttoaineet

2.5 Polttoainekustannukset Tarkastelussa on verrattu hakkeen ja pelletin ja polttoainekustannuksia kuukausitasolla nykyiseen öljylämmitykseen. Maalämpö on mukana tarkasteluvaihtoehtona, mutta siitä ei aiheudu polttoainekuluja. Maalämmön käyttökustannukset tulevat sähkön kulutuksen lisäyksenä.

2.6 Investointilaskelma Alustavat investointilaskelma on laadittu uusilla energian tuotanto tekniikoilla, ja verrattu niitä öljyllä toteutettuun 0-vaihtoehtoon. Kaikille uusille vaihtoehdoille on lasketaan investoinnin takaisinmaksuaika saavutetulla säästöllä energiakuluissa. Laskelmissa käytetty sisäinen laskentakorko 5%. Investoinnin takaisinmaksuaika on laskettu annuiteetti periaatteella.

2.7 Investoinnin takaisinmaksuaika Takaisinmaksuaika on laskettu oletetulla kustannussäästöllä 0- vaihtoehtoon verrattuna.

2.8 Vuosittainen kustannussäästö Vertailulaskelmassa on tarkasteltu vuosittaista kustannussäätöä 0- vaihtoehtoon sen jälkeen kun investointi on maksettu.

3. ENERGIANTUOTANTO VAIHTOEHTOJEN VERTAILU

Yhteenveto Alustava selvitys on tehty käyttäen aikaisempien laskettujen kohteiden (Pikku-Syöte, Iinattijärvi ja Maksniemen koulu) saamia tarjouksia eri lämmitysvaihtoehdoista. Energian kulutukseltaan Iinattijärvi ja Maksniemen koulu ovat lähimpänä Säräisnimen kiinteistöä. Ehdotus Energiatukihakemukseen: Energiatukea haetaan kattila tai maalämpöinvestoinnille 200t€ Lämmitysjärjestelmä muutostöihin ja mahdolliseen putkiremonttiin varaudutaan 100t€:n summalla. Investointi yhteensä 300t€ Anottava energiatuki 20%

Toimintamalli Vaihtoehto 1. Lämmön tuotanto hoidetaan kohteen omalla henkilöstöllä kuten tähänkin asti. Laitoksen omistaja hankkii tarvitsemansa polttoaineen paikallisilta yrittäjiltä pitkäaikaisilla sopimuksilla. Lämpölaitosinvestoinnin tekee kohteen omistaja. Vaihtoehto 2. Kohteen omistaja muuttaa energian tuotannon lämpöyrittäjä vetoiseksi. Lämpöyrittäjä tekee uudet investoinnit hakelämpökeskukseen ja huolehtii polttoaineen hankinnan. Vaihtoehto 3. Laitetoimittajan, jonkin energiayhtiön tai ulkopuolisen rahoittajan tarjoaman leasing malli. ESCO hanke.

KIITOKSET JA ESITTELIJÄN YHTEYSTIEDOT!