Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella Jos Q = kysytty määrä, ∆Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja ∆P = hinnan muutos, niin hintajousto on Koska hinnan noustessa kysyntä vähenee ja laskiessa kasvaa, on jousto arvoltaan negatiivinen Huom: Mankiw ja Taylor käyttävät kysynnästä symbolia Q, eikä x kuten edellä

Q P P1P1 P2P2 Q1Q1 Q2Q2 Jouston laskemisesta 1: hinta laskee Alkutilanne: P 1, Q 1 Hinnan muutos: ∆P = P 2 -P 1 Kysynnän muutos: ∆Q = Q 2 -Q 1 ∆P∆P ∆Q∆Q Huomaa että arvo riippuu siitä pisteestä, missä jousto lasketaan. Jousto on arvoltaan negatiivinen koska P 2 < P 1.

Q P P1P1 P2P2 Q1Q1 Q2Q2 Jouston laskemisesta 2: hinta nousee Alkutilanne: P 2, Q 2 Hinnan muutos: ∆P = P 1 -P 2 Kysynnän muutos: ∆Q = Q 1 -Q 2 ∆P∆P ∆Q∆Q Saadaan eri tulos kuin edellä, koska arvo lasketaan eri pisteessä!

Keskipistemenetelmä (midpoint method): –jotta jouston arvo ei vaihtelisi sen mukaan, kumpaan suuntaan hinta muuttuu, niin lasketaan sen arvo uuden ja vanhan hinnan sekä uuden ja vanhan määrän keskiarvojen mukaisessa pisteessä –jouston kaava: jossa

Esimerkki €5 4 Kysyntä Määrä Q Hinta P

Edellä kuvattuja ongelmia ei ole silloin, kun kysyntäfunktion matemaattinen muoto tunnetaan Hintajousto saadaan derivoimalla (ei tenttiin): Tässä dQ/dP on kysynnän derivaatta hinnan suhteen Esimerkki: lineaarinen kysyntäkäyrä P = a – bQ, jossa a ja b ovat positiivisia parametreja –derivoimalla: dP = -b dQ eli dQ/dP = -1/b –hintajousto –kysyntäkäyrän kulmakertoimen lisäksi jousto riippuu siitä pisteestä (Q,P), missä se lasketaan

Huom: Mankiw’n ja Taylorin kirjassa joustojen arvot ovat positiivisia eli siinä käsitellään itse asiassa hintajouston itseisarvoa Kysynnän sanotaan olevan –täysin joustamatonta kun e = 0 –joustamatonta kun -1 < e < 0 –yksikköjoustavaa kun e = -1 –joustavaa kun e < -1 –täysin joustavaa kun e → -  Koordinaatistossa, jonka pystyakselina on hinta P ja vaaka-akselina on määrä Q, kysyntäkäyrä on: –pystysuora kun kysyntä on joustamatonta –laskeva kun kysynnän jousto on -  < e < 0 –vaakasuora kun e = -  –Mieti miksi!

Tulkintaa: –Jos kysyntä on yksikköjoustavaa, niin hinnan tietyn suuruinen suhteellinen muutos aiheuttaa suhteellisesti yhtä suuren mutta vastakkaissuuntaisen muutoksen kysytyssä määrässä Jos hinta laskee esimerkiksi 10 prosenttia, kasvaa kysyntä 10 prosenttia. –Jos kysyntä on joustamatonta, niin määrän muutos on suhteellisesti pienempi kuin hinnan muutos. –Jos kysyntä on joustavaa, niin määrän muutos on suhteellisesti suurempi kuin hinnan muutos. Jousto kertoo siten siitä, miten ostajien tuotteeseen käyttämä rahamäärä (PQ) eli myyjien siitä saamat tulot muuttuvat hinnan muuttuessa

Tuotteeseen käytetyt menot eli sen myynnistä saadut tulot Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning Kysyntä Määrä Q Q P 0 Hin- ta P P × Q = €400 (ostajan menot eli myyjän tulot) €4 100

10 Esimerkki: hinta laskee => määrä kasvaa => tuotteeseen käytetty rahamäärä muuttuu Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning Kysyntä Q 0 P P0 P0 P1 P1 Q0Q0 Q1Q1 Säästö Lisä- meno

11 Se, kumpi on suurempi (säästö vai lisämeno), riippuu siitä missä kysyntäkäyrän pisteessä asiaa tarkastellaan eli kysynnän hintajoustosta Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning Kysyntä Q 0 P Säästö Lisämeno

Tarkastellaan asiaa matemaattisesti: R = PQ Derivoimalla R hinnan P suhteen saamme tulon derivaatan lausekkeesta (ei tenttiin): Opimme seuraavat asiat: 1)Kun kysyntä on yksikköjoustavaa (e = -1), niin rahamäärä ei muutu hinnan muuttuessa (dR/dP = 0). Rahamäärä ei muutu hinnan muuttuessa, sillä hyödykkeeseen käytetään aina saman verran rahaa. Hinnan laskiessa määrä kasvaa suhteellisesti yhtä paljon.

2)Kun kysyntä on joustamatonta (-1 0). Hinnan laskiessa myös hyödykkeeseen käytetty rahamäärä laskee ja hinnan noustessa rahamäärä nousee. 3)Kun kysyntä on joustavaa (e < -1), niin hinta ja rahamäärä muuttuvat eri suuntiin (dR/dP < 0). Hinnan laskiessa hyödykkeeseen käytetty rahamäärä nousee, koska kysyntä kasvaa suhteellisesti enemmän kuin hinta laskee. Hinnan noustessa rahamäärä vähenee.

Esimerkki P (€) Q (kpl) PQ (€) ,5 37, ,5 913, ,5157, Matemaattisesti: P = 3 – (1/6)Q => PQ = 3Q – (1/6)Q 2

Näillä asioilla on merkitys mm. seuraavista syistä: –kuluttajien tuotteeseen käyttämä rahamäärä on tuloa tuotetta myyville yrityksille –voimme kysyntäjouston avulla ymmärtää myös kansantaloudessa käynnissä olevaa rakennemuutosta Opimme myöhemmin, että teknologinen kehitys alentaa yleensä tuotteen valmistuskustannuksia, esimerkkinä vaikkapa matkapuhelin tai taulutelevisio. Jos kustannusten lasku laskee tuotteen markkinahintaa, niin se miten yritykselle tai koko toimialalle käy riippuu tuotteen kysynnän hintajoustosta. Jos kysyntä on hinnan suhteen joustavaa (kuten esimerkiksi älypuhelimien suhteen voi olettaa), hinnan lasku itse asiassa lisää kuluttajien käyttämää rahamäärää. Yrityksen (tai koko toimialan) tulot kasvavat, vaikka hinta laskee. Tällaista tuotetta (esimerkiksi älypuhelimia tai taulutelevisioita) valmistava toimiala kasvaa.

Kysyntäkäyrä Hinta, P Määrä, Q Uusien tuotteiden kysyntä on joustavaa: P laskee => liikevaihto PQ kasvaa Vanhojen tuotteiden kysyntä on joustamatonta: P laskee => liikevaihto PQ laskee Hintajouston ja liikevaihdon välinen yhteys

Kulutusrakenteen muutos Suomessa Ruoka5513 Vaatteet123 Asuminen ja energia1629 Liikenne...16 Muut menot1639 Kotitalouksien menojen jakauma, % Kotitalouksien menot 2006 ja 2012, euroa

Muut joustot: –kysynnän tulojousto hinnan tilalla tulot positiivinen normaaleilla hyödykkeillä negatiivinen inferiorisilla hyödykkeillä –tarjonnan hintajousto saadaan samalla tavoin kuin kysynnän hintajousto kysynnän tilalla tarjonta on yleensä positiivinen, koska hinnan nousu lisää tarjontaa

Tilastollisin menetelmin tuloista ja kulutusmenoista estimoituja joustoja (lähde: Petri Soppi, ”Elintarvikkeiden ja ravintolapalvelujen kysyntä Suomessa”, PTT:n työpapereita 84, 2006) HintajoustoTulojousto Elintarvikkeet-0,360,78 Liha-0,801,20 Kala-0,811,38 Leipä-0,770,82 Vihan. ja hedelmät-0,961,18 Kahvi, tee, kaakao-0,420,58 Muna, maito, juusto-0, Virvoitusjuomat-0,851,39 Ravintolapalvelut-0,841,30 Alkoholi-0,591,04