Suomen keskiaika n s

Ristiretket Ristiretkien syitä: Talous: verot, kaupankäynti ja mm. turkikset kiinnostivat Ruotsia Valta: kuninkaalle valloitukset tärkeitä osoittamaan asemansa maan johdossa Uskonto: kirkko jakaantui 1054, katoliset ja ortodoksit kamppailivat pakanamaista, ristiretkeläisille luvattiin pääsy taivaaseen

Kolme ristiretkeä Kristinusko levisi hitaasti kaupan ja ristiretkien myötä, sekoittui aluksi muinaisuskontoihin Kolme ristiretkeä ( : 1. Varsinais-Suomi (piispa Henrik & kuningas Eerik, legenda Lallista ja Henrikin surmasta) 2. Häme (Birger jaarli) 3. Karjala (Torkkeli Knuutinpoika) Valloitusten seurauksena alettiin rakentaa Turun, Hämeen- ja Viipurin linnaa Novgorod teki vastahyökkäyksiä Suomen alueelle

Ristiretkien oletetut kohteet

Pähkinäsaaren rauha Novgorod ja Ruotsi tekivät rauhansopimuksen Suomen alueesta Pähkinäsaaressa Laatokan saaressa Suomi jaettiin ensimmäistä kertaa: Länsi jäi Ruotsille, Itä-Suomi Novgorodille

Pähkinäsaaren oletettu rajalinja

Suomesta osa Ruotsia: keskiajan yhteiskunta s Suomesta v Ruotsin maakunta, Itämaa, sai lähettää omat edustajat Uppsalan Moran kuninkaanvaaliin Yhdeksän linnalääniä, joissa kruunun virkamiehiä >> linnojen rakentaminen & verot Sääty-yhteiskunta: aatelisto, papisto, porvarit, talonpojat Ensimmäiset lait otettiin käyttöön (ns. maalait), laamanninoikeus ja pitäjien käräjät Katolinen kirkko: Turun piispa johti, verotusoikeus, luostarilaitos

Suomesta osa Ruotsia: keskiajan yhteiskunta s Maatalous pääelinkeino, suomalaiskaupungit osana Hansa- järjestelmää: voi, kala, turkikset Suomeen kuusi kaupunkia: Turku, Porvoo, Ulvila, Naantali, Viipuri, Rauma

Kristofferin maanlaki (1442): tachto tapon kaari 1. Nytt tule rijta miesten waihelle, tappauat toinen toisens, Silloin maka mies miestä wastan, ia pitä maxaman heidhän perillisens kuningan sacko 8. aurtot ia 13. ma~rka, nijn mös kihlacunnalle. 2. Hengi hengest. Tappa mies miehen ia käsitetän tuorelda työldä cohta Rumin tykönä taicka pakeneuaisilda ialgoilda, sama päiuänä ia öönä, iona hän työn teki, nijn andakan hengen hengest. Ia ei pidhä hänelle oleman rauha paitzi kircko ia klostarit. Ios se löytän että hän teki sen työn tahdollans, paitzi caickia hengen hätä, se maatkan kihlacunnan nimitöxelle, iosa työ tehtin, ennen quin hänen hengens otetan. 3. Tule sen miehen lähimmäinen suku, ioca tapettu on, päiuän ia öön sisällä, ia tappa miehen tappaian sillä wihalla ilman duomiota, nijn maxakan hänen edhestäns, ia paastokan ninquin mwkin miehen tappaia, ia ei taruitze maalda pakeneman, eikä hengiens mistaman, wan maxakan kuningalle 8. aurtot ia 13. ma~rka, ia samalle muoto kihlacunnalle.

Linnaläänit

Keskiajan kaupungit

Hansa-kaupan reittejä

Turun linna

Hämeen linna

Viipurin linna

Olavinlinna

Kastelholma

Raasepori

Katolinen kirkko Kirkko oli valtiota vahvempi vallanpitäjä Turkuun tuli piispa, kun Turun tuomiokirkko valmistui n Piispa nimitti pitäjien papit, jotka olivat opiskelleet Turun katedraalikoulussa (teinit) Kirkolla oli oikeus verottaa pitäjien asukkaita kymmenyksillä (mm. vilja, turkikset, suolattu kala, liha + kyyditysvelvollisuus) Kirkolla myös dominikaani, fransiskaani- ja birgittalaisluostarit maassa

Turun tuomiokirkko

Opiskelua katedraalikoulussa

Naantalin Birgittalaisluostari

Kalmarin unioni ja Kustaa Vaasa 1396 Ruotsi yhdistyi Tanskan ja Norjan kanssa Kalmarin unioniksi aina vuoteen 1523 Hallitsijana toimi kuningatar Margareeta ja hänen seuraajana Eerik Pommerilainen Ruotsi kapinoi unionia vastaan, koska koki vain Tanskan hyötyvän siitä v unionikuningas Kristian II murhasi 80 ruotsalaisylimystä Tukholmassa Tukholman verilöyly johti ruotsalaiset kapinaan Tanskaa vastaan, heitä johti Kustaa Vaasa

Kustaa Vaasa

Eerik Pommerilainen kruunataan Kalmarin unionin kuninkaaksi Kalmarin unionin

Tukholman verilöyly

Uusi aika ja Kustaa Vaasan uskonpuhdistus Kustaa Vaasa nousi valtaan liittoutumalla Lyypekin kanssa, mutta velkaantui samalla sille Paikatakseen maan taloutta Kustaa Vaasa toteutti uskonpuhdistuksen, kääntyen luterilaisuuteen 1527 katolinen kirkko menetti valta- asemansa ja luovutti omaisuuksiaan valtiolle Västeråsin valtiopäivillä

Kustaa Vaasan uudistuksia Kirkon jumalanpalveluksissa siirryttiin kansankielelle (Suomessa Mikael Agricola suomensi Uuden testamentin ja julkaisi aapisen) Verotusta kiristettiin (alettiin maksaa taloittain) Kuninkuudesta tuli perinnöllinen Vaasa-suvussa Ulkomaankauppaa laajennettiin, Suomeen tuli Helsingin kaupunki v Asutus alkoi laajeta pohjoiseen, ns. savolaisekspansio pohjoiseen >> johti sotaan Venäjän kanssa, v rauhanneuvottelut Moskovassa Mikael Agricolan johdolla

Mikael Agricola Kotoisin Pernajasta Opiskeli Viipurin latinakoulussa Wittenbergin yliopistoon Turun katedraalikoulun rehtori, 1550 Turun piispaksi Uuden testamentin suomennos (1548), ABC- kirja (1543) + 7 muuta ensimmäistä suomenkielistä kirjaa