PSI-direktiivi ja avoin data Anne Kauhanen-Simanainen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Avoin data Avoimuutta ja innovaatioita Jyrki Kasvi TIEKEn Avoimen datan foorumi.
Advertisements

Paikkatiedon näkymiä Kuluttajasektorin kehitys Navigointituotteiden läpimurto alkoi 2006 •Navicore, TomTom jne. Kuluttajille suunnattuja.
Avoin tieto – keskusteluteemoja Mitä avoin tieto julkishallinnossa tarkoittaa? Mitä siihen sisältyy? Mitä esteitä on tiedon avoimuudelle? Missä kulkevat.
Kansallinen digitaalinen kirjasto. 2 Kansallinen digitaalinen kirjasto –hankkeen tausta Kansalliset linjaukset velvoittavat kirjastojen, arkistojen ja.
Finnan metatiedon avoimuus, kysymyksiä: Onko Finnan palvelusopimuksen nykyinen metatiedon avoimuutta koskeva muotoilu ollut selkeä? Onko avoin metatieto.
Finna ja avoimen metadatan lisenssi Finnan konsortioryhmä Tapani Sainio, Kansalliskirjasto.
PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) HELSINKI ► PUHELIN (09) ► Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus.
INSPIRE-direktiivin suhde PSI-direktiiviin Tampere Tuire Taina, maa- ja metsätalousministeriö.
Sähköiset lähdejulkaisut kansallisena tietovarantona Anne Lehto OPM, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, Tiedepolitiikan yksikkö Arkistosta julkisuuteen.
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Esitys: Finnan metatiedolle CC0-lisenssi Tapani Sainio Finnan konsortioryhmä
Kansallinen digitaalinen kirjasto Opetusministeriön kirjastopäivät Minna Karvonen.
Avoimen tiedon ohjelma Tavoitteet, lähtökohdat ja eteneminen Ohjausryhmä
Innovatiiviset julkiset hankinnat – yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi
Tiedon hallinnan viitearkkitehtuuriryhmän kokous to
TKI-aineistonhallinta ja uusi työkalu Minna Marjamaa, Laurea-ammattikorkeakoulu Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.
Julkiset tietoaineistot hyötykäyttöön 4VOITTO. I) Ongelman asettelu –Miten käyttäjäryhmien motiivit ja tarpeet saadaan tyydytettyä julkisen datan avulla?
JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa Mikael Vakkari – JulkICT/YRO.
Toimittajanäkökulma XDW-tietomalliin Olli Nokso-Koivisto –
Helsinki Region Infoshare -palvelu Kokemuksia ja suunnitelmia JHS 189 Avoimen tietoaineiston käyttölupa -seminaari Projektipäällikkö Tanja Lahti.
Palvelujen käyttäjät Tiedon tuottajat 1 ”Yhteentoimivuus- palvelut ” Yhteentoimivuuspalvelujen käyttö Kansallinen avoimen datan portaali Julkishallinnon.
Tavoitteista toimenpiteisiin; avoimen tieteen käytännöt lisäävät tutkimuksesi vaikuttavuutta.
Tietohallintolaki Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos.
Avoimesta datasta tiedon innovatiiviseen hyödyntämiseen - Avoimen tiedon ohjelma Anne Kauhanen-Simanainen Julkisen hallinnon tietohallinnon.
AVOIMEN DATAN KÄYTTÖ JA HYÖDYNTÄMINEN KOULUTUSTILASTOINNISSA
Avoimen tiedon ohjelma Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies Valtiovarainministeriö / JulkICT-toiminto.
Timo Valli, ICT-johtaja, ylijohtaja
Kansallinen palveluväylä JUHTA JHKA Pauli Kartano.
Avointen aineistojen julkaisualusta AVAA © 2014 OKM ATT 2014–2017 -hanke Lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.
Avointen aineistojen julkaisualusta AVAA © 2016 OKM ATT 2014–2017 -hanke Lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen.
Tutkimusaineistojen hakupalvelu Etsin © 2016 OKM ATT 2014–2017 -hanke Lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen.
Avoimen tiedon ohjelman viestintäsuunnitelma. Viestinnän periaatteet  Toimintasuunnitelmasta nostetaan tärkeimmät viestintää vaativat toimenpiteet viestintäsuunnitelmaan.
KARTOITA JA SELVITÄ Työ tehdään osana kokonais- ja tietoarkkitehtuurityötä Määritä avaamisprosessin vastuut tarvittavan asiantuntemuksen ja osaamisen mukaan.
PSI-direktiivin muutoksen implementointi O-P Rissanen.
Hallinnon kehittämisosasto - Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 1 Julkisen hallinnon tietopolitiikan kohteita ja yhteentoimivuuden tasot (EIF)
Avoimen tiedon ohjelman viestintä. Pääviestit  Ohjelman pääfokuksena on tietovarantojen avaaminen  Kansalaisyhteisöt voivat rakentaa palveluja kansalaisille,
Marjut Salokannel OTT, dosentti  EU:n PSI –direktiivi ja sen uudistaminen  Valtioneuvoston periaatepäätös ( )tietoaineistot avoimesti.
© SUOMEN AKATEMIA 2 Avoin tiede Suomen Akatemian hakuohjeissa Avoimen tieteen huomiointi tutkimuksen suunnittelussa tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää
Avoindata.fi Avoindata.fistä myös yhteentoimivuuden portaali.
JHKA tietoarkkitehtuuriryhmän työskentely Teemojen ja tiekartan työstäminen Anne Kauhanen-Simanainen.
Itä-Suomen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka
Avoin data, TK ja virallinen tilasto
Teema 3: Haasteet Uudet kuvailukäytännöt ja tarpeet: RDA, e-aineistot, avoin tieto Nina Hyvönen
Ennen ohjelmaa Ohjelma Ohjelman jälkeen
Avoimen tiedon toimintalinjaukset vuoteen 2020
Oikeuksien hallintaan liittyvät metatiedot -työryhmän tuloksia
Mitä on avoin data ja kuinka kartoittajat voivat hyödyntää sitä?
Oppimisanalytiikka ja suostumusten hallinta
VIRTA-opintotietopalvelun yhteisen tietoarkkitehtuurin omakustanteinen laajentaminen; ennakkotapausten haarukointi Paula Merikko
Palvelut ja tiedot käytössä Yhteenveto
Tutkimusdatan hallinta
Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 ja sen toimeenpano - Kori 3: Tiedon jalostaminen ja tiedolla johtaminen.
Oikeuksien hallintaan liittyvät metatiedot
Informaatikot Päivi Kanerva ja Minna Toikka
Aineistonhallintasuunnitelmatyökalu dmpTuuli
Tiedon hallinnan viitearkkitehtuurin osa-alueet
Datan ja aineistojen avaaminen Finnan avulla
Avoimen tiedon tavoitteet
Tiedon hallinnan viitearkkitehtuurin osa-alueet
Avoimen tiedon julkaisuprosessi ja lisensointi
Tietovarantojen kartoittamisen periaatteet
Avoimen tiedon ohjelma > Avoindata
LIIKEKILPAILUN SÄÄNTELY KILPAILU- MENETTELY KILPAILUN- RAJOITUKSET
SOTE tietojen toissijaisen käytön KA
Avoimen tiedon ohjelma Tilannekatsaus ja suunnitelma 2014
Elinkeinopolitiikalla kasvua
EU:N POLITIIKAN TOIMEENPANOELIN
LIIKEKILPAILU Kilpailulaki /948. LIIKEKILPAILU Kilpailulaki /948.
Julkisuus Ymmärrettävyys Avoin toiminta Hallinto mahdollistajana.
Julkisen hallinnon tietoarkkitehtuuriryhmän toimintasuunnitelma 2014
Henkilötietojen käsitteleminen VIRTA-tietovarannossa
Esityksen transkriptio:

PSI-direktiivi ja avoin data Anne Kauhanen-Simanainen

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto “The best way to get value from data is to give it away” Neelie Kroes, Vice-President of the European Commission and Commissioner of the Digital Agenda

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Data on avointa, kun se on uudelleenkäytettävissä 1.laillisesti (lainsäädäntö, käyttöehdot)  Data on avoimesti lisensoitu eli sen käyttöä ei rajoiteta käyttäjäryhmän tai käyttötarkoituksen mukaan. 2.teknisesti (teknologia)  Riittävän rakenteellisessa muodossa (koneluettava) ja avoimessa tiedosto- formaatissa oleva data on ladatta- vissa ilman rekisteröitymistä. 3.maksutta (talous)  Datan käytöstä ei peritä maksua. (Lähde: Avoimen datan foorumi 2012) l

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Miksi avata julkisia tietovarantoja? Kansantaloudellisesti järkevää  Palvelujen raaka-ainetta, tuotekehityksen ja uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia, sitä kautta uusia työpaikkoja ja innovatiivisempia palveluja Vahvistaa yhteiskunnan läpinäkyvyyttä ja demokratiaa  Lisää viranomaistoiminnan läpinäkyvyyttä  Kansalaisvaikuttamisen ja tiedonsaannin uusia mahdollisuuksia Tehostaa hallintoa  Parantaa hallinnon sisäistä tehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä tietovarantojen näkyvyyttä. Luovutaan päällekkäisestä tietojen keruusta ja tuotannosta. Laajempi tietojen käyttö ja käyttäjäpalaute laadun parantajana. Monipuolistaa koulutuksen ja tutkimuksen aineistoja (Avoimen tiedon ohjelma )

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskeva EU-direktiivi, ns. PSI (Public Sector Information) -direktiivi 2003  Julkishallinnon tietovarannot sisältöteollisuuden ja EU:n sisämarkkinoiden osaamistalouden arvokas resurssi  Direktiivin tavoitteena helpottaa julkishallinnon hallussa olevien tietovarantojen uudelleenkäyttöä myös muihin tarkoituksiin kuin niihin, joita varten tiedot alun perin kerätty. 5

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Miksi direktiivimuutos?  Digitaalisen tiedon määrän kasvu, tietoympäristön muutos  Nopea teknologian kehitys, tiedon käyttämiseen, kokoamiseen ja yhdistelyyn perustuvien uusien palvelujen ja sovellusten kehittämisen mahdollisuudet  Jäsenvaltioiden erojen aiheuttamien esteiden poistaminen Euroopan laajuisten sovellusten kehittämisen tieltä  EU:n avoimen datan strategia

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto PSI-direktiivin muutos 2013/37/EU  Muutoksen pääperiaate: kaikkia julkisia direktiivin soveltamisalaan kuuluvia asiakirjoja tulee voida käyttää uudelleen kaupallisiin ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin silloin, kun näiden tietojen saatavuutta ei ole kansallisesti rajoitettu.  Direktiivin ulkopuolelle jäävät mm. asiakirjat, joihin kohdistuu kolmansien osapuolten tekijänoikeuksia.  Keskeiset muutokset koskevat soveltamisalan laajentamista kulttuurisektorille, maksujen määräytymisperusteita ja tietovarantojen hyödyntämistä edistäviä käytännön järjestelyjä. 7

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Direktiivin täytäntöönpano  Täytäntöönpano mennessä  Merkittävin muutos oli soveltamisalan laajentaminen koskemaan kirjastoja, arkistoja ja museoita.  OKM:n selvitysten pohjalta Suomen nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa kulttuurisektorin osalta PSI-direktiivin tavoitetason saavuttamisen  Tietovarantoja on avattu systemaattisesti ja edistetty avaamista informaatio- ja talousohjauksen keinoin, esim. tietovarantojen avaamisen ehdotusten pyytäminen ja käsittely osana talousarvion ja julkisen talouden suunnitelman valmisteluprosessia.  Direktiivin tavoitteiden saavuttamista on tuettu useilla ministeriöiden hankkeilla ja toimenpiteillä  Avoimen tiedon ohjelma on tukenut direktiivin toimeenpanoa edistämällä tietovarantojen avaamista, yhtenäistämällä käyttöehtoja (JHS suositus avoimen tietoaineiston käyttöluvaksi Creative Commons 4.0 Nimeä. ja muita käytäntöjä ja kehittämällä kansallisen dataportaalin, avoimen tiedon ja yhteentoimivuuden palvelun Avoindata.fin, johon tuodaan avattujen tietoaineistojen metatiedot 8

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Tiedonhallintalain valmistelu hallitusohjelmassa  Hallitusohjelman kärkihankkeiden toimeenpanosuunnitelmaan sisältyy tiedonhallintalain valmistelu (VM)  Kokonaisuudistuksen yhteydessä vahvistetaan myös tietovarantojen uudelleen käyttö (sisältyy ns. arkistolakiryhmän luonnokseen hallituksen esitykseksi) lainsäädännössä, tarkasteltavana julkisuuslaki, tietohallintolaki, arkistolaki ja erityislainsäädäntö  Tavoitteena yhtenäinen tiedon hallinnan, tietovarantojen hyödyntämisen ja kansalaisen oikeuksien toimintamalli osana julkisten palvelujen digitalisointia 9

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Keskeiset PSI-direktiivin muutokset -Pääperiaate: kaikkien julkisten asiakirjojen/tietojen uudelleenkäytön salliminen kaupallisiin ja muihin tarkoituksiin, elleivät kansalliset säännöt tai direktiivissä säädetyt poikkeukset ole esteenä -Laajennus kulttuurisektorille: kirjastot (ml. korkekoulukirjastot), arkistot ja museot -Maksujen määräytymisperusteet -Muutoksen haku -Käytännön järjestelyt (luettelot ja metatiedot)

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto PSI-direktiivin käsitteitä  Julkisen sektorin elin  Asiakirja – a) mikä tahansa tallenne tallennusvälineestä riippumatta (paperilla tai sähköisessä muodossa tallennettuna tai äänenä visuaalisessa muodossa tai audiovisuaalisen tallenteena) b) tällaisen tallenteen osa  Uudelleenkäyttö – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt käyttävät julkisen sektorin elinten hallussa olevia asiakirjoja kaupallisiin tai muihin tarkoituksiin, jotka poikkeavat siitä tehtävästä, jota varten asiakirjat tuotettiin  Korkeakoulu – kaikki julkisen sektorin elimet, jotka tarjoavat akateemiseen loppututkintoon johtavaa keskiasteen jälkeistä korkea-asteen koulutusta 11

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto PSI-direktiiviä ei sovelleta  Asiakirjoihin, joihin kohdistuu kolmansien tekijänoikeuksia  Asiakirjoihin, jotka eivät ole saatavilla kansallisten rajoitusten vuoksi (kansallinen turvallisuus, tilastotietojen tai kaupallisten tietojen luottamuksellisuus, henkilötiedot jne.)  Koulutus- ja tutkimuslaitosten, tutkimustulosten siirtämistä varten perustettujen järjestöjen, koulujen ja korkeakoulujen asiakirjoihin (pl. korkeakoulujen kirjastot)  Muiden kulttuurilaitosten kuin kirjastojen, arkistojen ja museoiden asiakirjoihin 12

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Uudelleen käyttöä koskevan pyynnön epääminen  Evätessään uudelleen käyttöä koskevan pyynnön julkisen sektorin elinten on ilmoitettava esittäjälle epäämisen syyt  Jos perusteena kolmansien tekijänoikeudet, on ilmoitettava ko. taho tai käyttöluvan antaja, jolta kyseinen aineisto saatu  Kirjastoilta, arkistoilta ja museoilta ei edellytetä tällaista ilmoitusta 13

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Muutoksenhaku  Kaikissa uudelleen käyttöä koskevissa päätöksissä ilmoitettava, miten pyynnön esittäjä voi halutessaan hakea muutosta päätökseen.  Mahdollisuus puolueettoman muutoksenhakuelimen suorittamaan uudelleenarviointiin 14

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Saatavilla oleva esitysmuodot  Asiakirjat saataville kaikissa jo olemassa olevissa esitysmuodoissa ja kaikkina jo olemassa olevina kielitoisintoina ja, silloin kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, avoimessa koneellisesti luettavassa esitysmuodossa yhdessä niitä koskevien metatietojen kanssa. Sekä esitysmuodon että metatietojen olisi mahdollisuuksien mukaan oltava virallisten avointen standardien mukaisia. 15

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Maksujen määräytymisperiaatteet  Jos uudelleenkäytöstä peritään maksuja, ne eivät saa ylittää asiakirjojen jäljentämisestä, saataville asettamisesta ja jakelusta aiheutuvia marginaalikustannuksia  Tätä ei sovelleta:  Julkisen sektorin elimiin, joiden tuotettava tuloja kattaakseen huomattavan osan julkisen tehtävänsä hoitamisesta aiheutuvista kustannuksista  Asiakirjoihin, joiden osalta julkisen sektorin elimen on tuotettava riittävästi tuloja kattaakseen huomattavan osan niiden keräämisestä, tuottamisesta, jäljentämisestä ja jakelusta aiheutuvista kustannuksista (määriteltävä lainsäädännössä, muissa sitovissa säännöissä tai yleisen hallintokäytännön mukaisesti)  Kirjastoihin (ml. Korkeakoulujen kirjastot), museoihin ja arkistoihin 16

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Maksujen määräytymisperusteet  Kun kirjastot, arkistot ja museot perivät maksuja, asiakirjojen toimittamisesta ja uudelleenkäyttöoikeuksien luovuttamisesta ao. tilikautena saatavat kokonaistulot eivät saa ylittää niiden keräämisestä, tuottamisesta, jäljentämisestä, jakelusta, säilyttämisestä ja oikeuksien selvittämisestä aiheutuvia kustannuksia ja investoinnneille saatavaa kohtuullista tuottoa. 17

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Avoimuus  Vakiomaksujen ehdot, määrä ja laskentaperusteet vahvistettava etukäteen ja julkistettava, jos mahdollista ja tarkoituksenmukaista, sähköisessä muodossa  Kun kyse muista kuin vakiomaksuista, mm. ilmoitettava mitkä seikat otetaan huomioon maksujen määrittelyssä  Tiedottaminen muutoksenhakukeinoista 18

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Luvat  Julkisen sektorin elimet voivat sallia uudelleenkäytön ehdoitta tai ne voivat asettaa ehtoja, tarvittaessa luvan avulla. Näillä ehdoilla ei saa tarpeettomasti rajoittaa mahdollisuuksia käyttää asiakirjoja uudelleen eikä niitä saa käyttää kilpailun rajoittamiseen 19

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Käytännön järjestelyt  Luettelot tärkeimmistä sisältövarannoista ja niihin liittyvistä metatiedoista, silloin kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista internetin välityksellä ja koneellisesti luettavassa muodossa  Sisältövarantoluetteloihin linkitettyjä portaalisivustoja  Mahdollisuuksien mukaan helpotettava monikielistä hakua 20

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Yksinoikeusjärjestelyjen kieltäminen  Asiakirjojen on oltava kaikkien mahdollisten markkinoilla toimijoiden uudelleenkäytettävissä, vaikka yksi tai useampi jo tarjoaisi näihin asiakirjoihin perustuvia lisäarvotuotteita. Asiakirjoja hallussaan pitävien julkisen sektorin elinten ja kolmansien sopimukset ja muut järjestelyt eivät saa sisältää yksinoikeuksia.  Jos yksinoikeus on välttämätön yleistä etua koskevan palvelun tarjoamiseksi, on myöntämisperustetta tarkasteltava uudelleen säännöllisesti vähintään 3 vuoden välein. Yksinoikeusjärjestelyjen oltava avoimia ja julkisiksi saatettuja. Tätä kohtaa ei sovelleta kulttuurivarantojen digitointiin.  Tapauksissa, joissa yksinoikeus liittyy kulttuurivarantojen digitointiin, yksinoikeusjakso ei saa yleensä olla kymmentä vuotta pitempi. Jos ajanjakso on pitempi, sen kestoa on tarkasteltava uudelleen yhdentenätoista vuonna ja sen jälkeen tarvittaessa 7 vuoden välein. 21

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Uudelleentarkastelu  Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle kolmen vuoden välein kertomus uudelleen käyttöä varten saataville asetetusta julkisen sektorin tiedosta, tiedon saatavuutta koskevista ehdoista ja muutoksenhakukäytännöistä.  Kertomus on julkistettava ja jäsenvaltioiden on sen perusteella tarkasteltava 6 artiklan täytäntöönpanoa ja erityisesti marginaalikustannukset ylittävien maksujen perimistä.  Erityisesti huomiota direktiivin soveltamisalaan ja sen vaikutuksiin 22

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Lisätietoa  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/17/EU 