Tuukkalan koulu Tuukkalan koulurakennus 1900-luvun alussa Tuukkalan koulu sijaitsee Hirvensalmella Tuukkalan kylässä. Koulu on rakennettu 1800-luvulla, varmaa rakentamisvuotta ei tiedetä. Rakennus toimi kauppa-ja asuintalona. 1900-luvun alussa rakennuksessa toimi Ukkosen kauppakartano ja Tuukkalan höyrysaha. 1920-luvulla kansakoulu aloitti toimintansa ja toimi vuoteen 1993 asti. Hirvensalmen kunta lahjoitti koulun urheiluseura Tuukkalan Tempaukselle. Koulua on vuokrattu ulkopuolisille. Vuonna 2007 koulu vuokrattiin pariskunnalle yksityiskäyttöön. Koululla järjestetään erilaisia tapahtumia. Koulun pinta-ala on 217 neliötä Pihapiirissä on myös liiteri. Tuukkalan koulurakennus 1900-luvun alussa kauppakartanon aikaan.

Tuukkalan höyrysaha Matkustajavaunu Veturi Tuukkalan höyrysahan perustivat maanviljelijät Justus Ripatti, Otto Liukkonen, Salomon Ukkonen, Antti Ruhanen ja Vilho Ruhanen vuonna 1907 nykyisen koulun rantaan Suonteen rannalle. Saha oli 2-raaminen ja 56-hevosvoimainen. Sahan yhteydessä oli höyläämö ja mylly. Sahan vuosituotanto oli n. 4670 kuutiota sahatavaraa vuodessa . Sahan konttori toimi Salomon Ukkosen kauppakartanon tiloissa, ja siinä toimi myös Tuukkalan ensimmäinen puhelinkeskus. Rautatie rakennettiin Puula- ja Suontee-järven välille. N. 3 kilometrin pituisella rautatiellä kuljetettiin puutavaraa ja matkustajia. Rautatieveturi oli 30 hevosvoimaa, ja se lämmitettiin sahalta saadulta puujätteellä.. Avonaiseen matkustajavaunuun mahtui n. 30 henkeä, ja vaunun hankintahinta oli 3500 markkaa. Sen lisäksi oli kaksi paria tukkivaunuja, ja yksi kauppatavaravaunu. Matkustajavaunu Veturi

Ilmari matkustuslaiva Puulalla, jonka matkustajat Höyrysahan osakekanta oli kolmekymmentä osaketta, yhteisarvoltaan 30 000 mk. Sahalla työskenteli n. 100 henkilöä. Saha omisti Turhankanavalta maa-alueita ja oli viimeinen yrittäjä, joka uitti tukkeja kanavassa. Vuonna 1910 Tuukkalan höyrysaha oy osti Otavan vanhan sahan, ja Sjöströmin konepajan Mikkelistä. Vuonna 1912 Tuukkalan höyrysaha oy:n toimitusjohtaja Justus Ripatti kuoli, ja yhtiö ajautui rahoitusvaikeuksiin. Se aiheutti yhtiön omistajille omaisuuden myyntiä eli suurien talojen pakkohuutokauppoja jotka ovat ainutlaatuisia Hirvensalmella. Sahan koneiston osti Tapio Komppa. Viimeisenä myllärinä Sulo Närvänen. Höyrylaivat Suontee ja Tuukkalan Suontee hinasivat tukkeja Suonteen järvellä. Puulan rannasta höyrylaivat Puulavesi, Joutsen tai Ilmari kuljettivat matkustajia Otavaan ja rautatieasemalle. Sahan puutavara vietiin Otavaan Tuukkala-höyrylaivalla. Ilmari matkustuslaiva Puulalla, jonka matkustajat tulivat rautatietä pitkin Puulan rantaan

Ukkosen Kauppakartano Rakennuksessa toimi sahan konttori ja sen yhteydessä kylän ensimmäinen puhelinkeskus. Salomon Ukkonen kauppa toimi 1898-1912 rakennuksessa.Tavarat sijaitsivat sattumanvaraisesti hyllyillä. Myytävänä oli sillitynnyreitä, suolaa, sokeria, jauhoja, kahvia, mausteita, kankaita, rinkeleitä jne. Kauppa toimi usein kokoontumis- ja ilmoituspaikkana. Kun Tuukkalan höyrysaha teki vararikon vuonna 1912, koululle tuli Häyrysen & Harjun maakauppa. Kaikki koululla toimineet kauppiaat olivat paikallisia maanviljelijöitä. Vuonna 1923 rakennus vuokrattiin koulutaloksi. . Lasku Salomon Ukkoselle rinkeleistä KENGITYSKORTTI KAARLO KIESILÄLLE Kuva on 1900-luvun alussa otettu kuva Ukkosen kauppakartanossa. Vas. kauppa-apulainen Huugo Friberg, kauppias Ukkonen, Jussi Ahonen ja Anselm Björninen.

Koulu Perustaminen: Koulupiiriin kuulunut alue Vuonna 1915 Hämeenmäen ja Hurrilan kyläläisiä kokoontuivat maanviljelijä Emil Stoltin johdolla keskustelemaan koulun saamiseksi kylien keskuuteen. Asia ei edennyt vaikka kyläläiset alkoivat pyytää silloiselta kunnanvaltuustolta koulun siirtoa tai Suonsalmen koulun siirtoa niin että se voisi tyydyttää Hämeenmäen ja Hurrilan kyliä. Vuonna 1921 koulukysymys tuli uudestaan esille. Saman vuoden syyskuussa kunnanvaltuusto käsitteli asiaa, mutta ilman päätöksen tekoa siirsi asian koulukomitealle. Komitean puolesta kävivät maanviljelijät A.Tanttu, A.Ruhanen, O.Ripatti, ja opettaja Väinö Klemi katsomassa Häyrynen & Harjun kauppakartanoa koulutaloksi. He tekivät silloin kauppakirjan talon myymiseksi, mutta myyjät eivät suostuneetkaan allekirjoittamaan sopimusta. Elettiin vuosi eteenpäin, jolloin hyväksyttiin Hämeenmäen-Tuukkalan koulupiiri. Koululle oli jo johtokunta, joka piti ensimmäisen kokouksensa 9.1.1923. Koulupaikka puuttui edelleen, ja johtokunta tiedusteli koulupaikkaa kaikilta tahoilta mutta tuloksetta. Heinäkuussa valtuusto kehotti Anselmi Hasasta ja Otto Piispasta tiedustelemaan olisivatko V.Harju ja A.Kuitunen halukkaita vuokraamaan kauppakartanon kouluksi. He olivat, ja valtuusto hyväksyi vuokrasopimuksen. Rautatie Koulu Turhankanava Koulupiiriin kuulunut alue

Koulun toiminta Avauspuhe opettaja Toini Kahilainen Runo Yhteislaulua Koulu aloitettiin vuonna 1923 syyskuuun 3.päivänä, hiukan myöhässä. Aluksi koulun nimi oli Hämeenmäen koulu kunnes nimeksi tuli Hämeenmäen-Tuukkalan koulu. Ensimmäinen opettaja oli Miina Pyynönen, ja koulussa toimi silloin yläkoulu joka kesti 4 vuotta. Keväällä 1924 Hirvensalmen kunta osti talon koulurakennukseksi. Joulukuun 21.päivänä 1924 koululla oli vihkiäisjuhla, jonka ohjelma oli seuraava: Virsi Avauspuhe opettaja Toini Kahilainen Runo Yhteislaulua Juhlapuhe Väinö Klemi Lasten laulua Kertomus koulun synnystä Otto Piispanen, koulun johtokunnan puheenjohtaja Puhe Pastori Elomaa Virsi 399 Oppilaita 1930-luvun alussa Alakoulun toiminta alkoi alkoi 1.1.1929 lähtien. Puutyö-tunteja pidettiin koulun ja saunarakennuksen välissä olevassa rakennuksessa, jota kutsuttiin Alakouluksi. Koulurakennus oli korjauksen tarpeessa, joka ilmenee vuonna 1931 tehdyssä talousarviossa:” ulkokatto vuotaa, lasten eteinen on toisessa päässä rakennusta tuvassa, jossa on uuni luhistumassa ja luokkahuone on ahdas 50 oppilaalle.” Koulu edestä 1939

Koulun yläluokassa opettaja Liikanen ja oppilaat Vuonna 1937 koulun nimeksi tuli Tuukkalan koulu tarkastaja V.Naumasen vaatimuksesta. Vuonna 1938 koulutalo vihdoin uudistettiin koulu- hallituksen vaatimien piirustusten mukaan. Helmikuussa 19.päivänä 1939 pidettiin koulun vihkiäisjuhla. Vuonna 1948 koulussa oli 1-6 käsittävät luokat. 1961 kouluun perustettiin kolmannen opettajan virka, koska oppilaita oli yli 80 ja se oli liikaa vain kahdelle opettajalle. Kolmas opettaja piti oppitunteja Alakoulussa vuodet 1961-1970. 1970-luvun alussa kunnostettiin sisätilat. Vuonna –73 kouluun saatiin lämmin vesi ja viemäri. Viimeisin remontti tapahtui vuonna 1989, jolloin saatiin WC:t sisälle. Kunnanvaltuuston kokouksessa 16.12.1992 tehtiin päätös, jonka mukaan koulun toiminta päättyy 31.7.1993. Ja niin tapahtui. Koulun yläluokassa opettaja Liikanen ja oppilaat

OPETTAJAT Koulussa ovat toimineet seuraavat henkilöt vakinaisina opettajina: opettaja vuodet - Miina Pyynönen 1923-1924 Toini Kahilainen 1924-1928 Tyyne Kosonen 1928-1929 Alma Valve 1929-1930 Aino Liikanen 1930-1962 Jenny Savolainen 1929-1955 Vilho Kangaspunta 1962-1977 Sirppa Kangaspunta 1962-1993 Tuula Manninen 1965-1970 Jaakko Vasamäki 1972-1974 Erkki Elorinne 1974-1975 Juhani Salonen 1978-1979 Erkka Pakkala 1979-1982 Kari Lahtinen 1982-1986 Hannu Karttunen 1989-1993 Väliaikaiset opettajat: Aune Reinikainen - Helena Kilkki Jorma Autio - Hilkka Klemi Pasi Vahtera - Matti Kopponen Teuvo Mertens Elma Koivusaari Raija Kärkkäinen Sirkka Tanttu Raimo Lätti Opettaja Alma Valve, hänen lapsensa ja kotiapulaiset Tuukkalan koulun kuistilla PALKKA Opettajien palkka oli seuraava kansakoulun aikaan: Naimisissa olevalle opettajalle 600 kg rukiita ja 1000 mk rahaa, naimattomalle 500 kg rukiita ja 1000 mk rahaa. Opettaja, jolla oli koulua käyvä lapsi sai 240 mk kasvatusapua. Palkkaan kuului myös yksi lehmä.

TOIMINTA NYKYÄÄN Kun koulu loppui, kunta lahjoitti koulun urheiluseura Tuukkalan Tempaukselle, kylän asukkaitten käyttöön. Tempaus käyttää koulua erilaisten tilaisuuksien toimipaikkana. Koululla pidetään kokouksia, erilaisia tapahtumia kuten iltamat ja pikkujoulut. Koulua myös vuokrataan yksityiskäyttöön, ja tällä hetkelläkin koulu on vuokrattuna. Iltamat-tapahtuma koululla. Kuvassa näytelmää Idän pikajuna.

LÄHTEET Emilia Kiesilä Tehnyt : Etelä-Savon seutukaavaliitto: Sirppa Kangaspunta: Tuukkalan ala-asteen koulu 1923-1993 70-vuotishistoriikki Aila Mielikäinen: Hirvensalmen kirja Pirjo Kiesilä: Tuukkalan kylätoimikunnan aluehistoria Emilia Kiesilä: Heikkilän oma arkisto - ELKA: `Sahateollisuutta MKL:ssa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella`. Kimy-Kustannus oy Kuopio : Etelä-Savon perinnealbumi Toivo Mönkkönen : Hirvensalmen historia I ja II Tehnyt : Etelä-Savon seutukaavaliitto: Piirros koulusta Emilia Kiesilä