DEMENTIA  Dementia on tila, jossa ihmisen älylliset toiminnat ja aivotoiminta heikkenee rajoittaen hänen sosiaalista selviytymistään.  Dementia voi olla ohimenevä, etenevä tai pysyvä jälkitila.  Suomessa 8% yli 65-vuotiaista sairastaa vähintään keskivaikeaa dementiaa, 85-vuotiaista 35%. (Esiintyvyys lisääntyy iän mukaan)  60% potilaista hoidetaan hoitolaitoksissa.  Dementia ei ole itsenäinen sairaus vaan oirekokonaisuus.  Suomen kalleimpia kansantauteja.

Dementian oireet  Dementiasta seuraaville muistihäiriöille on ominaista vaikeus oppia ja palauttaa mieleen jo opittuja asioista.  Muistihäiriön lisäksi dementikolle on yleistä puheen sisällön köyhtyminen, vaikeus pukeutua ja suorittaa motorisia liikesarjoja, sekä käsittää nähdyn merkitystä.  Dementiaa sairastavan on vaikea suunnitella päivittäisiä toimintoja ja toteuttaa niitä. Esimerkiksi: Pesukoneen käynnistäminen.  Samojen kysymysten ja tarinoiden toistaminen viittaa alkavaan muistisairauteen.  Vaikeaan dementtiaan liittyy erilaisia käytöshäiriöitä  Näiden oireiden taustalla voi olla hoitamaton keskushermoston sairaus, vitamiinien puutostila, myrkytys tai liiallinen lääkkeiden käyttö.

Riskitekijät ja syyt  Iän lisäksi naissukupuoli, aivovammat, elintavat ja muutokset ja liiallinen alkoholin ja huumausaineiden käyttö.  Korkea verenpaine, kohonnut kolesteroli ja huomattava ylipaino lisäävät myöhäisiän dementian riskiä.  Syynä ovat aivojen hapetusstressi, tulehdus ja homokysteiini. Ennaltaehkäisy ja hoito  Elämäntavat, virkistävät harrastukset, aktiivinen sosiaalinen kanssakäyminen ja terveellinen kasvis- ja kalapitoinen ruokavalio ehkäisevät dementiaa.  Aivoja vahingoittavilta tekijöiltä välttyminen (pään suojaaminen kypärällä).  Lääkkeillä voidaan lievittää dementian oireita,  Myös riittävä lepo ja aivojen käyttäminen (esim. ristikot, sudokut) auttaa dementian hoidossa.

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT(AVH)  Aivoverenkiertohäiriöllä tarkoitetaan aivoverenkierrron tilaipäistä ja vielä korjaantuvaa häiriöä tai pysyvän vaurion aiheuttavaa aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa.  Sen seurauksena ilmenee motorisia tai kiellelisiä vaikeuksia.  Vuosittain suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön.  Aivoverenkiertohäiriöön menehtyy vuosittain suomessa noin 4500 henkilöä.  AVH on suomen kolmanneksi yleisin kuolinsyy.  AVH:n aiheuttama kudoshäiriö vaíkuttaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn.  Seuraukset on yksilöllisiä ja ne riippuvat vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta.  Aivoinfarkti: äkillisesti tukkeutuneen valtimon alueella aivokudos jää ilman verenkiertoa ja happea, jonka seurauksena osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon.  Aivoverenvuoto: valtimosuoni repeää, jolloin veri vuotaa aivoaineeseen tai lukinkalvon alaiseen tilaan. Vuotanut veri imeytyy vähitellen pois aivoista, mutta aiheuttaa kuitenkin kudosvaurioita.  TIA: ohimenevä aivoverenkiertohäiriö. Oireet muistuttavat aivoinfarktia, mutta ovat ohi 2-15 minuutissa.

AVH:N OIREET JA HOITO  Halvausoireet: toispuoleinen käden ja jalan voima –ja tuntoheikkous.  Suupielen roikkuminen  Puhehäiriö  Näköhäiriö: molemmilla silmillä nähtävät kaksoiskuvat tai näkökentän puutokset.  Tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja huimaus.  Oireet ovat usein kivuttomia.  Hoidetaan kuntoutuksella, lääkkeillä ja kirurgisilla toimenpiteillä,

ENNALTAEHKÄISY JA RISKITEKIJÄT  Kohonnut verenpaine, sydänperäiset syyt, eteisvärinä (epätasainen sydämen rytmi), sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti ja läppävika lisäävät riskiä.  2 tyypin diabetes, tupakointi, alkoholia ja huumeiden käyttö.  Korkea kolesteroli, kaulavaltimon ahtauma, ylipaino ja saurastettu TIA-kohtaus ovat myös riskitekijöitä  Ikä, miessukupuoli, perinnölliset tekijät ja vaihdevuosien ilmaantuminen ovat muita riskitekijöitä.  Terveelliset elämäntavat ja liikunta ennaltaehkäisevät sairastumista.

Sinikka  Ikä: 92vuotta  Sukupuoli: Nainen  Sairastaa vaikeaa dementiaa.  Arkiset toiminnut unohtuvat päivittäin esim. unohtaa pesutabletin koneesta  Motoriset liikesarjat kuten pukeminen tuottavat hankaluuksia  Unohtaa nimet, päivämäärät ja kyselee samoja kysymyksiä useasti keskustelun aikana.  Muistaa asiat nuoruudesta esim. ensimmäinen poikaystävä  Sairastui dementiaan 88-vuotiaana iän myötä, aviopuolison menehdyttyä.