Mitä tulee huomioida

Työoikeudesta oikeudenalana Yksityisoikeuteen kuuluva oikeudenala Työsuhdetta koskevien ja siihen asiallisesti liittyvien oikeusnormien kokonaisuus Tehtävänä työsuhteeseen liittyvien oikeudellisten kysymysten määrittäminen ja täsmentäminen Työoikeuden normistot syntyneet tarpeesta säännellä työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta Työoikeus suhteellisen uusi oikeuden- ja tieteenala Kehittynyt toisen maailmansodan jälkeen Synty ja kehitys liittyvät yhteiskunnan teollistumiseen ja sitä seuranneeseen palkkatyövaltaistumiseen

Valvonta osana työnantajan vallankäyttöä Vallalla ei yhtenäistä määritelmää Valvonnalla kaksi eri määritelmää: epäepäluotettavien henkilöiden valvontaa, tarkkailua ja silmälläpitoa henkilötietojen keräämistä, jonka tarkoituksena on kohteeseen vaikuttaminen ja hallinta. Tärkeä elementti luottamus Merkityksellistä valvonnan kohteeseen vaikuttaminen Vallankäyttö ja valvonta liittyvät voimakkaasti työelämään Työsopimuksen tunnusmerkkinä työn tekeminen työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena Johdolla tarkoitetaan työnantajan oikeutta ennen työn aloittamista ja sen aikana määrätä työnteon aika, paikka ja tapa Valvonta työsuhteessa tarkoittaa työnantajan oikeutta seurata työntekoa koskevien määräysten noudattamista

Valvonnan tarkoitus työelämässä Lakien noudattaminen Henkilökohtaisen suojelun ja turvallisuuden varmistaminen Laadunvalvonnan, asiakaspalvelun ja omaisuuden suojelun varmistaminen Yrityssalaisuuksien suojeleminen

Valvonta työelämässä lisääntyy – Miten käy yksityisyyden? Työntekijä alisteisessa asemassa työnantajaan Oikeus yksityisyyteen voimassa työelämässä Yksityisyyden käsitettä ei tarkkaan määritelty Tulee lähestyä asiakokonaisuuksittain Yksityisyys työelämässä: työntekijän oikeus olla työpaikalla vapaa toisten oikeudettomalta ja perusteettomalta tarkkailulta ja häirinnältä Yksityisyyden rooli: antaa suojaa valvontaa vastaan

Valvonnan järjestäminen – oikeudellinen viitekehys Perustuslaki Henkilötietolaki Laki yksityisyyden suojasta työelämässä

Perustuslaki Uusi Suomen Perustuslaki voimaan vuonna 2000 Takaa perusoikeuksina mm. Henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus ja turvallisuus (PL 7 §) Yksityiselämä, kunnia, kotirauha ja henkilötietojen suoja (PL 10 §) Oikeus yksityisyyteen voimassa myös työelämässä

Henkilötietolaki Voimaan vuonna 1999 Henkilötietojen suojaa koskeva yleislaki Toteuttaa perustuslaissa asetettua henkilötietojen suojan lailla säätämisen vaatimuksesta Säädetään mm.: Henkilötietojen käsittelyn yleisistä periaatteista Henkilötietojen käsittelyn yleisistä edellytyksistä Rekisterinpitäjän velvollisuuksista Rekisteröidyn oikeuksista

Lain tarkoitus: Yksityiselämän suojan ja muiden yksityisyyden suojaa turvaavien perusoikeuksien toteuttaminen henkilötietoja käsiteltäessä Hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämisen ja noudattamisen edistäminen Soveltamisala: henkilötietojen automaattinen käsittely Myös muu henkilötietojen käsittely, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa Ei sovelleta henkilötietojen käsittelyyn, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa

Henkilötietolaissa määritelty se käsitteistö, jota lainsäädännössä käytetään henkilötietojen käsittelyn yhteydessä Henkilötieto: kaikenlaiset luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavat merkinnöt, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi; henkilötietojen käsittely: henkilötietojen kerääminen, tallettaminen, järjestäminen, käyttö, siirtäminen, luovuttaminen, säilyttäminen, muuttaminen, yhdistäminen, suojaaminen, poistaminen, tuhoaminen sekä muut henkilötietoihin kohdistuvat toimenpiteet; Henkilörekisteri: käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuva henkilötietoja sisältävä tietojoukko, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta; Rekisterinpitäjä: yksi tai useampi henkilö, yhteisö, laitos tai säätiö, jonka käyttöä varten henkilörekisteri perustetaan ja jolla on oikeus määrätä henkilörekisterin käytöstä tai jonka tehtäväksi rekisterinpito on lailla säädetty; rekisteröity: henkilö, jota henkilötieto koskee Suostumus: kaikenlaiset vapaaehtoiset, yksilöidyt ja tietoiset tahdon ilmaisut, jolla rekisteröity hyväksyy henkilötietojensa käsittelyn.

Henkilötietojen käsittelyn yleiset edellytykset: Suostumus (ensisijainen) Yhteysvaatimus Konserni ja yhteenliittymä Rekisterinpitäjän toimeksianto Elintärkeän edun suojaaminen Tietosuojalautakunnan lupa

Rekisterinpitäjän (työnantajan) velvollisuudet: Huolellisuusvelvoite Käyttötarkoitussidonnaisuus ja tarpeellisuus Asianmukaisuusvaatimus ja määrittelyvelvollisuus Informointivelvollisuus Virheettömyysvaatimus Tietoturvavelvoite Tietojen hävittämisvelvollisuus

Rekisteröidyn (työntekijän oikeudet): Automatisoidun päätöksen kielto Tarkastusoikeus Oikeus tarkastaa rekisteriin talletetut itseä koskevat tiedot Tiedon korjaaminen Oikeus saada väärä / virheellinen tieto korjatuksi / poistetuksi Kielto-oikeus oikeus kieltää henkilötietojen käsittely tiettyjä tarkoituksia varten

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Ensimmäinen laki voimaan 2001, korvattiin uudella, vuonna 2004 voimaan tulleella samannimisellä lailla Tavoite: turvata mahdollisimman hyvä yksityisyyden suoja työnhakijoille, työntekijöille ja virkamiehille ottaen huomioon työelämän erityistarpeet ja piirteet Lailla pyritään toteuttamaan mahdollisimman avoin tietojen käsittely Täydentää henkilötietolain säännöksiä

Lain tarkoitus: Yksityiselämän suojan ja muiden yksityisyyden suojaa turvaavien perusoikeuksien toteuttaminen erityisesti henkilön itsemääräämisoikeus, yhdenvertainen kohtelu, syrjintäsuoja ja henkilökohtainen koskemattomuus Hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämisen ja noudattamisen edistäminen käsiteltäessä henkilötietoja työelämässä

Lain soveltamisala: Sovelletaan työntekijän lisäksi virkamieheen, virkasuhteessa olevaan ja näihin verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevaan sekä soveltuvin osin työnhakijaan Lain ohella sovelletaan henkilötietolakia toissijaisena lakina

Henkilötietojen käsittelyn yleiset edellytykset työelämässä: Tarpeellisuusvaatimus Vain työsuhteen kannalta tarpeelliset tiedot, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Ei voida poiketa työntekijän suostumuksella Työntekijä ensisijainen tietolähde Jos muualta niin suostumus työntekijältä Kaksi poikkeusta: Viranomainen luovuttaa tietoja Työnantaja hankkii henkilöluottotietoja tai rikosrekisteritietoja Tiedonantovelvollisuus Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle etukäteen tätä koskevien tietojen hankkimisesta luotettavuuden selvittämistä varten Jos työntekijää koskevia tietoja on kerätty muualta kuin työntekijältä itseltään, työnantajan on ilmoitettava työntekijälle saamistaan tiedoista ennen kuin niitä käytetään työntekijää koskevassa päätöksenteossa. Yhteistoimintamenettely henkilötietojen kerääminen työhön otettaessa ja työsuhteen aikana henkilöstöön kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutetun valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät.

Valvonnan toteuttaminen – Mitä otettava huomioon?

Valvonnan toteuttaminen – mitä otettava huomioon Valvonnassa kyse työntekijän henkilötietojen käsittelystä Ensisijaisesti noudatetaan yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia, henkilötietolaki täydentää Henkilötietojen keräämistä koskevat säännökset voidaan jakaa kahteen luokkaan: Missä tilanteissa henkilötietoja saa käsitellä? (Ensisijaisesti henkilötietolaki) Minkälaisia tietoja saa käsitellä (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä) Työnantajan velvollisuudet ja työntekijän oikeudet henkilötietojen käsittelyssä määräytyvät henkilötietolain mukaan

Yhteistoimintamenettely toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista: henkilötietojen kerääminen: Käsitellään sen mukaisesti, miten ja millaisia tietoja on tarkoitus kerätä Ainakin käytävä läpi Mitä tietoja työntekijästä kerätään Millä tavoin tietoja kerätään Mistä lähteestä tietoja on tarkoitus kerätä Teknisin menetelmin toteutettu valvonta: Valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja käytettävät menetelmät

Valvonnan kannalta oleellinen säännös YksTL 21.2 §: asettaa työnantajalle velvollisuuden määritellä teknisin menetelmin toteutetun valvonnan käyttötarkoituksen ja siinä käytettävät menetelmät sekä tiedottamaan työntekijöille näistä seikoista

Valvonnan toteuttamisessa huomioon otettavia periaatteita Yksityisyyden suojan kunnioittaminen Yksityisyyden suojan kannalta herkkien menetelmien kielto Lainalaisuus Suhteellisuus Vähimmän puuttumisen periaate Avoimuus Informointi Suostumus Yhteistyö Tietoturva Oikeusturva

Lopuksi Panta rhei – kaikki virtaa Yhteiskunta ja työelämä muutoksessa Työntekijöiden valvonta yhä yleisempää Valvonnalla vaikutuksia mm.: Työhyvinvointiin Työntekijöiden asenteisiin tuottavuuteen Valvontamahdollisuudet ja valvonnan muodot kehittyvät perusoikeuksien merkitys Yksityisyyden suojan rooli työelämässä?