 Rytmihäiriö on tila, jossa sydän lyö epätarkoituksenmukaisesti joko kiihtyvästi tai hidastuvasti, tai muuten epätasaisesti.  Rytmihäiriö syntyy, kun sykettä tahdistavan sähköisen impulssin johtumisessa, tai muodostumisessa on häiriötä.

 Sydän ja verenkiertoelimistön sairaudet lisäävät usein rytmihäiriön riskiä. (korkea verenpaine, sepelvaltimotauti ym.)  Myös iän lisääntyminen heikentää sydämen terveyttä ja voi täten altistaa rytmihäiriöille.  Sydämellä voi olla myös luontaista taipumusta vajaatoimintaan.

 Rytmihäiriöt ovat esiintyvyydeltään suomessa vähäisiä  Alle 65-vuotiaista n.5%, ja yli 75- vuotiaista 15% kärsii pitkäaikaisista rytmihäiriöistä.  Kuitenkin jopa puolet alle 65- vuotiaista on kärsinyt kammiolisälyönneistä, jotka kuitenkin ovat terveille ihmisille melko vaarattomia

Sinusbradykardia  Sinusbradykardia on sinussolmukkeesta lähtöisin oleva hidas rytmi, jonka taajuus on alle 60 lyöntiä minuutissa. Oireiden hidaslyöntisyys johtuu yleensä sydämen toiminnan häiriöstä. Supraventrikulaarinen takykardia  Supraventrikulaarinen takykardia on sydämen eteisistä tai eteis- kammiosolmukkeesta peräisin oleva tiheälyöntisyys, jossa syke on yleensä säännöllinen 160–220 lyöntiä minuutissa. SVT on yleensä hyvänlaatuinen, mutta voi joillakin heikentää sydämmen tilaa. Eteisvärinä  Eteisvärinä on yleisin krooninen rytmihäiriö. Eteisvärinässä sinussolmukkeissa kulkee tiheitä, epäsäännöllisiä sähköimpulsseja, mikä johtaa eteisten epäsäännölliseen ja synkronoimattomaan supistumiseen. Sydämen syke on myös epäsäännöllinen, koska eteisistä johtuu kammioihin impulsseja sattumanvaraisesti.

Eteisperäiset lisälyönnit  Eteisperäinen lisälyönti syntyy, kun eteisessä oleva paikallinen kohta lähettää sähköisen impulssin, joka ehtii käynnistää sydämenlyönnin ennen sinussolmuketta. Lisälyönti yleensä tuntuu muljahduksena rinnassa, mitä ei välttämättä huomaa. Yleisesti lisälyönnit ovat harmittomia ja normaaleja terveelle ihmiselle. Eteislepatus  Eteislepatusta tavataan yleisimmiten keuhkoahtaumatautia sairastavilla henkilöillä. Eteislepatuksessa eteiset supistuvat paljon normaalia tiheämmällä tahdilla. Tämä voi tuntua esim. sydämen tykytyksenä. Sinustakykardia  Sinustakykardia on nopea, yli 100 lyöntiä minuutissa oleva rytmi, joka aiheutuu sinussolmukkeen tihentyneestä toiminnasta. Sinustakykardia on elimistön normaali vaste esimerkiksi fyysiseen rasitukseen, kipuun, kuumeeseen ja šokkiin. Esim. vieroitus oireet alkoholista saattavat aiheuttaa sinustakykardiaa.

 Koska rytmihäiriöt usein syntyvät muiden sydän ja verisuonisairauksien vaikutuksesta, on näiden ehkäiseminen tärkeää rytmihäiriöiden ehkäisyissä.  Myös terveelliset elämäntavat pienentävät riskiä saada rytmihäiriö  Sydämen toimintahäiriöiden tietäminen auttaa ennaltaehkäisemään rytmihäiriöiden (ja muidenkin sydänsairauksien) syntymistä.

Rytmihäiriötä voidaan hoitaa eri tavoilla, kuten:  lääkkeillä (yleensä beetasalpaajalla), jolloin tavoitteena on kohtausten syntymisen ja oireiden ehkäisy  Katetrihoidolla, jossa sydämen sisäinen rytmihäiriötä aiheuttava sähköinen rakenne poistetaan  Tahdistimen asentamisella, mikäli sydän toimii vajaasti ja rytmi hidastuu kohtauksissa

Vakavat ja toistuvat rytmihäiriöt vaativat kuntoutusta.  Kuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä sairauden pahenemista ja tukea toipumista.  Kuntoutuksessa potilaalle annetaan koulutusta sairaudesta, sen omahoidosta ja vaikutuksista elämään. Sydänkuntoutus jaetaan kolmeen vaiheeseen:  1. Sairaalavaihe, potilasopetus ja kuntouttavat toimenpiteet sairaalassa  2. toipumisvaihe, ensimmäisten 2-16 viikon aikana kotiutumisesta  3. ylläpitovaihe, kuntoutumisohjelmia pitämään toimintakykyä loppuelämän ajan

 guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00343#s5 guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00343#s5   rytmihairiot/rytmihairioiden-oireet/ rytmihairiot/rytmihairioiden-oireet/   rytmihairiot rytmihairiot Nipa Nipan presenssi