Elinkeinoverotus - Konsernirahoituksen verokysymyksiä Apulaisprof. Tomi Viitala

Lähtökohdat: oma pääoma verotuksessa Emoyhtiö voi rahoittaa tytäryhtiötään oman pääoman ehtoisella sijoituksella esim. osakepääomaan, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tms.  Sijoitus ei veronalaista tuloa tytäryhtiölle  Pääomalle suoritettava tuotto (osinko) ei vähennyskelpoista menoa tytäryhtiölle ja verovapaata tuloa emoyhtiölle  Lisää tytäryhtiöosakkeen hankintamenoa emoyhtiölle, mutta yleensä ei voida vähentää

Lähtökohdat: vieras pääoma verotuksessa Emoyhtiö voi rahoittaa tytäryhtiötään vieraan pääoman ehtoisella rahoituksella esim. antamalla rahalainan (osakaslaina, shareholder loan) tai takaamalla pankkilainan  Lainapääoma ei veronalaista tuloa tytäryhtiölle  Pääomalle suoritettava korko vähennyskelpoista tytäryhtiölle (ellei erityisesti rajoitettu) ja veronalaista tuloa emoyhtiölle (ellei verosuunnittelusta muuta johdu)  Lainapääoman menetys (eli luottotappio) vähennyskelpoista (ellei erityisesti rajoitettu)  Pankkilainan takauspalkkio vähennyskelpoista tytäryhtiölle ja veronalaista tuloa emoyhtiölle

Vieraan pääoman ehtoista konsernirahoitusta koskevia rajoituksia Korkojen vähennyskelpoisuuden rajoitukset (EVL 18a §) Lainojen alaskirjausten (menetysten) vähennyskelpoisuuden rajoitukset (EVL 16 § 7 k) Siirtohinnoittelua koskeva markkinaehtoperiaate (VML 31 §) –Koron määrä –Takauspalkkion määrä –Lainan ehdot Lisäksi huomioitava yleisen veronkiertosäännöksen (VML 28 §) soveltaminen rahoitusjärjestelyihin

Korkovähennysrajoitusten tausta Säännökset voimaan , mutta niitä sovellettu ensimmäisen kerran vuoden 2014 verotuksessa Rajoituksen tavoitteena turvata Suomen veropohjaa elinkeinoverotuksessa –Aikaisemmin lähtökohtana koron laaja vähennysoikeus tuloverotuksessa (EVL 18.1 § 2k, jonka mukaan elinkeinotoiminnasta johtuneen velan korko on vähennyskelpoinen myös silloin, kun korko riippuu liikkeen tuloksesta) –Laajan korkojen vähennysoikeuden katsottiin johtavan siihen, että etenkin kansainvälisissä yrityskauppa- ja yritysjärjestelytilanteissa korkoja ohjautui Suomen verotuksessa vähennettäväksi –EVL 18a §:n soveltaminen ei edellytä veronvälttämistarkoitusta

Esimerkki verosuunnittelusta Yhtiö A Oy A/S, filial i Finland Holding A/S Yhtiö A Oy A/S (Tanska) Holding A/S Yhtiö A Oy A/S (Tanska) Holding A/S A/S, filial i Finland Kauppahinta- velka Kauppahinta- velalle maksetaan korkoa Konserni- avustusta sivuliikkeelle

Soveltamisala: subjektiedellytykset Rajoituksen piirissä ovat EVL:n mukaan verotettavat yhteisöt (erityisesti osakeyhtiöt), avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt sekä vastaavat ulkomaalaiset yhtiöt ja yhteisöt suomalaisten kiinteiden toimipaikkojen osalta –Jos verotus toimitetaan TVL:n mukaan, rajoitus ei vaikuta korkojen vähentämiseen –Luotto-, vakuutus- ja eläkelaitokset rajattu soveltamisen ulkopuolelle

Korkovähennysrajoituksen luonne (EVL 18a §) Korkomenot ovat vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne ovat korkotulojen suuruiset. Korkotuloja suuremmat korkomenot (nettokorkomenot) ovat vähennyskelpoisia, jos ne ovat verovuonna enintään euroa. Nettokorkomenojen ylittäessä verovuonna edellä mainitun määrän nettokorkomenot eivät ole vähennyskelpoisia siltä osin kuin: 1) ne ylittävät 25 prosenttia tämän lain 3 §:ssä tarkoitetusta elinkeinotoiminnan tuloksesta, johon on lisätty korkomenot ja verotuksessa vähennettävät poistot sekä konserniavustuksesta verotuksessa annetussa laissa tarkoitettu saatu konserniavustus ja josta on vähennetty annettu konserniavustus; ja 2) 25 prosentin rajan ylittävien nettokorkomenojen määrä on enintään yhtä suuri kuin etuyhteydessä olevien velkasuhteen osapuolten väliset nettokorkomenot.

Keskeisiä määritelmiä Korko: ei määritelmää verolaeissa –HE:n mukaan tarkoituksena ei ole muuttaa verotuksessa vakiintunutta koron käsitettä Nettokorko = korkokulut – korkotuotot –Uusi määritelmä; tulee rajoitustestejä varten laskea erikseen etuyhteyskoroille ja kokonaiskoroille Elinkeinotoiminnan oikaistu tulos: EVL 3 §:ssä tarkoitettu elinkeinotoiminnan tulos +korkomenot +EVL-poistot +saatu konserniavustus –annettu konserniavustus Etuyhteystilanne: –Velkojan ja velallisen etuyhteyden osalta viittaus VML 31 § 2 momentin määritelmään –Lisäksi ulkopuoliselta osapuolelta otettua lainaa pidetään etuyhteyslainana, jos –etuyhteydessä olevalla osapuolella on saatava tältä ulkopuoliselta osapuolelta ja saatavalla on yhteys velkaan (ns. back-to-back-järjestely) –ulkopuoliselta taholta otetun lainan vakuutena on etuyhteysosapuolen saatava

Soveltamisala: objektiedellytykset Rajoitusta sovelletaan etuyhteydessä maksettuihin elinkeinotoiminnan nettokorkomenoihin (korkomenot – korkotulot) sekä kotimaisissa että rajat ylittävissä tilanteissa –Etuyhteyden määritelmä sama kuin VML 31 §:ssä (siirtohinnoitteluoikaisua koskeva säännös) Tavanomaisin etuyhteyden synnyttävä tilanne on se, että toinen osapuoli välittömästi tai välillisesti omistaa yli puolet toisen osapuolen pääomasta tai sillä on välittömästi tai välillisesti yli puolet toisen osapuolen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä. Määräysvallan voitaisiin myös katsoa olevan olemassa, jos velkasuhteen toinen osapuoli voisi muutoin tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa toisessa osapuolessa. X Oy A Oy 100 %

Soveltamisala: objektiedellytykset Lisäksi ulkopuoliselta osapuolelta otettua lainaa pidetään etuyhteyslainana, jos –etuyhteydessä olevalla osapuolella on saatava tältä ulkopuoliselta osapuolelta ja saatavalla on yhteys velkaan (ns. back-to-back- järjestely) –ulkopuoliselta taholta otetun lainan vakuutena on etuyhteysosapuolen saatava X Oy A Oy Pankki A Oy:n talletus 1 milj. €, jolla yhteys X Oy:n velkaan Pankille Velka 1 milj. €

Rajoitusten keskeinen sisältö Rajoitus voidaan kuvata sarjana testejä, joiden perusteella selvitetään sovelletaanko rajoituksia kyseisen verovuoden osalta ja mikä osuus yhtiön korkokuluista on verotuksessa vähennyskelpoista Testi 1: Ylittääkö verovuoden nettokorkojen määrä euroa? –Nettokorkomenot tarkoittavat kaikkia korkomenoja eli myös ulkopuolisille maksettuja –Jos nettokorkomenot ovat verovuonna enintään euroa, ne voidaan vähentää kokonaan –Jos nettokorkokulujen määrä ylittää euroa, tehdään testi 2

Rajoitusten keskeinen sisältö Testi 2: Ylittääkö nettokorkojen määrä 25 % elinkeinotoiminnan oikaistusta tuloksesta? –Jos 25 % raja ei ylity, kaikki korot voidaan vähentää ilman rajoituksia –Jos nettokorkokulujen määrä ylittää 25 % elinkeinotoiminnan oikaistusta tuloksesta, tehdään testi 3 Testi 3: Mikä osuus 25 % rajan ylittävistä nettokoroista on etuyhteyslainan korkoa ja siten vähennyskelvotonta? –Siltä osin kuin nettokorkoa maksetaan kolmansille osapuolille, rajoituksia ei sovelleta –Etuyhteystilanteessa maksettavista nettokoroista vähennyskelvotonta on se määrä, jolla kokonaisnettokorkokulujen määrä ylittää 25 % elinkeinotoiminnan oikaistusta tuloksesta, taikka tätä pienempi etuyhteydessä maksettavien nettokorkojen kokonaismäärä

Rajoitusten keskeinen sisältö Elinkeinotoiminnan oikaistu tulos 167 M 25 % raja = 41,75 M Tapaus 1 –Ulkopuolista korkoa 70 M –Etuyhteyskorkoa 20 M Tapaus 2 –Ulkopuolista korkoa 10 M –Etuyhteyskorkoa 80 M Etuyhteyskorko  kokonaan vähennyskelvotonta Etuyhteyskorko 25 % rajaan mahtuvalta osin  vähennyskelpoinen Pankkilainan korko  aina kokonaan vähennyskelpoinen Etuyhteyskorko 25 % rajan ylittävältä osin  vähennyskelvotonta

Ns. ”tasevapautus” Yhtiö, joka ei edellä esitettyjen testien perusteella pääsisi vähentämään kaikkia korkokulujaan, voi vielä vaatia erityisen vapautussäännöksen soveltamista Verovelvollisen tulee esittää selvitys siitä, että sen oman pääoman suhde taseen loppusummaan verovuoden lopussa on korkeampi tai yhtä suuri kuin koko konsernin vastaava suhdeluku Yhtiökohtainen suhdeluku lasketaan vertailua varten verovuoden loppuun ajoittuvasta tilinpäätöksestä, joka voi olla joko Suomen kirjanpitolain tai IFRS:n mukaan laadittu Konsernitaseella tarkoitetaan konsernin ylimmän emoyhtiön tasolla konsolidoitua tasetta, joka on laadittu IFRS:n mukaan, EU- tai ETA- valtion kansallisen kirjanpitolainsäädännön mukaan, tai näiden puuttuessa vastaavien muiden säännösten (esim. US GAAP) mukaan

Vähennyskelvottomien korkojen vähentäminen myöhemmin Verovuonna vähentämättä jääneet etuyhteysvelan korot eivät välttämättä ole lopullisesti vähennyskelvottomia, sillä ne voidaan vähentää myöhempinä vuosina rajoitusten puitteissa Vähennysoikeuteen ei vaikuta omistajanvaihdos eikä vähentämiselle ole aikarajaa – vrt. vahvistetut tappiot Vähentämättä olevat korot siirtyvät sulautumisissa ja jakautumisissa, mutta ei liiketoimintasiirrossa

Lainasaamisten menetykset konserni- tilanteessa EVL:n perussääntö –EVL 7 §: Elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset vähennyskelpoisia –EVL 17 §:n 2 kohta: Vähennyskelpoisia menetyksiä ovat 16 §:ssä säädetyin poikkeuksin myyntisaamisten arvonalenemiset ja muun rahoitusomaisuuden lopullisiksi todetut arvonalenemiset

Lainasaamisten menetykset konserni- tilanteessa EVL 16 §:n 7 kohdan mukaan muun saamisen kuin myyntisaamisen arvonalentuminen vähennyskelvoton, jos yhteisömuotoisen velkojan ja osakeyhtiömuotoisen velallisen välillä vähintään 10 %:n omistusyhteys Ei koske velkojaa, joka on pääomasijoitustoimintaa harjoittava yhtiö Velallisen tulee olla osakeyhtiö, jonka pääomasta velkoja omistaa vähintään 10 % Ei koske myyntisaamisen menetystä (rajanveto myyntisaamisen ja muun rahoitussaamisen välillä)