KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vitamiinit ja kivennäisaineet
Advertisements

Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohovartisia kasveja tai varpuja. Varpukasvit ovat puuvartisia: Mustikka, puolukka, variksenmarja, kanerva…
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohoja tai varpuja.
Aurinkomalli - rakenne, energiantuotanto ja kehitys Perustuotanto: protoneista heliumia (klikkaa vaiheet esiin):
Kappale 7.
Pituus- ja paksuuskasvu
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
Fotosynteesi.
6. Luonnon happamoituminen
Kasvien veden ja pääravinteiden saanti johtojänteellä
Solukalvon tarkka rakenne ja toiminta
Typpi.
Yhteyttäminen Eliöiden vanhin yhteyttämistapa on kemosynteesi (jotkin bakteerit) => epäorgaanisten aineiden hapettaminen (esim. rauta, rikki..) => energiaa.
Peltojen f osforihuuhtoumat kiinni kipsillä: Miten? Viljelijäpäivä Nurmijärvi Liisa Pietola.
1. Hiili – elämän alkuaine
2. KASVISOLUKOT Vain pieni osa kasvisoluista jakautuu jatkuvasti, muut erilaistuvat tehtäviinsä ja muodostavat erilaistuneita solukoita.
LEHTI päätehtävä yhteyttäminen muita tehtäviä: varastointi (mehilehdet) kiipeily (kärhet) puolustautuminen (piikit) Keuda Mäntsälä, Eija Heikkilä1.
SOLUN AINEENVAIHDUNTA
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
Tehtävät s.35.
KASVIEN VESITALOUS ELÄVÄ KASVI HYVIN VESIPITOINEN: KESKIMÄÄRIN % MEHEVÄT LEHDET, HEDELMÄT YLI 90 % TUORE PUU 50 % SIEMENET %
1. Arkipäivän fysiikkaa ja kemiaa
EYKARYOOTTEIHIN ELI AITOTUMAISIIN KUULUVA HYVIN RUNSASLAJINEN KUNTA SIENET.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
Solun toiminta tarvitsee energiaa
KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja.
ELIÖKUNNAT KÄYTÖSSÄ KUUDEN KUNNAN JÄRJESTELMÄ MILLÄ PERUSTEILLA ELIÖT SIJOITETAAN KUNTIIN? S RAKENTEELLINEN (solut,elimistö) SAMANKALTAISUUS,
BI1 - Eliömaailma.
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
2. Solun hienorakenne.
KPL 6 Solun energian vapauttaminen
Kertaus Aineenvaihdunta katalyytti entsyymi substraatti
Solu ottaa ja poistaa aineita
Ilmaston vaikutus maatalouteen
SOLUN AINEENVAIHDUNTA
8. Solut tarvitsevat energiaa
Eliöt rakentuvat soluista
Kukkakaali Brassica oleracea var. botrytis
Solun toiminta II Solun toiminta.
Mitkä ovat ihmisen rakennusaineet?
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kpl 1-3 SOLU.
ILMA Emma ja Vilma 5B.
B2 Solu ja perinnöllisyys
KASVIEN RAVINNETALOUS
1.Kemiaa kaikkialla Kemia on kokeellinen luonnontiede, jossa tutkitaan aineiden ominaisuuksia, rakennetta ja aineiden välisiä reaktioita Tutkimuksia tehdään.
Ravintoaineet Hiilihydraatit pilkkoutuvat ruuansulatuksessa glukoosimolekyyleiksi. Verenkierron kautta glukoosi imeytyy soluihin. Soluhengityksessä glukoosi.
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
Elämän kehitysvaiheita s. 102 – 132
Yhteyttäminen.
Parempi kuivuuden kesto biksafeenilla, katso video!
5 Solun toimintaohjeet ovat geeneissä.
Otsonikerros vahvistunut riittävästi => elämä siirtyy maalle!
Elinympäristömme alkuaineita
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
on elämän perusominaisuus
Monsuunimettä.
Solun toiminta II Solun toiminta.
Syväjuuriset kasvit.
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne.
Solun toiminta II Solun toiminta.
Finnamyl Oy Investointi perunaproteiinin erotukseen
Kasvien ja mikrobien talvi
II Ekologia.
Lukion biologia Eliömaailma BI 1.
Esityksen transkriptio:

KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS

JUURET

Juurikarvat: tehostavat juurten toimintaa Sienijuuri: kasvin ja sienen symbioosi Kuva kirjan sivulta 72

VESI JUUREEN VESI SIIRTYY MAASTA JUURIKARVOIHIN OSMOOTTISESTI (maaperässä enemmän vettä kuin soluissa) VESI Kasvien solunesteen liuenneiden aineiden määrä on suurempi kuin juuria ympäröivän maaperän vedessä. Vettä tunkeutuu juuren soluihin osmoottisesti puoliläpäisevän solukalvon läpi, laimeammasta liuoksesta väkevämpään. JUURI-KARVA

VARSI

Varressa johtosolukko muodostaa johtojänteitä https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukio/biologia/Symbioosi12/kuvamappi/luku_21/kuvat/js Putkiloita/puusoluja  muodostavat johtojänteitä Puuosan putkilot (eloton)  muodostuu yhtenäisiä putkia juuresta lehteen  vesi ja ravinteet Nilan siiviläputket (elollinen) yhteyttämistuotteet Puuvartisilla myös jälsikerros

NILA JOHTOJÄNTEEN RAKENNE JÄLSI PUUOSA PUUOSAN PUTKILOT

VESI VARRESSA VARRESSA VESI NOUSEE JOHTOJÄNTEEN PUUOSAN PUTKILOISSA KORKEIMMAT PUUT YLI 120 M PUUOSA NILA JÄLSI

VESI NOUSEE 1. HAIHTUMISIMU 2. JUURIPAINE 3. KAPILLAARI-ILMIÖ JUURIPAINE VAATII ENERGIAA Yöllä ja keväällä kun haihtumisimu ei toimi KASVIT HAIHDUTTAVAT

Koheesio pitää vesimolekyylejä kiinni toisissaan

LEHTI

Lehden rakenne Pintasolukko Perussolukko Johtosolukko

ILMARAON TOIMINTA KOSTEALLA AUKI  HAIHDUTTAMINEN, YHTEYTYS KUIVALLA KIINNI  VESI SÄÄSTYY, EI YHTEYTTÄMISTÄ KOHEESIOVOIMAN VAIKUTUKSESTA VESIMOLEKYYLIT OVAT KIINNI TOISISSAAN

Kasveilta kuluu energiaa ravinteiden ottoon Kasvit tarvitsevat kasvuunsa vettä, ravinteita ja hiilidioksidia. Ravinteet ovat maaperän epäorgaanisia aineita: sidotaan kasvissa orgaanisiin yhdisteisiin ja käytetään esim entsyymien osana Ravinteiden otto on juurissa aktiivista aineiden kuljetusta  Tarvittava ATP syntyy mitokondrioissa (sokeri lehdistä ja happi huokoisesta maasta) Juuren johtojänteisiin ravinteet valikoidaan solun kuljettajaproteiinien ja protonipumppujen avulla. Kuva kirjan sivulta 72 http://highered.mheducation.com/sites/9834092339/student_view0/chapter38/animation_-_mineral_uptake.html

Niukin ravinne rajoittaa kasvua eniten Hiilen, hapen ja vedyn kasvit saavat fotosynteesillä. Kasvien tarvitsemat pääravinteet: N,P,K,S,Ca,Mg Kasvit tarvitsevat myös hivenaineita: Cu,B,Mo,Zn,Mn,Cr,Fe Kasvit tarvitsevat eri ravinteita kasvunsa eri vaiheissa. Luonnossa erilaisten kasvupaikkojen ravinteisuus vaihtelee. Minimilain mukaan kasvin kasvua rajoittaa aina se tekijä, josta tulee ensimmäisenä pula. Kuva kirjan sivulta 72

PÄÄRAVINTEET N P K S Ca Mg PROTEIINEIHIN TYPPI DNA, ATP, TAIMET, SIEMENET FOSFORI KALIUM HALLAN JA KUIVUUDEN KESTO RIKKI AMINOHAPOT, proteiinit KALSIUM SOLUKALVOISSA MAGNESIUM VIHERHIUKKASISSA

Tehtävät Tehtävä 2 sivulla 47 Tehtävä 3 sivulla 47

3. Kasvien veden tarve ja sopeutumat kuiviin oloihin (YO-tehtävä S-02) a) Mihin kasvit tarvitsevat vettä? b) Millä eri tavoin kasvit ovat sopeutuneet kuiviin oloihin?

VASTAUS 3a: Kasvien veden tarve ja sopeutumat kuiviin oloihin (YO-tehtävä S-02) 20

VASTAUS 3b: Kasvien veden tarve ja sopeutumat kuiviin oloihin (YO-tehtävä S-02) 21